Kostamuksen linja-autoturma Lähteet | Navigointivalikko

Vuoden 1980 onnettomuudetLinja-auto-onnettomuudetKostamus


20. maaliskuuta1980NeuvostoliitonVartiuksenKostamukseenPohjolan LiikenteenKostamus-projektissakainuulaisiaKuhmon20. maaliskuuta2006






Kukkien lasku onnettomuuden uhrien muistomerkille


Kostamuksen linja-autoturma tapahtui 20. maaliskuuta 1980 linja-auton törmätessä pysäköityyn kuorma-autoon. Onnettomuuspaikka oli Neuvostoliiton puolella Vartiuksen raja-asemalta Kostamukseen johtavalla tiellä kuusi kilometriä ennen Kostamusta. Törmäyksessä kuoli välittömästi kahdeksan ja loukkaantui 33 ihmistä, joista kaksi kuoli viikon sisällä sairaalassa.


Pohjolan Liikenteen linja-auton 43 matkustajaa olivat Kostamus-projektissa työskenteleviä kainuulaisia, jotka olivat aamulla palaamassa töihin kotona vietetyn illan ja yön jälkeen. Näkyvyys 30 asteen pakkasessa oli hyvä, mutta aurinko saattoi häikäistä kuljettajaa. Tie oli liukas, auton ikkunat huurussa, ja kuljettaja keskusteli matkustajien kanssa.[1] Tiellä oli 90 km/h nopeusrajoitus, jota auto noudatti. Linja-auto oli vuoden 1969 mallia, sillä oli ajettu 500 000 kilometriä[2], ja sattumalta se oli katsastettu edellisenä päivänä. Uudempia linja-autoja ei voinut näillä matkoilla käyttää, koska niissä oli liian pieni maavara Kostamuksen teille.


Linja-auto törmäsi jarruttamatta pysäköityyn, soralastissa olevaan kuorma-autoon, jonka lava repäisi linja-auton oikean kyljen auki. Takana tullut linja-auto kuljetti osan loukkaantuneista Kostamukseen. Se ajoi Kostamuksen terveysaseman pihaan aamulla kello 6.34.[3] Terveysasemalla oli töissä ainoastaan siivooja, joka hälytti paikalle terveysaseman vieressä asuneet sairaanhoitajat. Onnettomuuspaikalle lähetettiin sekä Kostamuksen että Kuhmon ambulanssit ja lääkäri. Onnettomuuden uhrit vietiin ensin Kostamukseen ja tuotiin sieltä autoilla rajalle, josta heidän matkansa jatkui Suomen sairaaloihin. Ambulansseille sallittiin poikkeuksellisesti läpikulku rajalla ilman tarkastuksia ja tullimuodollisuuksia.


Muistomerkki liikenneonnettomuudessa menehtyneille paljastettiin 20. maaliskuuta 2006 tien varteen.



Lähteet |


  • Helsingin Sanomat 21.3.1980 s. 3, 9

  • Helsingin Sanomat 22.3.1980 s. 3, 11

  • Helsingin Sanomat 23.3.1980 s. 12

  • Helsingin Sanomat 26.3.1980 s. 8


Viitteet |



  1. ↑ Helsingin Sanomat 21.3.1980 s. 9


  2. ↑ Helsingin Sanomat 22.3.1980 s. 11


  3. ↑ Helsingin Sanomat 22.3.1980 s. 11








-

Popular posts from this blog

Jet Time Laivasto | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoJet Time - The CompanyThe CompanyManagementJet Time aloittaa lauantaina Suomi-rekisterissä olevalla Boeing 737 -koneellaJettime Finland Fleet Details and HistoryJettime Fleet Details and HistoryRegional Jet OÜ takes over ATR production for SASJet Time Returns To Its Core BusinessYhtiön kotisivutlaajentamalla

