Hyypänjokilaakso Sisällysluettelo Historia | Luonto | Valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioHyypänjokilaaksoMikä ihmeen Hyyppä?Hyypänjokilaaksosta Hyypän kylän kotisivuilla

Lupaavat artikkelitKauhajoen luontoKauhajoen nähtävyydetValtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet SuomessaSuomen laaksot


HyypässäKauhajoellamurroslaaksovaltakunnallisesti merkittävä maisema-aluekantatie 44:nKauhajokiKyrönjoenKatikankanjonisoitaKauhajärvellekivikaudellamaankohoamisenKauhajärviKarvianKauhanevaKatikanluomaKatikankanjoninSatakunnastaHämeestäRauhaluoma1500-luvunKustaa VaasaSavosta17001721suuri Pohjan sotatorppiatoisen maailmansodanHämes-Havunenumpipihakestikievari1950-luvullamaatalousKristiinankaupunkiinharjujaksojääkausilehtojakinliito-oravaviitasammakkoakoskikorentoruisrääkkämehiläishaukkakurkilirohuuhkajasinisuohaukkapyymustakurkku-uikkupalokärkipeltosirkkupikkulepinkäinensuokukkoluhtahuittimetsovarpuspöllöisolepinkäinenjouhisorsatuulihaukkateeripeltopyykiuruleppälintuharmaasieppohaarapääskytörmäpääskyhelmipöllövalkoviklokäenpiikaisokäpylintunuolihaukkalapasorsaisokuovinaakkajänkäkurppapunavarpunenviitakerttunenkanahaukkapuukiipijäkulorastaskultarintakivitaskuhemppokottarainenpensastaskumustapääkertturiekkopohjansirkkupensassirkkalintuvaltakunnallisesti merkittävä maisema-alueSuomen valtioneuvostonKolmentuulenlakkiKauhanevan–PohjankankaanNatura 2000







Näkymä Hyypänjokilaaksoon kantatieltä 44.




Hyypänjokilaakson kartta.


Hyypänjokilaakso (myös Hyypänlaakso) on Hyypässä Kauhajoella sijaitseva etelä–pohjoissuuntainen kallioperän murroslaakso. Alueen pinta-ala on 5 500 hehtaaria.[1] Pituutta laaksolla on noin 20 kilometriä ja leveyttä noin kaksi kilometriä. Syvyyttä on 80–100 metriä.[2] Hyypänjokilaakso on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Hyypänjokilaakso sijaitsee Kauhajoen keskustan eteläpuolella kantatie 44:n varrella. Laaksossa virtaa Kauhajoki eli Hyypänjoki, joka on yksi Kyrönjoen kolmesta päähaarasta. Laakso muuttuu syvemmäksi ja jyrkkärinteisemmäksi, mitä etelämmäksi mennään. Myös maisema muuttuu vaihtelevammaksi. Hyypänjokilaakson alueella sijaitsee paikoin jopa 20 metriä syvä Katikankanjoni.[1]


Hyypänjokilaaksossa on yhtenäistä asutusta ja viljelyksiä 20 kilometrin matkalla. Asutus on muodostunut pääasiassa laakson rinteiden yläosiin. Kylän rakenne on perinteinenselvennä, vaikkakin rakennuskanta ei ole kovin vanhaa. Viljelykset puolestaan laskeutuvat loivasti laakson pohjalla virtaavaa Kauhajokea kohti. Hyypänjokilaakson reunamilla sijaitsee metsäisiä selänteitä sekä soita.[1]




