Karjalainen ruokaperinne Sisällysluettelo Karjalaisen ruokakulttuurin ominaispiirteitä | Perinteiset raaka-aineet | Karjalalle tyypillisiä ruoanvalmistustapoja | Karjalaisia ruokia | Karjalaisen ruokakulttuurin leviäminen | Lähteet | Navigointivalikko

Karjalainen kansanperinneRuokakulttuuri


Karjalan kulttuuriarinkeliämaitosieniärouskujakarvalaukkuahaaparouskuasuolaamistaKaurakiisselikarjalanpiirakkaKarjalanpaisti






Karjalanpiirakka on ehkä tunnetuin karjalainen perinneruoka.


Karjalainen ruokaperinne on yksi osa Karjalan kulttuuria.




Sisällysluettelo





  • 1 Karjalaisen ruokakulttuurin ominaispiirteitä

    • 1.1 Vieraanvaraisuus


    • 1.2 Pidot



  • 2 Perinteiset raaka-aineet

    • 2.1 Sienet


    • 2.2 Kala


    • 2.3 Maitoruoat



  • 3 Karjalalle tyypillisiä ruoanvalmistustapoja

    • 3.1 Ruuan kypsentäminen


    • 3.2 Säilöntätavat


    • 3.3 Hapattaminen



  • 4 Karjalaisia ruokia

    • 4.1 Piirakat ja kukot


    • 4.2 Karjalanpaisti



  • 5 Karjalaisen ruokakulttuurin leviäminen


  • 6 Lähteet




Karjalaisen ruokakulttuurin ominaispiirteitä |



Vieraanvaraisuus |


Karjalaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudesta. Pöydässä riitti syötävää satunnaiselle kulkijalle niin kuin talonväellekin. Karjalaistalossa ruokaa ja juomaa tarjottiin useaan otteeseen, vieraan täytyy huomata itse minkä verran voi ottaa vieraanvaraisuutta vastaan. Karjalaiset eivät kyläilleet ilman tuomisia.



Pidot |


Pidot ovat olleet aina karjalalaisille suuri tapahtuma. Niitä pidettiin häissä, ristiäisissä, hautajaisissa, syntymäpäivillä, elopäivillä ja lukusilla. Pitokokki oli kiertävä ammattilainen, joka oli hyvin tärkeä henkilö. Karjalaisessa kulttuurissa vietetään rotinoita lapsen syntymän johdosta, jolloin vietiin tuliaisiksi piiraita, rinkeliä, voita ja munia.



Perinteiset raaka-aineet |



Sienet |


Karjala oli ainoa Suomen maakunnista, jossa kansan parissa käytettiin sieniä ravintona. Varsinkin käytettiin maitosieniä ja rouskuja kuten karvalaukkua ja haaparouskua. Ne suolattiin sekasieniksi. Tuoreista sienistä tehtiin kermalla höystettyä sienisalaattia. Lisäksi karjalaisessa ruokataloudessa käytettiin paljon metsämarjoja.



Kala |


Kala on muodostanut aina tärkeän osan karjalaisesta ruokavaliosta. Kalan kuumasavustaminen umpinaisessa peltipöntössä omaksuttiin karjalaisilta kalastajilta.



Maitoruoat |


Maitoruoista tunnettiin lyhyt piimä, kokkeli, jamakka eli paistettu piimä, rahka, uunijuusto ja haudottu maito. Lauantai-illan ruokana tarjottiin usein kokkelipiimää, tai paistettua piimää vastaleivottujen piirakoiden ja maidon kanssa.



Karjalalle tyypillisiä ruoanvalmistustapoja |



Ruuan kypsentäminen |


Yksi karjalaisen ruoanvalmistuksen tunnusmerkki oli ruoan kypsentäminen uunissa. Uuni oli lämmin miltei aina. Suurin osa ruuista valmistui uunissa erilaisissa poteissa ja sukunoissa. Poteiksi kutsuttiin yleensä uuniruukkuja. Sukuna on suusta kapea ruukku, jossa paistit säilyivät mehevinä uunin jälkilämmössä vaikka aamuun asti. Keitot ja kiisselit keitettiin avotulen päällä riippuvassa padassa.



Säilöntätavat |


Karjalaiset käyttivät ruoan säilömiseen hapattamista, kuivattamista ja suolaamista. Etenkin kaloja hapatettiin ja myös hapankaali tunnettiin Kannaksella ja Raja-Karjalassa. Lihan kuivattamista harrastettiin sotavuosiin asti, ja lisäksi kuivattiin kaloja, mustikoita ja tatteja. Suolattu kala, liha, suolasienet ja suolakaali olivat karjalaisten jokapäiväistä ravintoa. Sen sijaan jäädyttäminen ja savustaminen eivät olleet tunnettuja tapoja Karjalassa.



