T. I. Itkonen Sisällysluettelo Nuoruus | Opiskelu ja ura | Perhe | Teoksia | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKT. I. ItkonenLauri ItkonenItkonen, ToivoItkosen Koltan- ja kuolanlapin sanakirja, osat 1–2

Suomalaiset kielitieteilijätSuomalaiset kansatieteilijätVuonna 1891 syntyneetVuonna 1968 kuolleet


20. tammikuuta1891Pulkkila12. toukokuuta1968Helsinkisaamen kielensaamelaiskulttuurinLappiinMuinaistieteellisessä toimikunnassaPulkkilankappalainenLauri Arvid ItkonenInariinOulun lyseoonHelsingin yliopistossaMuinaistieteellisessä toimikunnanSuomen muinaismuistoyhdistyksenLapin sivistysseuranSuomen tiedeakatemiassaLappiinKeski-EurooppaanSkandinaviaananItaliaanA. V. KoskimiehennomadismistakoltansaamenTerhoMarjaLauri Ilmari ItkonenSaamelaisten kristillisen kansanopistonTuomo ItkonenErkki Itkonen


















T. I. Itkonen
Toivo-Immanuel-Itkonen.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt
20. tammikuuta 1891
Pulkkila
Kuollut
5. joulukuuta 1968 (77 vuotta)
Helsinki
Koulutus ja ura
Tutkinnot
Helsingin yliopisto
Instituutti
Muinaistieteellinen toimikunta
Tutkimusalue
kieli- ja kansatiede
Infobox OK

Toivo Immanuel Itkonen (20. tammikuuta 1891 Pulkkila – 12. toukokuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen kieli- ja kansatieteilijä, joka tunnetaan erityisesti saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tutkijana. Hän teki yhdeksän tutkimusmatkaa Lappiin ja kirjoitti useita teoksia saamelaisista. Itkonen työskenteli 1919–1955 eri tehtävissä Muinaistieteellisessä toimikunnassa.




Sisällysluettelo





  • 1 Nuoruus


  • 2 Opiskelu ja ura


  • 3 Perhe


  • 4 Teoksia


  • 5 Lähteet


  • 6 Aiheesta muualla




Nuoruus |


Toivo Immanuel Itkosen isä oli Pulkkilan kappalainen Lauri Arvid Itkonen (1865–1925). Toivo oli perheen kolmas lapsi. Itkosten kuusilapsinen perhe muutti Inariin kevättalvella 1899, kun Lauri Itkonen valittiin Inarin kirkkoherraksi. Toivo sai Inarissa ensin kotiopetusta ja siirtyi 1901 Oulun lyseoon, josta hän pääsi ylioppilaaksi 1910.[1][2]



Opiskelu ja ura |


Hän suoritti Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatin tutkinnon 1913, lisensiaatin tutkinnon 1916 ja väitteli tohtoriksi 1923. Muinaistieteellisessä toimikunnan amanuenssina Itkonen työskenteli 1919–1932, intendenttinä 1932–1935 ja koko toimikunnan osastonjohtajana 1935–1955. Hän oli myös Suomen muinaismuistoyhdistyksen sihteerinä 1920–1933, Lapin sivistysseuran johtokunnan jäsenenä 1934–1961 sekä jäsenenä Suomen tiedeakatemiassa vuodesta 1947.[1]


Itkonen teki vuosina 1911–1949 aikana yhdeksän tutkimusretkeä Lappiin. Hän teki myös tutkimusmatkan Keski-Eurooppaan vuonna 1929, Skandinaviaanan 1931 ja 1947 sekä Italiaan 1955.[1]


Itkonen kirjoitti uransa aikana useita teoksia. Hän toimitti 1917 Inarinlappalaista kansantietoutta -nimisen teoksen A. V. Koskimiehen vuonna 1886 keräämän materiaalin pohjalta.[1] Vaikka hän ei tehnyt matkoja Venäjälle, hän kirjoitti muiden tutkimusmatkailijoiden aineiston pohjalta teoksen Suomensukuiset kansat (1921), jossa hän esitteli tasapuolisesti kansojen esineellistä, yhteiskunnallista ja henkistä kulttuuria sekä historiaa.[3]


