Mehrgarh Sisällysluettelo Sijainti | Historia | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko29°23′0″N, 67°37′0″EGoogle-kirjatGoogle-kirjatThe Oxford Companion to ArchaeologyMehrgarh - New World EncyclopediaArts de l'Inde: Neolithique, Civilisation de l`Indus, du Gange et Maurya10.11637/kjpa.2015.28.1.1ISSN 1225-150XMehrgarhEarly Developments of Art, Symbol and Technology in the Indus Valley TraditionStone age man used dentist drill

Arkeologiset kohteet PakistanissaIndus-kulttuuri


BalochistanissaPakistanissaIndus-kulttuurinHarappaaBalochistaninPakistanissaQuettastaBolaninsolanIndukseninduskulttuurinLapis lazulinBadakshanistaTepe YahyaTepe SialkTogau-kaudeksivarhaisharappalainen






Mehrgarhin naisveistos


Mehrgarh (kirjoitetaan myös Mehrgahr, Merhgarh tai Merhgahr) on muinainen nykyisessä Balochistanissa, Pakistanissa sijaitseva kylä. Sieltä on löydetty merkkejä varhaisesta maanviljelyasutuksesta sekä suuri kuparikautinen asutuskeskus. Paikka on näin merkittävä kohde Indus-kulttuurin kehittymisen tutkimisessa. Kuparikautinen väestö oli samaa, kuin mitä ainakin osassa Harappaa asui.




Sisällysluettelo





  • 1 Sijainti


  • 2 Historia

    • 2.1 Varhainen viljely


    • 2.2 Keramiikka


    • 2.3 Kupari


    • 2.4 Linnoitetut kylät



  • 3 Lähteet

    • 3.1 Viitteet



  • 4 Aiheesta muualla




Sijainti |








Mehrgarh



Mehrgarhin sijainti.




Mehrgarh sijaitsee nykyisin Balochistanin provinssissa, Pakistanissa. Se on Quettasta noin 100 km kaakkoon. Nykyään lähistöillä on Sibin kaupunki. Paikka on tasangolla vuorisen maan rajalla, joen lähellä. Kylä sijaitsee strategisesti merkittävällä paikalla Bolaninsolan lähellä. Sola oli merkittävä kulkureitti Induksen tasangolta Balochistanin pohjoisosien vuoristolaaksoihin. Ihmiset ja eläimet ovat todennäköisesti liikkuneet solaa pitkin jo varhain. Kaivausten perusteella asutus oli levinnyt noin 200 hehtaarin alueelle, ja sieltä on löytynyt asutusta tuhansien vuosien ajalta.[1]


Mehrgarhia tutkimalla on voitu kartoittaa induskulttuurin syntyä Intian ja Pakistanin alueiden kaupunkisivilisaatioita edeltävää kehitystä. Paikalla oli varhainen maanviljelykylä, josta on löydetty muun muassa naista esittäviä pienoisveistoksia, jotka olivat tuolle ajalle tyypillisiä Lähi-idässä.



Historia |


Mehrgarhin historia voidaan jakaa kahdeksaan eri vaiheeseen.
I–III-vaiheiden merkitys Etelä-Aasiaan historiassa on iso, sillä tuolloin löytyivät ensimmäiset merkit keräilijä-metsästäjien siirtymisestä kaupunkielämään.[2]



Varhainen viljely |


Ensimmäiset merkit maanviljelystä Mehrgarhissa ovat peräisin 7000 eaa. Mehrgarh Ia-vaiheesta.[3][4]
Ihmiset elivät puolipaimentolaista elämää maanviljelyllä ja karjanhoidolla. Viljeltiin varsinkin ohraa, 90% löydetyistä jäänteistä[5][6]. Ohra oli mm 2- ja 6-rivistä. Myös einkorn, emmer ja durumvehnää viljeltiin. Alussa metsästettiin paljon mm gaselleja, villiä lamamsta ja hevosta jne. Myöhemmin karjana pidettiin lehmiä lampaita ja vuohia. Ei liene juurikaan linnustetu ja kalastettu. Maanviljelykylän ala 3-4 ha[5]. Mehrgarh I vaiheesta on löydetty kuparihelmiä, jotka luultavasti tehtiin luonnonkuparista metallia sulattamatta.
Kylän ihmiset asuivat nelikulmaisissa[4] mudasta tehdyissä 4-6-huoneisissa taloissa, joiden ala noin 5x4m. Viljavarastoja. Kiviastioita. Piikivityökaluja. Kauppa ulottui jo varhain kauas. Kotiloita tuotiin merenrannalta ja lasuurikiveä Badakshanista[7]. Koillis-Iranista hankittiin turkoosia[4].



