Soitin Sisällysluettelo Määritelmä ja käyttö | Historiaa | Soitinten luokittelu | Katso myös | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoArcheologists discover ice age dwellers' fluteArchaeology of instrumentsInstrumentHornbostel-SachsSoitinnimiluetteloSoitinoppialaajentamalla

ÄäniSoittimet


TaidemusiikkiPopulaarimusiikkiAfroamerikkalainen musiikkiKansanmusiikkiMaailmanmusiikkiNuottikirjoitusMelodiaHarmoniaTonaalisuusSävelasteikkoSävellajiTahtilajiMusiikkifilosofiaMusiikin vaikutuksetMuusikkoSäveltäminenImprovisointiSoitinLauluKonserttiÄänen tallennusTekijänoikeusmusiikinErich von HornbostelinCurt Sachsinidiofoneihinmembrafoneihin







Osa artikkelisarjaa
Musiikki

Musical notes.svg

Musiikin tyylilajit
Taidemusiikki
Populaarimusiikki:
Pop | Rock | Iskelmä
Afroamerikkalainen musiikki
Kansanmusiikki
Maailmanmusiikki


Musiikinteoria
Nuottikirjoitus
Melodia
Harmonia
Tonaalisuus
Sävelasteikko
Sävellaji
Tahtilaji
Musiikkifilosofia
Musiikin vaikutukset


Musiikin tekeminen
Muusikko
Säveltäminen
Improvisointi
Soitin
Laulu
Konsertti
Äänen tallennus
Tekijänoikeus



Soitin eli instrumentti on laite, joka on tarkoitettu musiikin tuottamiseen.




Sisällysluettelo





  • 1 Määritelmä ja käyttö


  • 2 Historiaa


  • 3 Soitinten luokittelu


  • 4 Katso myös


  • 5 Lähteet


  • 6 Aiheesta muualla




Määritelmä ja käyttö |


Soitin on esine, joka on tarkoitettu musiikin tuottamiseen. Varhaiset ihmiset tuottivat ääniä omalla vartalollaan, esimerkiksi taputtamalla käsiään. Kun he siirtyivät käyttämään löytämiään esineitä, ensimmäiset soittimet olivat syntyneet.


Soittimesta tulee ääntä kun sitä soitetaan jollain tavalla: esimerkiksi kitaran kieliä näppäillään tai huiluun puhalletaan.



Historiaa |


Arkeologit ovat löytäneet mammutin luusta tehdyn huilun 37 000 vuoden takaa.[1]


Euroopasta ei ole löytynyt muita jälkiä kielisoittimista ennen kristinuskon leviämistä kuin Välimeren seudun lyyrat, harput ja lyyrat.[2]



Soitinten luokittelu |


Pääartikkeli: Soitinluokitus

Soittimet voidaan luokitella eri tavoin. Neljä perusryhmää ovat vaskipuhaltimet, puupuhaltimet, lyömäsoittimet ja kielisoittimet. Kosketinsoittimet voivat olla oma ryhmänsä, vaikka niissä ääni syntyy joko kielissä (kuten pianossa) tai ilmavirtauksessa (kuten uruissa).[3]


Varsinkin länsimaisessa musiikissa soittimet jaetaan tavallisesti seuraavasti:


  • kosketinsoittimet


  • kielisoittimet eli kordofonit, joista usein erotetaan vielä omaksi ryhmäkseen jousisoittimet


  • aerofonit, jotka sisältävät muun muassa puhallinsoittimet, mitkä jaetaan edelleen puupuhaltimiin ja vaskipuhaltimiin

  • lyömäsoittimet

  • sähkösoittimet eli elektrofonit.

Nykyisin käytetään myös Erich von Hornbostelin ja Curt Sachsin vuonna 1914 esittämää luokittelua, joka perustuu äänen fysikaaliseen muodostumiseen soittimessa: värähteleekö soitin itse, sen kieli, vai ilma soittimen sisällä. Tässä luokittelussa esimerkiksi kosketinsoittimia ei lueta omaksi ryhmäkseen, sillä ääni syntyy niissä hyvinkin eri tavoin, vaan esimerkiksi piano kuuluu kordofoneihin ja urut aerofoneihin. Lisäksi lyömäsoittimet jaetaan äänen syntytavan mukaan edelleen idiofoneihin ja membrafoneihin.[4][5]





Etruskimuusikkoja soittimineen hautamaalauksessa 400-luvulta eaa.



Katso myös |


  • Luettelo soittimista

  • Organologia


Lähteet |



  1. Archeologists discover ice age dwellers' flute CBC. 2004. Viitattu 29.6.2017.


  2. Archaeology of instruments Oxford Music Online. Viitattu 29.6.2017.


  3. Instrument Dictionary on Music. Viitattu 29.6.2017.


  4. E. M. von Hornbostel ja C. Sachs: Soitinten luokitusjärjestelmä. Suom. T. Leisiö. Musiikki, 1914 / suom. 1974.


  5. Hornbostel-Sachs Dictionary on Music. Viitattu 29.6.2017.



Aiheesta muualla |


  • Soitinnimiluettelo

  • Soitinoppia


Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.






Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko