Lauri Pelkonen Sisällysluettelo Perhe ja opinnot | Jääkärikausi | Suomen sisällissota | Pelkosen kohtalo | Lähteet | Navigointivalikko

JääkäritVuonna 1894 syntyneetVuonna 1918 kuolleet


2. syyskuuta1894Pyhäjärvi Vpl21. tammikuuta1918TaavettiLuumäkiensimmäisessä maailmansodassaSuomen sisällissodassajääkäripataljoona 27ensimmäisessä maailmansodassaMisse-joellaRiianlahdellaSchmardenissaAa-joellapommarikurssiS/S EquitylläMerikarvialleBertel Petrelius myöh. PertamoIlmari ViljanenVolter AsplundKaarlo KaarlonenPekka HeikkaHans NehrmanViljo Brander myöh. PaloheimoAarne SalminenOnni PurhonenYrjö VäinönheimoNestori KarhulaUrho SihvonenToivo PursiainenJuhana VakkilainenMatti Yrjö VälikangasAlbert RosenholmVilho KorteOtto NenonenFelix DickertJohan Benjamin JauhiainenLauri RantasaloKarl Edvard NyströmLappeenrantaanTaavettiinLappeenrannanTaavetin kahakassaKersantti kauluslaatta.svgOrder of the Cross of Liberty of Finland (heraldic).svg




Tämä artikkeli käsittelee jääkäriä. Valtiopäivämies Lauri Pelkosesta on eri artikkeli.



Lauri Arvid Pelkonen


Lauri Arvid Pelkonen (2. syyskuuta 1894 Pyhäjärvi Vpl – 21. tammikuuta 1918 Taavetti, Luumäki) oli suomalainen jääkäri.[1][2] Hän oli sotilaskoulutuksensa Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella. Myöhemmin hänestä tuli ensimmäinen kaatunut jääkäri Suomen sisällissodassa.




Sisällysluettelo





  • 1 Perhe ja opinnot


  • 2 Jääkärikausi


  • 3 Suomen sisällissota


  • 4 Pelkosen kohtalo


  • 5 Lähteet

    • 5.1 Viitteet





Perhe ja opinnot |


Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Jaakko Pelkonen ja Amanda Karoliina Lindroos. Pelkonen kirjoitti ylioppilaaksi Käkisalmen yhteiskoulusta vuonna 1913 ja liittyi Karjalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Kauppakorkeakoulussa vuosina 1913–1914.[1][2]



Jääkärikausi |


Hän työskenteli opettajana Väisälän Särkisalon kansakoulussa vuonna 1914 ja kirjurina Hiitolan-Raasulin rautatienrakennustyömailla vuonna 1915 ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 30. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella. Pataljoona rintamalta paluun jälkeen Pelkonen siirrettiin 2. konekiväärikomppaniaan 10. heinäkuuta 1917. Hän osallistui vuonna 1917 Polangenissa järjestetyille erikoiskursseille (pommarikurssi).[1][2]



Suomen sisällissota |




Aselaiva S/S Equity


Jääkäri Lauri Pelkonen 2. konekiväärikomppaniasta palasi suomeen aselaiva S/S Equityllä Merikarvialle 3. komennuskunnan mukana. Laiva lähti Saksasta 2. joulukuuta 1917, hänen mukanaan tulivat Gewehrführerit: Bertel Petrelius myöh. Pertamo 1. kk. komppaniasta, Ilmari Viljanen 1. kk. komppaniasta, Volter Asplund 2. kk. komppaniasta, Kaarlo Kaarlonen 2. kk. komppaniasta, Hilfsgewehrführerit: Pekka Heikka 2. kk. komppaniasta, Hans Nehrman 1. kk. komppaniasta, Viljo Brander myöh. Paloheimo 1. kk. komppaniasta, Aarne Salminen 2. kk. komppaniasta ja Onni Purhonen 1. kk. komppaniasta, Jääkärit: Yrjö Väinönheimo 2. kk. komppaniasta, Nestori Karhula 2. kk. komppaniasta, Urho Sihvonen 1. kk. komppaniasta, Toivo Pursiainen 2. kk. komppaniasta, Juhana Vakkilainen 1. kk. komppaniasta, Matti Yrjö Välikangas 1. kk. komppaniasta, Albert Rosenholm 1. kk. komppaniasta, Vilho Korte 2. kk. komppaniasta, Otto Nenonen 2. kk. komppaniasta, Felix Dickert 3. komppaniasta, Johan Benjamin Jauhiainen 1. kk. komppaniasta, Lauri Rantasalo 1. kk. komppaniasta ja sähköttäjänä jääkäri Karl Edvard Nyström tiedonantojoukkueesta.[3]


Suomeen palattuaan Pelkonen (peitenimellä Kitunen) komennettiin "Uuden metsätoimiston määräyksestä" Lappeenrantaan suojeluskuntakouluttajaksi ja edelleen suojeluskunnan johtajaksi Taavettiin. Lappeenrannan piirissä Pelkonen toimi sisällissodan alkuun saakka perustaen suojeluskuntia ja kouluttaen niihin miehiä. Koulutustehtäviä hän suoritti muun muassa Lappeella, Savitaipaleella, Luumäellä ja Joutsenossa.[1][2]



Pelkosen kohtalo |


Tammikuun 19. päivänä 1918 suorittivat Taavetin suojeluskuntalaiset punaisille tarkoitetun aselastin kaappaamisen Somerin pysäkillä. Kaksi päivää myöhemmin Lappeenrannan työväen järjestyskaarti lähti hakemaan aselastia takaisin. Pelkonen sai surmansa syntyneessä Taavetin kahakassa ensimmäisenä jääkärinä sisällissodassa. Kuollessaan hän oli naimaton ja kirjoilla Pyhäjärvellä. Hän menehtyi rinnan lävistäneeseen luotiin ja hänet on haudattu yksityishautaan Pyhäjärven hautausmaalle.[4][5][6]


Taavetissa Pelkosen kuolinpaikalla nykyisten Marttilan- ja Jääkärinteiden risteyksessä on vuonna 1933 paljastettu muistomerkki.






Kersantti kauluslaatta.svg    Ylennykset ja kunniamerkit    Order of the Cross of Liberty of Finland (heraldic).svg











Ylennykset


Kunniamerkit

  • Jääkäri 1916

Jääkärimerkki
  • Jääkärimerkki



Lähteet |


  • Haapala, Pertti & Hoppu, Tuomas (toim.): Sisällissodan pikkujättiläinen. Porvoo: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35452-0.

  • Jernström E: Jääkärit maailmansodassa. Sotateos oy: Helsinki 1933.

  • Toim. J. Suomalainen, J. Sundvall, E. Olsoni ja A. Jaatinen: Suomen jääkärit osa I, Oy Sotakuvia Kuopio 1933.

  • Suomen sotasurmat 1914–1922 © 2001- Valtioneuvoston kanslia, Suomi Finland.

  • Toim. Donner, Svedlin ja Nurmio: Suomen vapaussota I–VIII, Gummerus Jyväskylä 1920–1925.

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.

  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.


Viitteet |



  1. ↑ abcd Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938


  2. ↑ abcd Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975


  3. ↑ Jernström 1933: 153–154.


  4. ↑ Suomen sotasurmat 1914–1922


  5. ↑ Suomen jääkärit I


  6. ↑ Haapala, Pertti & Hoppu, Tuomas (toim.): Sisällissodan pikkujättiläinen. Porvoo: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35452-0.








-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more