Hapattaminen |


Karjala on happamien ruokien aluetta. Hapattamisen osuus tulee selvästi ilmi karjalaisessa ruokavaliossa, kun sitä verrataan läntiseen, imellyttämistä käyttävään ruokavalioon. Tosin imellyttäminenkin oli Karjalassa tuttua ja sitä vaikkapa marjamämmin tekemiseen. Hapanruokia olivat esimerkiksi hapanlohko, hapanrokka, hapanvelli, hapanletut, ja hapan- eli kaurakiisseli. Kaurakiisseli oli monien karjalaisten mieliruokaa.



Karjalaisia ruokia |



Piirakat ja kukot |


Karjala tunnetaan piirakoistaan. Piirakan ja kukon perusero on siinä, että kukon taikinakansi suljetaan päältä, mutta piirakan sivuilta. Yleisin nykyinen piirakkatyyppi on soikea riisipiirakka eli karjalanpiirakka. Piirakkamallit vaihtelivat alueen, kylän ja jopa talon mukaan. Pohjoisessa ja itäisessä Karjalassa olivat yleisiä sultsinat, tsupukat ja supikkaat, samoin kuin kukkoset ja pyöröt. Etelämpänä leivottiin umpinaisia piirakoita, joita pohjoisessa nimitettiin kukoiksi. Karjalankannaksella ja Etelä-Karjalassa piirakkamalli oli avonainen, pyöreä perunatäytteinen piirakka,vatruska. Etelä-Karjalalle tyypillinen ruokalaji piirakan lisäksi on ohrarieska.



Karjalanpaisti |


Karjalanpaisti on todennäköisesti tunnetuin karjalainen ruoka karjalanpiirakoiden ohella. Karjalanpaistilla on ollut vanhalla valmistusalueellaan useita nimiä: uunipaisti, lihapotti ja ruukkupaisti. Entisaikaan liharuoka ei ollut jokapäiväistä ravintoa, vaan se oli – kuten piirakatkin – pyhänseudun ruokaa.



Karjalaisen ruokakulttuurin leviäminen |


Toisen maailmansodan jälkeen sadat tuhannet siirtokarjalaiset joutuivat sopeutumaan uusiin ympäristöihin ja rakentamaan elämäänsä uudelta pohjalta. Karjalaiset sijoitettiin ympäri maata, kuitenkin niin, että saman paikkakunnan asukkaat sijoitettiin samalle paikkakunnalle jäljelle jääneeseen Suomeen. Heidän mukanaan karjalainen ruokakulttuuri tuli osaksi läntisenkin Suomen elämää. Siirtokarjalaisten mukana sijoituspaikkakuntalaisille ovatkin levinneet karjalanpiirakka, karjalanpaisti, sienten käyttö, kasvisruoat, kalaruoat, palmusunnuntain virpolorut sekä kahvin ja teen runsas käyttö.



Lähteet |


  • Juvonen, Jaana: Karjalan koko kuva -näyttelyn käsikirjoitus 1998

  • Sallinen-Gimpl, Pirkko 1998: Karjalan perinneruokia

  • Vuorela, Toivo 1983: Suomalainen kansankulttuuri.

  • Juvonen, Jaana: Karjalan koko kuva -näyttelyn käsikirjoitus 1998

  • Kivelä, Marjut 1983: Matka Karjalaan

  • Sallinen-Gimpl, Pirkko 1987: Elävä karjalaisuus ja Karjalan perinneruokia

  • Karjala: historia, kansa, kulttuuri. Toimittaneet Pekka Nevalainen ja Hannes Sihvo. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998.


Popular posts from this blog

Can not update quote_id field of “quote_item” table magento 2Magento 2.1 - We can't remove the item. (Shopping Cart doesnt allow us to remove items before becomes empty)Add value for custom quote item attribute using REST apiREST API endpoint v1/carts/cartId/items always returns error messageCorrect way to save entries to databaseHow to remove all associated quote objects of a customer completelyMagento 2 - Save value from custom input field to quote_itemGet quote_item data using quote id and product id filter in Magento 2How to set additional data to quote_item table from controller in Magento 2?What is the purpose of additional_data column in quote_item table in magento2Set Custom Price to Quote item magento2 from controller

Magento 2 disable Secret Key on URL's from terminal The Next CEO of Stack OverflowMagento 2 Shortcut/GUI tool to perform commandline tasks for windowsIn menu add configuration linkMagento oAuth : Generating access token and access secretMagento 2 security key issue in Third-Party API redirect URIPublic actions in admin controllersHow to Disable Cache in Custom WidgetURL Key not changing in Magento 2Product URL Key gets deleted when importing custom options - Magento 2Problem with reindex terminalMagento 2 - bin/magento Commands not working in Cpanel Terminal

Aasi (pallopeli) Navigointivalikko