Keramiikka |


Keramiikka tuli jo Mehrgarh Ib-vaiheessa noin 6000-5500 eaa.
Mehrgarhin II-vaihe on ajoitettu vuosille 5500–4800 eaa.[7]. Kulttuuri jatkoi aiempaa perinnettä kivi- ja luutyökalujen osalta[8]. II-vaiheessa asutuskeskuksen koko laajeni selvästi. Haudoissa on tuon ajan tapaan taivutettuja ruumiita[9] ja punaokraa. Kaudella ensimmäiset painantasinetit. Viljavarasto[4], helmitehdas. Puuvillan siemeniä löydetty, ei tiedetä tehtiikö siitä tekstiilejä. Lapis lazulin tuontia Badakshanista[7]. II vaiheen kulttuuri muistuttaa Iranin tasangon kulttuuria, esim Tepe Yahya VII-V, Tepe Sialk[5]


Pyörällä tehty keramiikka ilmestyi Mehrgarh IIc-kaudella. IIb-kaudelta muutama kuparihelmi.



Kupari |


Mehrgarh III -vaihe sijoittuu aikaan 4800-3800/3500 eaa. Kautta sanotaan Togau-kaudeksi. Suuri keskus. Tuolloin alkoi laaja käsityötuotteiden valmistus. Tämä oli kuparikautta[10] . Kupariporia. Kuparikauden alussa väestö näyttää vaihtuneen[11] Harappasta hautausmaalta R-37 löydetyn kaltaiseksi. Väestö muistutti Iranin tasangon ja Lähi-Idän väestöjä[12]. Aiempi väestö muistutti enemmän idässä olevaa. Kauden alussa myös hautaustapa ja keramiikka vaihtuvat..
Kauppa ulottui Keski-Aasiaan asti[4]. Savenvalajan pyörällä tehtyjä saviastioita[4], joissa geometrisia ja puolinaturalistisia kuvioita. Paikan ala 70 ha. Steatiittisinettejä, jotka tehty kuumakäsittelyllä. Lapis lazulista, steatiitista ja karneolista tehtyjä mosaiikkimaisia töitä. Poraustekniikka muistuttaa Sahr-i-Sokhtan Mundigakin töitä[5].



Linnoitetut kylät |


Noin IV-vaiheessa 3600–3200 eaa. alkoi varhaisharappalainen vaihe, jolle olivat muualla tyypillisiä suuret linnoitetut kylät. lapsia haudattiin uurniin noin 4000-3300 eaa[13]. Noin 3500 eaa Mehrgarhin ala oli 75 ha. Viimeistään tällöin otettiin dreija käyttöön.


VI-vaiheessa 3200–2600 eaa. tehtiin sinettejä ja naispatsaita.



Lähteet |


  • Sharif, M & Thapar, B. K.: Food-producing Communities in Pakistan and Northern India. Dani, A. H. & Masson, V. M. (toim.): History of Civilizations of Central Asia. Motilal Banarsidass Publ, 1999. ISBN 978-81-208-1407-3. Google-kirjat (viitattu 20.1.2013). (englanniksi)

  • Singh, Upinder: A History of Ancient and Early Medieval India. Dorling Kindersley, 2008. ISBN 978-81-317-1120-0. Google-kirjat (viitattu 20.1.2013). (englanniksi)

  • [14]

  • Cultural Atlas of India, Gordon Johnson, Facts on File Inc, 1996, ISBN 0-8160-3013-8, s. 58


Viitteet |



  1. ↑ Singh, s. 102.


  2. ↑ Singh, s. 103.


  3. ↑ Sharif & Thapar, s. 128.


  4. ↑ abcdef Holthoer et al. 1982, s 324 - 325


  5. ↑ abcd Neil Asher Silberman: The Oxford Companion to Archaeology (s. 333) 1.11.2012. OUP USA. Viitattu 27.5.2016. en


  6. ↑ Mehrgarh Neolithic Jean-Francois Jarrige s. 142 Paper presented in the International Seminar on the "First Farmers in Global Perspective', Lucknow, India, 18-20 January, 2006 http://archaeology.up.nic.in/doc/mn_jfj.pdf


  7. ↑ abc Mehrgarh - New World Encyclopedia www.newworldencyclopedia.org. Viitattu 26.5.2016.


  8. ↑ Upinder Singh: A History of Ancient and Early Medieval India: From the Stone Age to the 12th Century, s. 103. Pearson Education India, 2008.


  9. ↑ Arts de l'Inde: Neolithique, Civilisation de l`Indus, du Gange et Maurya www.atthalin.fr. Viitattu 27.5.2016.


  10. ↑ India Condensed: 5,000 Years of History & Culture: Anjana Motihar Chandra, s. 20. Marshall Cavendish International Asia Pte Ltd,, 2008.


  11. ↑ Coningham, Robin; Young, Ruth: The Archaeology of South Asia: From the Indus to Asoka, c.6500 BCE–200 CE, s. 114. Cambridge University Press, (2015.


  12. ↑ Gregory L. Posseh: The Indus Civilization: A Contemporary Perspective, s. 35. Rowman Altamira, 2002.