Sisällysluettelo





  • 1 Historia

    • 1.1 Esihistoria


    • 1.2 Asutushistoria



  • 2 Luonto

    • 2.1 Eläimistö



  • 3 Valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue


  • 4 Lähteet

    • 4.1 Viitteet



  • 5 Aiheesta muualla




Historia |



Esihistoria |


Hyypänjokilaakso on muodostunut satojen miljoonien vuosien kuluessa. Laakson pohjalta, kymmeniä metrejä paksun maakerroksen alta on seismisillä luotauksilla löydetty ruhjevyöhyke. Ruhjevyöhykkeessä kallioperä on kauttaaltaan rikki, ja tämän ruhjeen ympärille luonto on kulutustyöllään muodostanut Hyypänjokilaakson. Vähintään kilometrin paksuinen jää on vähintään neljä kertaa kulkenut laakson poikki pohjoisesta kohti etelää. Samalla jää on muodostanut Hyypänjokilaaksosta U-laakson. Jää myös kulutti murroksen rikkomaa kalliota. Viime jääkauden viimeiset jäät vetäytyivät laakson alueelta noin 9 300 vuotta sitten.[2] Hyypänjokilaakso oli jääkauden jäljiltä vielä noin 8 500 vuotta sitten merenlahti, Hyypänlahti.[3] Se ulottui nykyisen Kauhajoen keskustan kohdalta Kauhajärvelle saakka.[2]


Hyypänjokilaakson reuna-alueilla on asuttu jo kivikaudella, mistä ovat todisteina kahdeksan ajalta 6 500 eaa. löydettyä asuinpaikkaa. Asuinpaikat on löydetty noin 110 metrin korkeudelta eli sen aikaisen merenrannan tienoilta. Kauhajärven alueelta, 145–150 metrin korkeudesta on löytynyt myös kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikoilta on löydetty esimerkiksi reikäkiviä, kivikirveitä ja keihäänkärkiä.[4] Tuon ajan asukkaat hankkivat elantonsa metsästämällä lintuja, majavia, peuroja, hirviä, piennisäkkäitä sekä mereltä hylkeitä. He myös kävivät merellä kalastamassa. Lopulta nykyisen Hyypänjokilaakson alue oli maankohoamisen ansiosta kokonaan kuivaa maata. Samoihin aikoihin asutus alkoi harventua ja hävisi sittemmin kokonaan. Asutuksen kadottua alkoi alueelle vähitellen muodostua puroja, jokia ja lähteitä. Kauhajoen eteläosassa sijaitseva Kauhajärvi oli noihin aikoihin kooltaan huomattavasti suurempi. Kauhajärvi puhkaisi hiekkakankaiden ja Pitkäkosken kautta laskujoen Hyypänjokilaaksoon. Samoihin aikoihin oli nykyisen Kauhajoen ja Karvian rajalla alkanut muodostua Kauhaneva, jossa muodostuneesta lähteestä sai alkunsa pieni Katikanluoma. Tämä luoma on alajuoksullaan uurtanut hienohiekkakerroksiin jopa 20 metrin syvyisen Katikankanjonin.[2]



Asutushistoria |


Tuhansien vuosien kuluttua Hyypänjokilaaksoon saapui lappalaisia, joiden jälkeen saapui suomalaisia. Lappalaiset vetäytyivät pohjoisemmaksi. Sittemmin laaksosta tuli Satakunnasta ja Hämeestä sekä Kyrönjoen alajuoksulta tulleiden metsästäjien nautinta-aluetta. Nautinta-alueen raja oli pieni, Hyypänjokilaaksossa Kauhajokeen laskeva, Rauhaluoma.[1] Rauhaluoman merkityksestä kertonee se, että vielä 1600-luvullakin se merkittiin karttoihin, vaikka suurempia ja merkittävämpiä Kauhajoen sivuhaaroja ei merkitty.[5] Pysyvä asutus laaksossa alkoi vasta 1500-luvun loppupuolella, kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa julisti erämaat ja autiotalot kruunun omaisuudeksi. Ensimmäiset Hyypänjokilaakson talot olivat 1500-luvulla perustetut Rauska, Korhonen ja Havunen. Alue sai asukkaita Satakunnasta, alempaa Kyrönjoen varresta ja jopa Savosta. Asutustoiminta hiljeni 1600-luvun lopulla johtuen Ruotsin käymistä suurvaltasodista, mutta alkoi kiihtyä jälleen vuosisadan loppupuolella. Jälleen vuosina 1700–1721 käyty suuri Pohjan sota lopetti Hyypänjokilaakson asuttamisen pitkäksi ajaksi. Alueelle alettiin 1800-luvulla perustaa torppia sekä halkoa taloja. Vielä toisen maailmansodan jälkeenkin alueella esiintyi uudisraivausta. Kauhajoen yläjuoksulla päin on yhä raivaamatonta viljelykseen kelpaavaa maata. Siellä viljelykseen otetut lohkot seuraavat tilusrajoja, kun taas alempana Hyypänjokilaaksossa viljelysmaa seuraa moreenialueiden rajoja. Hyypänjokilaakson yläosassa asutus on alaosaa harvempaa. Alueella on säästynyt vanhoja talonpoikaistaloja vähän. Laakson pohjoisosassa, Havuskylässä, sijaitseva Hämes-Havunen on arvokkain rakennus. Siellä on säilynyt lähes täydellinen umpipiha. Hämes-Havunen oli aikoinaan kestikievari, ja se oli viimeinen Pohjanmaan puolella sijainnut talo ennen Satakuntaa. Pääasiassa laakson rakennukset on rakennettu 1950-luvulla. Rakennukset on kuitenkin rakennettu perinteisille rakennuspaikoille.[1][2]