Image
Tanskalaiset lentoyhtiöt IATAICAOtanskalainenlentoyhtiötilauslentojaICAOScandinavian Airlinesin Yhtiön pääkonttori Kastrupissa. Jet Time (IATA: JO , ICAO: JTG , kutsukoodi: JETTIME ) on tanskalainen vuonna 2006 perustettu lentoyhtiö. [1] Se lentää tilauslentoja kuljettaen erityisesti pakettimatkalaisia. Lisäksi se tarjoaa koneitaan muiden lentoyhtiöiden käyttöön ACMI-vuokrasopimuksilla ( Aircraft, Crew, Maintenance, Insurance ). Se on suurin tanskalaisomisteinen lentoyhtiö. [2] Yhtiön toimitusjohtaja on Jørgen Holme. [3] Jet Time perusti vuonna 2014 Suomeen tytäryhtiö Jet Time Finlandin (ICAO: JTF , kutsukoodi: JETFIN ), jotta voisi liikennöidä Suomesta Turkkiin. [4] Yhtiöllä on yksi Boeing 737-700 kone (OH-JTZ) Suomen rekisterissä. [5] Laivasto | Boeing 737-700 Lokakuussa 2017: [6] 1 ATR 72-500 2 ATR 72-600 3 Boeing 737-300 5 Boeing 737-700 (1 Jet Time Finland...
Read more

Olympian arkeologinen museo Sisällysluettelo Historia ja rakennus | Kokoelmat | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko37°38′36″N, 21°37′46″EInfobox OKArchaeological Museum of Olympia: HistoryArchaeological Museum of Olympia: DescriptionΜουσείο Ιστορίας των Ολυμπιακών Αγώνων της Αρχαιότητας: ΙστορικόArchaeological Museum of Olympia

Image
Olympian arkeologinen museo kreik.arkeologinenmuseoOlympianArchaía OlympíanKreikassaantiikinOlympian kisojenOlympian kisojen historian museoOlympian kaivausten historian museouusklassisessamaanjäristyksissäMelína MerkoúriAteenan vuoden 2004 olympialaisiavestibyyliesihistorialliseltavarhaiskristilliselleKreikan klassisen kaudenvotiivilahjojaPraksiteleen HermesPraksiteleenDionysosHermestäPaionioksen NikePaionioksenNikeäZeuksen temppelinpäätykolmiokoristelujenmetooppienApolloniaHeran temppelinMetrooninHerodes Atticuksen NymfaioninZeustaGanymedestäMiltiades nuoremmanMarathonin taistelussavotiivilahjojaZeuksen alttariltaMiltiades nuoremmanMarathonin taistelustaZeusGanymedesPaionioksen NikeFeidiaanoinokhoeFeidiaan työpajastaZeuksen temppelinHerakleen urotöitäHesperidien omenaPraksiteleen HermesNymfaionistaOlympian kisojen Olympian arkeologinen museo Αρχαιολογικό ...
Read more

Äpy Sisällysluettelo Äpyt kautta historian | Esimerkkejä Äpy-huumorista | Katso myös | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | Navigointivalikkowww.äpy.fi

Image
TeekkarikulttuuriVappulehdet teekkarienvappulehtijouluna1948Apu19481953195819601964196619671983Vappuna2009saunojenspeksien Finnish Design Äpy 2007 Äpy (kirjoitettuna myös ) on Suomen vanhin teekkarien vappulehti. Äpy-lehti syntyi jouluna 1948 Lönnrotinkadun Polilla. Ensimmäinen Äpy yhdisti humorististen joululehtien perinteen ja työttömien myymän Apu-lehden. Aluksi Äpy ilmestyi epäsäännöllisesti vuosina 1948, 1953, 1958, 1960, 1964, 1966 ja 1967. Tämän jälkeen Äpy on ilmestynyt parittomina vuosina ja sen ulkoasu on ollut aina erikoinen ja erilainen. Erikoisin lienee Äpyfoni (1983), joka oli sekä lehti, äänilevy että levysoitin. Vappuna 2009 ilmestyneen UniikkiÄpyn jokainen myyntikappale erosi sisällöltään muista. Äpyn julkaisijana toimii Suomen Äpy-lehtien Liitto ry. Äpyn tuotoilla on kautta aikain tuettu monenlaista teekkarit...
Read more