Carl Fr. Junnelius Ura | Katso myös | Lähteet | NavigointivalikkoBarkerin puuvillakehräämö 1888Från Åbo till världen och från världen till Åbo (Åbo landsarkiv)1912–72 Lakanneet Pörssiyhtiöt A–JTeollisuuslaitoksia kaupungeissa: TurkuArtikkelin verkkoversioArtikkelin verkkoversioTurun Rautatiet SY-LehtiKirjaesittelyTurun Kaakelitehtaan lahjoituksetГод основанияKunnallisneuvosArtikkelin verkkoversioArtikkelin verkkoversioÅbo Akademis bildsamlingarkirjaesittelyArtikkelin verkkoversioArtikkelin verkkoversio

Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajatSuomalaiset liikemiehetTurun historiaVuonna 1838 syntyneetVuonna 1907 kuolleet


26. lokakuuta1838Oulu4. toukokuuta1907TurkuG. A. PetreliuksenAb. John Barker & Co:n puuvillakehräämönMaarianTurun urheilupuiston




Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1838 syntynyttä henkilöä. Muita samannimisiä löytyy Junnelius-sivulta.



Carl Fr. Junnelius


Carl Fredrik Junnelius (26. lokakuuta 1838 Oulu – 4. toukokuuta 1907 Turku) oli suomalainen kauppias, kunnallispoliitikko, kunnallisneuvos ja teollisuusmies[1][2].



Ura |


Junnelius kirjoitti ylioppilaaksi Oulun ruotsalaisesta lyseosta 1848. Oltuaan liikealalla Oulussa hän siirtyi 1855 Turkuun kirjanpitäjäksi C. M. Dahlströmin liikkeeseen.[1][2]


Oppivuosien jälkeen hän perusti vuonna 1870 tehdas- ja siirtomaatavaroiden liikkeen Turkuun Linnankatu 10:een.[1][2] Hän osti vuonna 1888 yhdessä kunnallisneuvos G. A. Petreliuksen kanssa Ab. John Barker & Co:n puuvillakehräämön.[3] Hän oli vuonna 1874 myös Turun Kaakelitehdas Oy:n osakas[1][2]. Junnelius omisti osan tynnyri- ja voiastiatehdasta nimeltä Mekaniska tunnbinderiet.[4] Hän oli useiden yritysten johtokunnan jäsen.[1][2][5], muun muassa hevosraitiotieliikenteen aloittaneessa yhtiössä Spårvägsaktiebolag i Åbo – Ratatieosakeyhtiö Turussa [6] Junnelius oli osakkaana Turun Kaakelitehtaassa, jossa hän toimi johtajana vuonna 1885.[7]


Junnelius oli Turun kaupunginvaltuutettuna vuonna 1881.[1][2][8]


Junnelius rakennutti 1889 Maarian Latokarin luodolle Turun ensimmäisen rautaisen paloöljysäiliön.[1][9] ja vuonna 1900 hän rakennutti Turun Linnankatu 8:aan saksalaisen arkkitehdin Willy Oestin piirustusten mukaisen, jugendtyylisen kolmikerroksisen kivitalon, jonka julkisivutiilet tuotiin Ruotsista.[10] Talo purettiin vuonna 1961 ”Turun taudin” aikana.[11]


Junneliuksen puoliso oli Bertha o.s. Kumlin ja heillä oli kuusi lasta.


Junnelius antoi huomattavia lahjoituksia eri tahoille.[12] Hän lahjoitti muun muassa Barkerin tehtaan työväestön avustuskassaan sekä vastaperustetun Turun urheilupuiston rakentamiseen.[13]



Katso myös |


  • Turun raitiotiet


Lähteet |



  1. ↑ abcdefg Jounela, Aarno I.: Pohjois-Pohjalainen Junnelius-Suku. Oulu: Pohjoinen, 1983. ID 60983.


  2. ↑ abcdef Nissilä, Viljo: Oulun Junnelius-suku. Oulu, 1971 Helsinki.


  3. ↑ Barkerin puuvillakehräämö 1888 1.11.2010. Wam.fi. Viitattu 15.7.2011.
    * Från Åbo till världen och från världen till Åbo (Åbo landsarkiv) 16.7.2011. Arkistolaitos. Viitattu 16.7.2011. (ruotsiksi)
    * G. Kock: 1912–72 Lakanneet Pörssiyhtiöt A–J (Junneliuksen omistusosuus 46%) porssitieto.fi. Viitattu Aktiebolaget John Barker Osakeyhtiö.


  4. ↑ Uschakoff, I.: Teollisuuslaitoksia kaupungeissa: Turku histdoc.net. 1898. Histdoc.net. Viitattu 16.7.2011. (suomeksi)


  5. ↑ Pohjoismaiden Osakepankki kauppaa ja teollisuutta varten. (Johtokunta) Suomalainen Wirallinen Lehti, 26.1.1906. Artikkelin verkkoversio.
    * Merivakuutusyhtiö Tritonin kokouksessa. (Johtokunta) Rauman Lehti, 30.3.1892, nro 26, s. 2. Artikkelin verkkoversio.


  6. ↑ Turun Rautatiet SY-Lehti
    * Laaksonen, Mikko: Turun raitiotiet Åbo spårvägar Turku Tramways. Kustannus Laaksonen, 2012. ISBN 978-952-5805-04-8. Kirjaesittely.