Hyypänjokilaakson tärkein elinkeino on maatalous, erityisesti karjankasvatus, rehuviljan ja nurmen viljely. Aikaisemmin metsästyksellä, kalastuksella, metsänhakkuilla sekä tervanpoltolla on saatu lisäansioita. Alueelta on kuljetettu Pohjanlahden rannikolle Kristiinankaupunkiin mastopuita, tervaa sekä lankkuja.[1] Hyypänjokilaakson alueen kanjonimaiset luomien notkot ovat viljelykseen kelpaamattomia, joten ne ovat toimineet karjan laitumena sekä niittyinä. Karja laiduntaa enää nykyisin vain neljässä notkossa.[6]



Luonto |




Hyypänjokilaaksoa.


Hyypänjokilaakson maaperä muodostuu paksusta kerroksesta hiesua, hiekkaa ja savea. Tosin saven määrä vähenee, mitä kauempana etelässä, Kauhajoen latvoilla, ollaan.[1] Hyypänjokilaaksoa seurailee muinainen, 50 000 vuotta vanha harjujakso.[4] Tätä jaksoa noin 10 000 vuotta sitten päättynyt viimeisin jääkausi ei kyennyt kokonaan tasoittamaan.[1] Esimerkiksi keskellä laaksoa, Kauhajoen vieressä sijaitseva noin 100 000 vuotta sitten muodostunut Hyypänmäki on osa tätä harjujaksoa.[2] Myös nuorempi harjumuodostuma seurailee Hyypänjokilaaksoa.[1]


Laakson reunojen moreeniselänteiden kasvillisuus koostuu pääasiassa mäntykankaista. Joitain lehtojakin on jyrkillä joenvarren törmillä. Pääasiassa nämä jokitörmät on aikoinaan raivattu laidunniityiksi.[1]


Hyypänjokilaakson länsirinteellä sijaitsee Pahalähde, josta pulppuaa pohjavettä voimakkaalla paineella. Nykyisin Pahalähde on ympäröity aidoilla ja sen vesi on otettu Kauhajoen kaupungin käyttöön. Pahalähteen laskujoki on pieni Pahaoja.[2]



Eläimistö |


Vuonna 1999 tehtiin Hyypänjokilaakson kulttuurimaiseman luontoselvitys, jonka mukaan alueelta löytyi yksi suojeltava nisäkäs, liito-orava. Sillä oli monia reviirejä laakson alueella. Laakson pesivistä lintulajeista 46 oli erityishuomiota kansallisesti, Euroopan laajuisesti tai maailmanlaajuisesti kaipaavaa. Hyypänjokilaaksossa tavattiin myös paikallisesti harvinaisia kasvilajeja, kaloja sekä hyönteisiä. Alueelta löytyi viitasammakkoa, joka on erityistä suojelua Euroopan unionissa vaativa sammakkoeläin. Hyypänjokilaakson hyönteislajeista koskikorento on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi.[7]


