Myrkkykeiso Sisällysluettelo Ulkonäkö ja koko | Muunnokset | Elinympäristö | Levinneisyys | Myrkyllisyys | Käyttö | Myrkkykeiso kulttuurissa | Lähteet | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK Cicuta virosaMyrkkykeison lajiesittely LuontoportissaHenriettes HerbalSprängörtKasviatlas 2009: LevinneisyyskartatHullukaalista humalaan – perinteisiä kotimaan lääke- ja myrkyllisiä kasvejaVaarallisen kaunis myrkkykeiso kukkii Jormuan rannallaBjörn Coranderin sivustoWhat is Cicuta VirosaKasviatlas: Myrkkykeison levinneisyys SuomessaPinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Myrkkykeiso (Cicuta virosa)Luontoportti: Myrkkykeiso (Cicuta virosa)Nettikasvio: Myrkkykeiso (Cicuta virosa)Den virtuella floran: Myrkkykeiso (Cicuta virosa)United States Department of Agriculture (USDA): Cicuta virosaFlora of China: Cicuta virosa

Lupaavat artikkelitElinvoimaiset lajitSarjakukkaiskasvitMyrkylliset kasvit


ElinvoimainenWikispecies-logo.svgMyrkkykeiso WikispeciesissäCommons-logo.svgMyrkkykeiso CommonsissasarjakukkaiskasvimyrkyllinenmyrkkyynJuurakkoLehtienkukintokoiranputkenteriöhedettäemiötPohjois-AmerikassaKanadanletoillanevoillaSuomenlaidunnetullekarjallesellerinpersiljanmyrkkykatkoaepilepsiaapahoinvointikikutoksiinikikutolirohdoskasvinaSiperiassaNorjassakihtiinreumaanLemminkäinenCarl von LinnéTorniota




Tämä artikkeli kertoo sarjakukkaiskasvista. Miltei samannimisestä myrkkykoisosta kertoo artikkeli Belladonna.
































Myrkkykeiso
Cicuta virosa.jpeg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]



Elinvoimainen


Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Kasvit Plantae
Alakunta:
Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:
Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:
Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:
Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:
Apiales
Heimo:
Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku:
Keisot Cicuta
Laji:
virosa
Kaksiosainen nimi

Cicuta virosa
L. [2]


Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Myrkkykeiso Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Myrkkykeiso Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK


Myrkkykeiso Köhler's Medizinal-Pflanzenissa. Alakulmassa näkyy tunnusomainen vaakalokerollinen juurakko.


Myrkkykeiso (Cicuta virosa) on kesä-heinäkuussa kukkiva[3], märillä paikoilla esiintyvä monivuotinen, paksujuurinen sarjakukkaiskasvi, joka on hyvin myrkyllinen. Muita lajista käytettäviä nimityksiä ovat keisanputki, keisonputki, keisoputki, vesiputki, villiputki, velhonputki, myrkkyputki ja eläintenmyrkky. Myrkkykeison latinankielisen tieteellisen nimen alkuosa Cicuta on roomalaisten lajista käyttämä nimitys, ja loppuosa virosa tarkoittaa voimakkaasti haisevaa, mikä tässä yhteydessä viittaa juurakkoon. Sanaa virosa lähellä on myös sana virus, joka viittaa myrkyllisyyteen ja myrkkyyn.[4]




Sisällysluettelo





  • 1 Ulkonäkö ja koko


  • 2 Muunnokset


  • 3 Elinympäristö


  • 4 Levinneisyys


  • 5 Myrkyllisyys


  • 6 Käyttö


  • 7 Myrkkykeiso kulttuurissa


  • 8 Lähteet


  • 9 Kirjallisuutta


  • 10 Aiheesta muualla




Ulkonäkö ja koko |




Myrkkykeison kukinnon pikkusarja.


Myrkkykeison karvaton, sileä ja ontto varsi kasvaa 50–150 cm korkeaksi[3]. Juurakko on lokeroinen ja paksun porkkanan muotoinen. Lehtien ruoti on ontto. Lehtilapa on puikea, yhteen tai kahteen kertaan parilehdykkäinen.[5] Lehdykät ovat 3–8 cm pitkiä ja isohampaisen sahalaitaisia.[5] Kasvin tyvilehdet ovat pitkäruotisia ja varsilehdet ruodillisia–ruodittomiaselvennä.[3] Myrkkykeison likaisen valkoinen sarjakukkainen kukinto on kerrannaissarja, jossa on pikkusarjoja yleensä noin 10–20[3] ja joka muistuttaa koiranputken kukintoa. Sen teriö on säteittäinen, valkoinen ja noin 5 millimetriä leveä. Terälehdet ovat ehyet ja niiden kärjet ovat sisään kiertyneet. Kukassa on viisi verholehteä ja hedettä. Kukkien emiöt ovat kaksiluottisia[3]. Hedelmä on pallomainen, punaruskeahko, sivuilta litteä ja noin kaksi millimetriä leveä lohkohedelmä.[3]




Myrkkykeison lehdet eroavat selvästi koiranputkesta.