  7. ↑ Turun Kaakelitehtaan lahjoitukset Ракколаниокский завод. (venäjäksi)
    * Год основания Terijoki spd.ru. (venäjäksi)


  8. ↑ Kunnallisneuvos


  9. ↑ Yhtiösäännöt. Päivälehti, 15.10.1898, nro 239, s. 2. Artikkelin verkkoversio.
    * Petroleumcistern å Latokari. Åbo Tidning, 14.6.1889, nro 158, s. 4. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.7.2011. (ruotsiksi)


  10. ↑ Åbo Akademis bildsamlingar (ruotsiksi)


  11. ↑ Rauno Lahtinen: Turun puretut talot. k&h kustannus, 2009. ISBN 978-951-29-4100-1. kirjaesittely.


  12. ↑ Lahjoitukset. Åbo Underrättelser, 25.1.1889, nro 23, s. 4. Artikkelin verkkoversio. (ruotsiksi)


  13. ↑ Jouni Liuke: Urheilupuistokierros. Martinrantaseura, Vuosi, 2006. vsk, nro 2, s. 16. Turun Yliopiston digipaino. Artikkelin verkkoversio (pdf).








-

Popular posts from this blog

Jet Time Laivasto | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoJet Time - The CompanyThe CompanyManagementJet Time aloittaa lauantaina Suomi-rekisterissä olevalla Boeing 737 -koneellaJettime Finland Fleet Details and HistoryJettime Fleet Details and HistoryRegional Jet OÜ takes over ATR production for SASJet Time Returns To Its Core BusinessYhtiön kotisivutlaajentamalla

Image
Tanskalaiset lentoyhtiöt IATAICAOtanskalainenlentoyhtiötilauslentojaICAOScandinavian Airlinesin Yhtiön pääkonttori Kastrupissa. Jet Time (IATA: JO , ICAO: JTG , kutsukoodi: JETTIME ) on tanskalainen vuonna 2006 perustettu lentoyhtiö. [1] Se lentää tilauslentoja kuljettaen erityisesti pakettimatkalaisia. Lisäksi se tarjoaa koneitaan muiden lentoyhtiöiden käyttöön ACMI-vuokrasopimuksilla ( Aircraft, Crew, Maintenance, Insurance ). Se on suurin tanskalaisomisteinen lentoyhtiö. [2] Yhtiön toimitusjohtaja on Jørgen Holme. [3] Jet Time perusti vuonna 2014 Suomeen tytäryhtiö Jet Time Finlandin (ICAO: JTF , kutsukoodi: JETFIN ), jotta voisi liikennöidä Suomesta Turkkiin. [4] Yhtiöllä on yksi Boeing 737-700 kone (OH-JTZ) Suomen rekisterissä. [5] Laivasto | Boeing 737-700 Lokakuussa 2017: [6] 1 ATR 72-500 2 ATR 72-600 3 Boeing 737-300 5 Boeing 737-700 (1 Jet Time Finland...
Read more

Olympian arkeologinen museo Sisällysluettelo Historia ja rakennus | Kokoelmat | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko37°38′36″N, 21°37′46″EInfobox OKArchaeological Museum of Olympia: HistoryArchaeological Museum of Olympia: DescriptionΜουσείο Ιστορίας των Ολυμπιακών Αγώνων της Αρχαιότητας: ΙστορικόArchaeological Museum of Olympia

Image
Olympian arkeologinen museo kreik.arkeologinenmuseoOlympianArchaía OlympíanKreikassaantiikinOlympian kisojenOlympian kisojen historian museoOlympian kaivausten historian museouusklassisessamaanjäristyksissäMelína MerkoúriAteenan vuoden 2004 olympialaisiavestibyyliesihistorialliseltavarhaiskristilliselleKreikan klassisen kaudenvotiivilahjojaPraksiteleen HermesPraksiteleenDionysosHermestäPaionioksen NikePaionioksenNikeäZeuksen temppelinpäätykolmiokoristelujenmetooppienApolloniaHeran temppelinMetrooninHerodes Atticuksen NymfaioninZeustaGanymedestäMiltiades nuoremmanMarathonin taistelussavotiivilahjojaZeuksen alttariltaMiltiades nuoremmanMarathonin taistelustaZeusGanymedesPaionioksen NikeFeidiaanoinokhoeFeidiaan työpajastaZeuksen temppelinHerakleen urotöitäHesperidien omenaPraksiteleen HermesNymfaionistaOlympian kisojen Olympian arkeologinen museo Αρχαιολογικό ...
Read more

Äpy Sisällysluettelo Äpyt kautta historian | Esimerkkejä Äpy-huumorista | Katso myös | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | Navigointivalikkowww.äpy.fi

Image
TeekkarikulttuuriVappulehdet teekkarienvappulehtijouluna1948Apu19481953195819601964196619671983Vappuna2009saunojenspeksien Finnish Design Äpy 2007 Äpy (kirjoitettuna myös ) on Suomen vanhin teekkarien vappulehti. Äpy-lehti syntyi jouluna 1948 Lönnrotinkadun Polilla. Ensimmäinen Äpy yhdisti humorististen joululehtien perinteen ja työttömien myymän Apu-lehden. Aluksi Äpy ilmestyi epäsäännöllisesti vuosina 1948, 1953, 1958, 1960, 1964, 1966 ja 1967. Tämän jälkeen Äpy on ilmestynyt parittomina vuosina ja sen ulkoasu on ollut aina erikoinen ja erilainen. Erikoisin lienee Äpyfoni (1983), joka oli sekä lehti, äänilevy että levysoitin. Vappuna 2009 ilmestyneen UniikkiÄpyn jokainen myyntikappale erosi sisällöltään muista. Äpyn julkaisijana toimii Suomen Äpy-lehtien Liitto ry. Äpyn tuotoilla on kautta aikain tuettu monenlaista teekkarit...
Read more