Hyypänjokilaaksossa tavattiin luontoselvitystä tehtäessä yksi maailmanlaajuisesti uhanalainen ja Suomessa vaarantunut lintulaji eli ruisrääkkä. Lintudirektiiveillä suojeltavia lajeja olivat mehiläishaukka, kurki, liro, huuhkaja, sinisuohaukka, pyy, mustakurkku-uikku, palokärki, peltosirkku, pikkulepinkäinen, suokukko, luhtahuitti, metso, varpuspöllö ja ruisrääkkä. Euroopan laajuisesti uhanalaisia lintuja olivat sinisuohaukka, peltosirkku, pikkulepinkäinen, isolepinkäinen, huuhkaja, liro, jouhisorsa, tuulihaukka, kurki, teeri, peltopyy, kiuru, leppälintu, harmaasieppo, haarapääsky ja törmäpääsky. Selvityksen mukaan alueella oli 12 Suomen erityisvastuulintulajia Euroopan unionissa. Lajit olivat sinisuohaukka, huuhkaja, varpuspöllö, helmipöllö, jouhisorsa, teeri, metso, valkoviklo, kurki, käenpiika, mustakurkku-uikku ja isokäpylintu. Suomen alueella silmällä pidettäviä lintulajeja olivat peltopyy, tuulihaukka ja nuolihaukka. Hyypänjokilaakson ympäristöä indikoivat lintulajit olivat puolestaan lapasorsa, isokuovi, suokukko, luhtahuitti, naakka, ruisrääkkä, metso, peltopyy, jänkäkurppa, mustakurkku-uikku, kurki, punavarpunen, viitakerttunen, palokärki, varpuspöllö, kanahaukka, tuulihaukka, puukiipijä, haarapääsky, kulorastas, kultarinta, kivitasku, hemppo, kottarainen, pensastasku, mustapääkerttu, riekko, pikkulepinkäinen, pohjansirkku ja pensassirkkalintu.[7]



Valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue |


Hyypänjokilaakso on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue Suomen valtioneuvoston 5. tammikuuta 1995 tekemän päätöksen mukaisesti. Hyypänjokilaakson eteläosassa sijaitseva Kolmentuulenlakki kuuluu osana Kauhanevan–Pohjankankaan aluetta Natura 2000 -verkoston piiriin.[7]



Lähteet |


  • Kleemola, Jussi et al.: Kauhajoen metsien ja soiden kirja. Kauhajoki-seura ry, 1999. ISBN 9789529114269. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.1.2009).

  • Kleemola, Jussi; Marttila, Simo; Taimi, Heikki: Kauhajoen vesien kirja. Kauhajoki: Lions Club Kauhajoki ry, 1991. ISBN 952-90-3345-1.

  • Kleemola, Jussi et al.: Kauhajoen luonnonkirja. Kauhajoki: Lions Club Kauhajoki ry, 1983. ISBN 951-99458-8-1.

  • Nummijärvi, Marketta: SY37/2008 Lakeuksien laidalta Katikan kuruille - Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2008. URN: ISBN 9789521132292. ISBN 978-952-11-3229-2 (PDF). ISBN 978-952-11-3228-5 (nid.). Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 9.2.2009).


Viitteet |



  1. ↑ abcdefghij Hyypänjokilaakso Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 8.2.2009.


  2. ↑ abcdefg Kleemola, Jussi: Mikä ihmeen Hyyppä? 1998. Hyypän kyläseura ry. Viitattu 8.2.2009.


  3. ↑ Kleemola, Jussi et al. 1991, s. 14–15


  4. ↑ ab Nummijärvi, Marketta 2008, s. 15


  5. ↑ Ruismäki, Liisa: Kauhajoen historia: esihistoriasta vuoteen 1918, s. 58. Jyväskylä: Kauhajoen kunta ja seurakunta, 1987. ISBN 951-99888-2-3.