Muunnokset |


Myrkkykeisosta esiintyy kaksi muunnosta: rantamyrkkykeiso (Cicuta virosa var. virosa) ja kaitamyrkkykeiso (Cicuta virosa var. angustifolia).[2] Kumpaakin esiintyy Suomessa.[5]


Suomessa myrkkykeisosta tunnetaan yleisimmin muunnos var. angustifolia, mutta monet katsovat lajiin kuuluvaksi myös muunnos var. tenuifolia. Tenuifolia erottuu angustifoliasta siten, että se on matalampi ja hennompi. Sen aluslehtien lehdykät ovat kapeita ja heikosti hammaslaitaisia; sen kukinnoissa on vähemmän pikkusarjoihin johtavia säteitä. Sen esiintymisalue on Suomessa pohjoisempi. Letoilla kasvavat myrkkykeisot ovat lähes poikkeuksetta angustifolia-muunnosta.[6]


Myrkkykeison kromosomilukuna pidetään yleisesti lukua 2n=22.[6]


Pohjois-Amerikassa kasvaa lisäksi monia myrkkykeison sukulaislajeja, joista ainakin osaa voidaan jopa pitää myrkkykeison alalajeina. Näitä ovat muun muassa Cicuta maculata ja C. mackenziana Kanadan havumetsävyöhykkeellä sekä länsiosissa C. douglasii.[6]



Elinympäristö |


Myrkkykeison kasvupaikat ovat yleensä pehmeähköjä rantoja, joilla laji kasvaa joko matalassa vedessä tai tulvavaikutteisella niityllä. Pohjois-Suomessa myrkkykeiso kasvaa myös märillä letoilla ja nevoilla.[3][5]



Levinneisyys |


Myrkkykeisoa tavataan Suomesta Keski-Eurooppaan ulottuvalla alueella ja samoilla leveysasteilla ympäri pohjoisen pallonpuoliskon.[7]


Myrkkykeisoa esiintyy lähes koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Enimmäkseen se on melko yleinen, mutta paikoin Keski-Suomessa hyvinkin yleinen. Lounais-Suomessa ja maan itäosan pohjoispuolella on selviä aukkoja levinneisyydessä. Muunnoksista leveälehtisemmän rantamyrkkykeison levinneisyys painottuu Etelä-Suomeen ja kapealehtisemmän kaitamyrkkykeison levinneisyys Lappiin.[8]



Myrkyllisyys |


Myrkkykeiso on Suomen vaarallisimpia myrkkykasveja; se on aiheuttanut paljon myrkytyksiä etenkin rantaniityillä laidunnetulle karjalle. Siihen on kuollut karjaa ja lapsia, jotka ovat syöneet kasvin makeita juurakoita.[9] Keison juurakkoa on voitu pitää sellerin juurakkona ja lehtiä persiljan lehtinä.[4] Juurakko onkin myrkkykeison myrkyllisin osa, ja jo yksi juurakko on aikuisellekin tappava.[4] Myrkkykeiso on paljon myrkkykatkoa (Conium maculatum) myrkyllisempi, jopa niin vaarallinen, että rikkoutuneet myrkkykeison kasvinosat, kuten juurakot, voivat joskus myrkyttää vesialueen niin pahasti, että siitä juotu vesi voi aiheuttaa myrkytystilan. Samoin myös pelkkä kasvin imeminen voi aiheuttaa myrkytysvaaran.[10] Kasvi voi tappaa karjaa myös heinärehun joukossa ollessaan.[6]


Muutamat Suomen luonnon nisäkkäät voivat kuitenkin syödä myrkkykeisoa vahingoittumatta. Myrkky aiheuttaa epilepsiaa muistuttavan, hoitamattomana muutamassa tunnissa kuolemaan johtavan oireyhtymän[3], joka kehittyy noin 20 minuutissa, viimeistään tunnin sisällä kasvin nauttimisesta. Aluksi oireita ovat suun polttelu, kielen, nielun ja suun kangistuminen, pahoinvointi ja oksentaminen, sydämen tykytys ja huimaus. Näiden jälkeen tulee epilepsiaa muistuttavia kouristuksia, joiden aikana selkälihakset jännittyvät ja suusta tulee verensekaista vaahtoa. Kuolema seuraa hoitamattomana hengityselimistön lamaantumisesta puolessa vuorokaudessa myrkytyksen alkamisesta.[11] Noin puolet myrkytyksistä päättyvät kuolemaan.[4]


Myrkkykeison vaarallisuutta lisäävät sen yleisyys[3] ja se, että lajin voi helposti sekoittaa muihin samannäköisiin kasveihin[12], esimerkiksi koiranputkeen tai myrkkykatkoon.