Itkosen kaksiosainen Suomen lappalaiset vuoteen 1945 ilmestyi 1948. Siinä hän kirjoitti porolappalaisten nomadismista ja metsälappalaisten vuotuista asuin- ja pyyntipaikkakiertoa.[3] Lapin-matkojensa pohjalta Itkonen teki myös kaksiosaisen koltansaamen sanakirjan Koltan- ja kuolanlapin sanakirja.[1]



Perhe |


Toivo Itkonen oli naimisissa Iina Amanda Seppäsen kanssa. Heillä oli kolme lasta Terho, Marja ja Kerttu.[1]


Toivo Itkosella oli yhteensä 12 sisarusta. Heistä tunnetuimmat olivat varatuomari ja Inarin Juutuansuun kivikautisten kotapaikkojen löytäjä Lauri Ilmari Itkonen, Inarin kirkkoherra ja Saamelaisten kristillisen kansanopiston rehtori Tuomo Itkonen sekä akateemikko Erkki Itkonen.[2]



Teoksia |



  • Venäjänlapin konsonanttien astevaihtelu: Koltan, Kildinin ja Turjan murteiden mukaan, väitöskirja. 1916


  • Lappalais-suomalaisia sanavertailuja. Suomalais-ugrilainen seura 1916–1920


  • Inarinlappalaista kansantietoutta, A. V. Koskimiehen aineiston pohjalta koonneet ja julkaisseet A. V. Koskimies ja T. I. Itkonen. Suomalais-ugrilainen seura 1917, 2. uudistettu p. 1979


  • Lappalaisten ruokatalous. Suomalais-ugrilainen seura 1921


  • Suomensukuiset kansat. Tietosanakirja, Helsinki 1921


  • Suomen tasapohjaiset ruuhimuodot. Suomen muinaismuistoyhdistys 1923–1926


  • Lappalaiset. 1928


  • Koltan- ja kuolanlappalaisia satuja. Suomalais-ugrilainen seura 1931


  • Lappische Lehnwörter im Russischen. Suomen tiedeakatemia 1932


  • Suenjel: Kuvia kolttalappalaisten maasta. Gummerus 1936 (yhdessä Karl Nickulin kanssa)


  • Karhusta ja sen pyynnistä. 1937


  • Pyhämaan vanhoja rakennuksia. 1937


  • Elämänviisautta Inarin Iijärveltä. Kalevalaseura 1937


  • Tunturilappalaisten kansantietoa Inarista. 1938


  • Inarin tunturilappalaisten leikkejä. 1941


  • Lappalaisten leikit ja ajanvietot. Lapin sivistysseuran julkaisuja n:o 9 1941


  • Suomen ruuhet: 1-, 2-, 3- ja monipuiset sekä lautaruuhet kivikaudesta vuoteen 1940. Suomen muinaismuistoyhdistys 1941–1942


  • Lappalaisten vanhat henkilönnimet. Lapin sivistysseuran julkaisuja n:o 10 1942


  • Suomen lappalaisten kosinta- ja häätavat. Lapin sivistysseuran julkaisuja n:o 12 1943


  • Lapin verotus ja kauppa ennen vanhaan. Lapin sivistysseuran julkaisuja n:o 13 1944


  • Suomen lappalaiset vuoteen 1945, osat 1 ja 2. WSOY 1948, 2. p. 1984


  • Lappi ja lappalaiset vanhoissa kansanrunoissamme. Lapin sivistysseuran julkaisuja n:o 20 1955


  • Koltan- ja kuolanlapin sanakirja osat 1–2. Suomalais-ugrilainen seura 1958


  • Lappalaisia paikannimiä 1500-luvulla. Suomalais-ugrilainen seura 1966


  • Kronikkaa suvusta ja muustakin. julk. Terho Itkonen 1991


  • Lapin-matkani. WSOY 1991


Lähteet |



  1. ↑ abcdef T. I. Itkonen Sámi musea Siida & Anarâškielâ servi. Viitattu 9.2.2017.


  2. ↑ ab Lauri Itkonen Sámi musea Siida & Anarâškielâ servi. Viitattu 9.2.2017.


  3. ↑ ab Haavio-Mannila, Elina: ”Etnologia ja sosiaaliantropologia”, Suomalaisen sosiologian historia, s. 35. Toimittaneet Risto Alapuro, Matti Alestalo ja Elina Haavio-Mannila. Helsinki: WSOY, 1992. ISBN 951-0-17996-5.