  6. ↑ Nummijärvi, Marketta 2008, s. 20


  7. ↑ abc Nummijärvi, Marketta 2008, s. 36



Aiheesta muualla |



  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyypänjokilaakso Wikimedia Commonsissa
  • Hyypänjokilaaksosta Hyypän kylän kotisivuilla

-

Popular posts from this blog

Can not update quote_id field of “quote_item” table magento 2Magento 2.1 - We can't remove the item. (Shopping Cart doesnt allow us to remove items before becomes empty)Add value for custom quote item attribute using REST apiREST API endpoint v1/carts/cartId/items always returns error messageCorrect way to save entries to databaseHow to remove all associated quote objects of a customer completelyMagento 2 - Save value from custom input field to quote_itemGet quote_item data using quote id and product id filter in Magento 2How to set additional data to quote_item table from controller in Magento 2?What is the purpose of additional_data column in quote_item table in magento2Set Custom Price to Quote item magento2 from controller

Image
What's the in-universe reasoning behind sorcerers needing material components? What killed these X2 caps? Why is consensus so controversial in Britain? CAST throwing error when run in stored procedure but not when run as raw query Assassin's bullet with mercury Why do bosons tend to occupy the same state? Ambiguity in the definition of entropy What does the expression "A Mann!" means Is it logically or scientifically possible to artificially send energy to the body? Do scales need to be in alphabetical order? Is there an expression that means doing something right before you will need it rather than doing it in case you might need it? Is it possible to create a QR code using text? Should I tell management that I intend to leave due to bad software development practices? Why no variance term in Bayesian logistic regression? How badly should I try to prevent a user from XSSing themselves? I would say: "You are another teacher", bu
Read more

Magento 2 disable Secret Key on URL's from terminal The Next CEO of Stack OverflowMagento 2 Shortcut/GUI tool to perform commandline tasks for windowsIn menu add configuration linkMagento oAuth : Generating access token and access secretMagento 2 security key issue in Third-Party API redirect URIPublic actions in admin controllersHow to Disable Cache in Custom WidgetURL Key not changing in Magento 2Product URL Key gets deleted when importing custom options - Magento 2Problem with reindex terminalMagento 2 - bin/magento Commands not working in Cpanel Terminal

Image
How to travel Japan while expressing milk? Is it correct to say moon starry nights? What exactly is ineptocracy? Is it a bad idea to plug the other end of ESD strap to wall ground? Is it OK to decorate a log book cover? logical reads on global temp table, but not on session-level temp table What did the word "leisure" mean in late 18th Century usage? How can I separate the number from the unit in argument? Is it possible to make a 9x9 table fit within the default margins? Can a PhD from a non-TU9 German university become a professor in a TU9 university? A hang glider, sudden unexpected lift to 25,000 feet altitude, what could do this? Does int main() need a declaration on C++? Is there a rule of thumb for determining the amount one should accept for a settlement offer? Why did early computer designers eschew integers? Early programmable calculators with RS-232 What does this strange code stamp on my passport mean? Why does the freezing point ma
Read more

Aasi (pallopeli) Navigointivalikko

PallopelitLeikit pallolla Aasi on yksinkertainen pallolla pelattava pallopeli, joka toimii lasten ja nuorten ajanvietteenä. Peliin tarvitaan pallo ja kolme pelaajaa. Kaksi pelaajaa ovat kaukana toisistaan (noin 10m) ja kolmas pelaaja on heidän keskellään. Kaukaisimmat pelaajat heittelevät palloa keskenään, ja keskimmäinen pelaaja, aasi, yrittää siepata pallon itselleen. Jos aasi saa pallon kiinni, hän pääsee sen pelaajan paikalle joka heitti pallon. Tämä peli esiintyy myös nimillä Piimä , Mummonkiusaus ja Kala . lähde? Aasi on myös nimitys toiselle pallopelille. Peliin tarvitaan vähintään kaksi pelaajaa sekä pallo. Pelaajat päättävät järjestyksen, jossa pelaajat potkaisevat palloa jotain päin (esim. seinää). Kukin pelaaja potkaisee vuorollaan palloa, ja häviäjä on se, joka saa ensin sanan AASI. Kirjaimia saa sillä, että osuu palloon potkaisun jälkeen. Esim. Ville, Heikki ja Kalle pelaavat aasia. Ville potkaisee palloa, ja sitten on Heikin vuoro, mutta Ville osuu palloon ennen kuin
Read more