  13. ↑ Astha Dibyopama, Yong Jun Kim, Chang Seok Oh, Dong Hoon Shin, Vasant Shinde: Human Skeletal Remains from Ancient Burial Sites in India: With Special Reference to Harappan Civilization. Korean Journal of Physical Anthropology, 1.3.2015, nro 1. doi:10.11637/kjpa.2015.28.1.1. ISSN 1225-150X. http://synapse.koreamed.org/DOIx.php?id=10.11637/kjpa.2015.28.1.1 [www Artikkelin verkkoversio]. English


  14. ↑ Rostislav Holthoer Asko parpola Simo Parpola: Otavan suuri maailmanhistoria 2 - Jokilaaksojen valtakunnat. Päätoim. Erling Bjöl. Keuruu: Otava, 1982. ISBN 951-1-06987-X. suomi



Aiheesta muualla |


  • Mehrgarh

  • Early Developments of Art, Symbol and Technology in the Indus Valley Tradition

  • Stone age man used dentist drill


-

Popular posts from this blog

Can not update quote_id field of “quote_item” table magento 2Magento 2.1 - We can't remove the item. (Shopping Cart doesnt allow us to remove items before becomes empty)Add value for custom quote item attribute using REST apiREST API endpoint v1/carts/cartId/items always returns error messageCorrect way to save entries to databaseHow to remove all associated quote objects of a customer completelyMagento 2 - Save value from custom input field to quote_itemGet quote_item data using quote id and product id filter in Magento 2How to set additional data to quote_item table from controller in Magento 2?What is the purpose of additional_data column in quote_item table in magento2Set Custom Price to Quote item magento2 from controller

Image
What's the in-universe reasoning behind sorcerers needing material components? What killed these X2 caps? Why is consensus so controversial in Britain? CAST throwing error when run in stored procedure but not when run as raw query Assassin's bullet with mercury Why do bosons tend to occupy the same state? Ambiguity in the definition of entropy What does the expression "A Mann!" means Is it logically or scientifically possible to artificially send energy to the body? Do scales need to be in alphabetical order? Is there an expression that means doing something right before you will need it rather than doing it in case you might need it? Is it possible to create a QR code using text? Should I tell management that I intend to leave due to bad software development practices? Why no variance term in Bayesian logistic regression? How badly should I try to prevent a user from XSSing themselves? I would say: "You are another teacher", bu
Read more

Magento 2 disable Secret Key on URL's from terminal The Next CEO of Stack OverflowMagento 2 Shortcut/GUI tool to perform commandline tasks for windowsIn menu add configuration linkMagento oAuth : Generating access token and access secretMagento 2 security key issue in Third-Party API redirect URIPublic actions in admin controllersHow to Disable Cache in Custom WidgetURL Key not changing in Magento 2Product URL Key gets deleted when importing custom options - Magento 2Problem with reindex terminalMagento 2 - bin/magento Commands not working in Cpanel Terminal

Image
How to travel Japan while expressing milk? Is it correct to say moon starry nights? What exactly is ineptocracy? Is it a bad idea to plug the other end of ESD strap to wall ground? Is it OK to decorate a log book cover? logical reads on global temp table, but not on session-level temp table What did the word "leisure" mean in late 18th Century usage? How can I separate the number from the unit in argument? Is it possible to make a 9x9 table fit within the default margins? Can a PhD from a non-TU9 German university become a professor in a TU9 university? A hang glider, sudden unexpected lift to 25,000 feet altitude, what could do this? Does int main() need a declaration on C++? Is there a rule of thumb for determining the amount one should accept for a settlement offer? Why did early computer designers eschew integers? Early programmable calculators with RS-232 What does this strange code stamp on my passport mean? Why does the freezing point ma
Read more

Aasi (pallopeli) Navigointivalikko

PallopelitLeikit pallolla Aasi on yksinkertainen pallolla pelattava pallopeli, joka toimii lasten ja nuorten ajanvietteenä. Peliin tarvitaan pallo ja kolme pelaajaa. Kaksi pelaajaa ovat kaukana toisistaan (noin 10m) ja kolmas pelaaja on heidän keskellään. Kaukaisimmat pelaajat heittelevät palloa keskenään, ja keskimmäinen pelaaja, aasi, yrittää siepata pallon itselleen. Jos aasi saa pallon kiinni, hän pääsee sen pelaajan paikalle joka heitti pallon. Tämä peli esiintyy myös nimillä Piimä , Mummonkiusaus ja Kala . lähde? Aasi on myös nimitys toiselle pallopelille. Peliin tarvitaan vähintään kaksi pelaajaa sekä pallo. Pelaajat päättävät järjestyksen, jossa pelaajat potkaisevat palloa jotain päin (esim. seinää). Kukin pelaaja potkaisee vuorollaan palloa, ja häviäjä on se, joka saa ensin sanan AASI. Kirjaimia saa sillä, että osuu palloon potkaisun jälkeen. Esim. Ville, Heikki ja Kalle pelaavat aasia. Ville potkaisee palloa, ja sitten on Heikin vuoro, mutta Ville osuu palloon ennen kuin
Read more