Aiheesta muualla |



  • Itkonen, Toivo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)


  • Itkosen Koltan- ja kuolanlapin sanakirja, osat 1–2 Suomalais-Ugrilaisen Seuran sivuilla.


-

Popular posts from this blog

Can not update quote_id field of “quote_item” table magento 2Magento 2.1 - We can't remove the item. (Shopping Cart doesnt allow us to remove items before becomes empty)Add value for custom quote item attribute using REST apiREST API endpoint v1/carts/cartId/items always returns error messageCorrect way to save entries to databaseHow to remove all associated quote objects of a customer completelyMagento 2 - Save value from custom input field to quote_itemGet quote_item data using quote id and product id filter in Magento 2How to set additional data to quote_item table from controller in Magento 2?What is the purpose of additional_data column in quote_item table in magento2Set Custom Price to Quote item magento2 from controller

Image
What's the in-universe reasoning behind sorcerers needing material components? What killed these X2 caps? Why is consensus so controversial in Britain? CAST throwing error when run in stored procedure but not when run as raw query Assassin's bullet with mercury Why do bosons tend to occupy the same state? Ambiguity in the definition of entropy What does the expression "A Mann!" means Is it logically or scientifically possible to artificially send energy to the body? Do scales need to be in alphabetical order? Is there an expression that means doing something right before you will need it rather than doing it in case you might need it? Is it possible to create a QR code using text? Should I tell management that I intend to leave due to bad software development practices? Why no variance term in Bayesian logistic regression? How badly should I try to prevent a user from XSSing themselves? I would say: "You are another teacher", bu
Read more

Magento 2 disable Secret Key on URL's from terminal The Next CEO of Stack OverflowMagento 2 Shortcut/GUI tool to perform commandline tasks for windowsIn menu add configuration linkMagento oAuth : Generating access token and access secretMagento 2 security key issue in Third-Party API redirect URIPublic actions in admin controllersHow to Disable Cache in Custom WidgetURL Key not changing in Magento 2Product URL Key gets deleted when importing custom options - Magento 2Problem with reindex terminalMagento 2 - bin/magento Commands not working in Cpanel Terminal

Image
How to travel Japan while expressing milk? Is it correct to say moon starry nights? What exactly is ineptocracy? Is it a bad idea to plug the other end of ESD strap to wall ground? Is it OK to decorate a log book cover? logical reads on global temp table, but not on session-level temp table What did the word "leisure" mean in late 18th Century usage? How can I separate the number from the unit in argument? Is it possible to make a 9x9 table fit within the default margins? Can a PhD from a non-TU9 German university become a professor in a TU9 university? A hang glider, sudden unexpected lift to 25,000 feet altitude, what could do this? Does int main() need a declaration on C++? Is there a rule of thumb for determining the amount one should accept for a settlement offer? Why did early computer designers eschew integers? Early programmable calculators with RS-232 What does this strange code stamp on my passport mean? Why does the freezing point ma
Read more

Aasi (pallopeli) Navigointivalikko

PallopelitLeikit pallolla Aasi on yksinkertainen pallolla pelattava pallopeli, joka toimii lasten ja nuorten ajanvietteenä. Peliin tarvitaan pallo ja kolme pelaajaa. Kaksi pelaajaa ovat kaukana toisistaan (noin 10m) ja kolmas pelaaja on heidän keskellään. Kaukaisimmat pelaajat heittelevät palloa keskenään, ja keskimmäinen pelaaja, aasi, yrittää siepata pallon itselleen. Jos aasi saa pallon kiinni, hän pääsee sen pelaajan paikalle joka heitti pallon. Tämä peli esiintyy myös nimillä Piimä , Mummonkiusaus ja Kala . lähde? Aasi on myös nimitys toiselle pallopelille. Peliin tarvitaan vähintään kaksi pelaajaa sekä pallo. Pelaajat päättävät järjestyksen, jossa pelaajat potkaisevat palloa jotain päin (esim. seinää). Kukin pelaaja potkaisee vuorollaan palloa, ja häviäjä on se, joka saa ensin sanan AASI. Kirjaimia saa sillä, että osuu palloon potkaisun jälkeen. Esim. Ville, Heikki ja Kalle pelaavat aasia. Ville potkaisee palloa, ja sitten on Heikin vuoro, mutta Ville osuu palloon ennen kuin
Read more