Myrkkykeison aiheuttaman myrkytyksen ensiapuna annetaan mahdollisimman nopeasti lääkehiiltä. Muutoin hoito on oireenmukaista - kouristuksia hoidetaan epilepsiälääkkeillä ja mahdollinen hengityslama hoidetaan teho-osastolla. Myrkkykeison myrkkyyn ei tunneta varsinaista vastalääkettä.[12]




Kikutoksiinin rakenne


Myrkkykeisossa esiintyviä myrkkyjä ovat ainakin kikutoksiini (C17H22O2 CAS-numero 505-75-9) ja kikutoli (C17H22O, CAS-numero 109116-12-3). Kikutoksiinia myrkkykeison juurakoissa on jopa 0,2 prosenttia. Myrkyllisimmillään sen sanotaan olevan keväällä.[4] Myrkkykeison juurakot ovat myrkyllisimmillään tuoreina, ja niiden myrkyllisyys vähenee, kun ne kuivataan.[12]



Käyttö |


Myrkkykeisolla ei ole lääketieteellistä käyttöä rohdoskasvina, vaikkakin aiemmin sen juurakkoa on käytetty lihaskipuihin ja kroonisiin ihosairauksiin, Siperiassa paiseisiin. Norjassa myrkkykeisoa on käytetty myös hoitona kihtiin ja reumaan.[4]



Myrkkykeiso kulttuurissa |


Suomen kansalliseepoksessa Kalevalassa Lemminkäinen surmataan Tuonelan virralla vesikyyn eli myrkkykeisosta valmistetun taikakalun avulla[3].


Suomessa myrkkykeison myrkyllisyyden keksi kenties ensimmäisenä Carl von Linné, joka ratkaisi Torniota piinaanneen karjataudin salaisuuden – kymmeniä nautaeläimiä kuoli joka vuosi keväällä niiden päästyä juuri laitumelle. Linné havaitsi ongelman syyn: kevätlaitumella oli runsaasti myrkkykeisoa, jota talven aikana nälkiintyneet naudat söivät.[13]



Lähteet |



  1. ↑ Lansdown, R.V.: Cicuta virosa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.1. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.8.2016. (englanniksi)


  2. ↑ ab Jonsell, B. & Karlsson, T. (eds.): Flora Nordica 6, s. 206–208. The Swedish Museum of Natural History, 2010. ISBN 978-91-86510-61-9.


  3. ↑ abcdefghij Myrkkykeison lajiesittely Luontoportissa luontoportti.com. Viitattu 21.1.2011.


  4. ↑ abcdef Henriettes Herbal (Myrkkykeison esittelyä) henriettesherbal.com. Viitattu 22.1.2011.


  5. ↑ abcd Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.


  6. ↑ abcd Jaakko Jalas: Suuri kasvikirja, s. 209–212. Myrkkykeison lajiesittely. Otava, 1980. ISBN 951-1-05923-4.


  7. ↑ Sprängört (myös levinneisyyskartta) Virtuella Floran. (ruotsiksi)


  8. ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2009: Levinneisyyskartat (Myrkkykeiso) 2009. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.


  9. ↑ Hullukaalista humalaan – perinteisiä kotimaan lääke- ja myrkyllisiä kasveja Kuopion museo. Viitattu 26.7.2007.


  10. ↑ Anna-Mari Hänninen: Vaarallisen kaunis myrkkykeiso kukkii Jormuan rannalla (Uutinen myrkkykeison kukkimisesta) 20.7.2010. Kainuun Sanomat. Viitattu 24.1.2011.


  11. ↑ Björn Coranderin sivusto (Myrkkykeison myrkytyksen oireet) kolumbus.fi. Viitattu 21.1.2011.


  12. ↑ abc What is Cicuta Virosa (Myrkkykeison esittely Wisegeek.comissa) wisegeek.com. Viitattu 27.1.2011. (englanniksi)


  13. ↑ Vuokko, Seppo & Peipponen, Jorma: Kasvit Suomen luonnossa, s. 89. Myrkkykeison lajiesittely. Keuruu: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21517-2.



Kirjallisuutta |


  • Jouni Paarlahti: Myrkkykasvit. WSOY, 2005. ISBN 951-0-30079-9.


Aiheesta muualla |


  • Kasviatlas: Myrkkykeison levinneisyys Suomessa

  • Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Myrkkykeiso (Cicuta virosa)

  • Luontoportti: Myrkkykeiso (Cicuta virosa)

  • Nettikasvio: Myrkkykeiso (Cicuta virosa)


  • Den virtuella floran: Myrkkykeiso (Cicuta virosa) (ruotsiksi)


  • United States Department of Agriculture (USDA): Cicuta virosa (englanniksi)


  • Flora of China: Cicuta virosa (englanniksi)


-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more