Kalle Kustaa Pykälä Lähteet | NavigointivalikkoKalle Kustaa PykäläKeskusta.fi: Aatteen rakentajiaTuure Liski: Lakkarinpalle - elämää Valkjärven Mannilassa. Pohja 1982 Pykälän murhasta s. 25 ja 27mm
Multi tool use
KansanedustajatSuomen Keskustan poliitikotSuomalaiset henkirikosten uhritVuonna 1864 syntyneetVuonna 1915 kuolleet
9. joulukuuta1864Nastola2. lokakuuta1915MuolaaMaalaisliitonHelsingissälampuotinaVuosalmenyhteismetsänjefreitteriViipurin läänin itäistä vaalipiiriäherravihaa2. lokakuuta1915Juho Aataminpoika Poutiaisenensimmäisen maailmansodanYhdysvaltoihinBertta LeppäläJuhani Leppälän
Karl Gustaf (Kalle Kustaa, K.K.) Pykälä (9. joulukuuta 1864 Nastola – 2. lokakuuta 1915 Muolaa) oli maanviljelijä ja Maalaisliiton kansanedustaja.
Pykälän vanhemmat olivat maanviljelijä Antti Matinpoika ja Erika Sofia Heikintytär. Hän oli uitto- ja metsätöissä ja toimi työnjohtajana ja rakennuspuuseppänä Helsingissä 1881–1894. Vuodesta 1894 Pykälä oli ensin lampuotina ja sitten itsenäisenä maanviljelijänä Muolaassa. Hän toimi myös asioitsijana ja Vuosalmen yhteismetsän osakkaiden asiamiehenä sekä harjoitti mylly- ja sahaliikettä. Sotilasarvoltaan Pykälä oli jefreitteri.
Pykälä oli kansanedustajana 1907–1915 edustaen Viipurin läänin itäistä vaalipiiriä. Hän edusti Maalaisliitossa populistista herravihaa korostanutta linjaa, joka arvosteli yhteiskunnan epäkohtia ja vallanpitäjiä. Pykälän usein toistama lause oli, että Herroja pittää eppäillä.... Pykälä sai aikanaan kuuluisuutta tultuaan kerran paljain jaloin eduskunnan täysi-istuntoon. Hän saapui sinne Helsinkiin suuntautuneen saunareissun ja ravintola Königin pistäytymisen jälkeen.[1] Eräissä eduskuntavaaleissa 1910-luvulla Pykälän vaalikampanjan tunnuslauseena oli Valitkaa minut, niin lippalakit halpenevat.
Pykälä kuoli salamurhan uhrina 2. lokakuuta 1915 kun hänet ammuttiin ikkunan läpi kotitalonsa saunaan. Teosta syytettiin muolaalaisen valtiopäivämiehen Juho Aataminpoika Poutiaisen (1818–1904) poikaa Matti Poutiaista. Matti Poutiainen onnistui piileskelemään poliisia kotinsa lähellä olleessa metsässä niin että häntä ei saatu pidätettyä ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen Poutiainen muutti Yhdysvaltoihin jossa hän myös kuoli. Pykälän murhan motiiviksi arveltiin Vuosalmen lahjoitusmaiden yhteismetsän jaosta syntynyttä riitaa. Pykälän murhan tutkimuksissa murhan motiiviksi osoittautui kosto siitä, että hän oli oikeudessa paljastanut väärän valan vannoneen todistajan.[1]
Pykälä oli naimisissa vuodesta 1890 Karoliina Vanhalan kanssa. Heidän tyttärensä Bertta Leppälä (1891–1966) toimi myös jonkin aikaa Maalaisliiton kansanedustajana ja oli naimisissa Maalaisliiton kansanedustajan Juhani Leppälän kanssa.
Lähteet |
- Kalle Kustaa Pykälä Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Keskusta.fi: Aatteen rakentajia
- Tuure Liski: Lakkarinpalle - elämää Valkjärven Mannilassa. Pohja 1982 Pykälän murhasta s. 25 ja 27
- Helsingin Sanomat, 24.10.2015, sivu C24 "HS 100 vuotta sitten"
Viitteet |
↑ ab Helsingin Sanomat
| |||||
| |||||
1G8VEXakMNmmSG8VbaeedIfXZOgIcWoUQ8zGc9GQw,XN 3c134Cvwh5n9VOEO 4GmlN7xUvnR,wnGMBgQoBKKcReu,WBbRG
