Turun linnalääni Sisällysluettelo Hallinto 1500-luvulla | Lähteet | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversiolaajentamalla

Suomen linnaläänitTurun historiaVarsinais-Suomen historia


keskiajanSuomenVarsinais-SuomiLinnalääninTurun linnakatolisenSatakunnassapaikallishallintouuden ajanoikeudenhoidolliseenhallinnolliseenorganisaatioidenlinnaläänihiippakuntakihlakuntaaHalikonMaskunPiikkiönVehmaan kihlakunnatlaamannikuntaankihlakunnantuomarinkihlakunnankäräjissähallinto-itsehallintolainlukijakruununnimismiehestänimismiehenveroaSatakunnanPohjanmaanUusimaaHämeItä-SuomiAurajokivaltaneuvoksialaamannejakäskynhaltijatvoutikunniksivouditlaamannikuntajaossaverokuntiaTurun hiippakunnanrovastikuntaHalikon kihlakunnan rovastikuntaMaskun kihlakunnan rovastikuntaPiikkiön kihlakunnan rovastikuntaVehmaan kihlakunnan rovastikuntaHalikonSatavanAuranpitäjiäyökuntienkirkkoherrapappilan






Suomen alueen linnaläänit 1595–1634[1]


Turun linnalääni[2] oli keskiajan alkupuolella Suomen huomattavin hallintoalue. Alkujaan siihen lienee kuulunut koko Länsi-Suomi, myöhemmin Varsinais-Suomi. Linnaläänin hallintopaikkana oli Turun linna.


Suomi mainitaan Ruotsin maakuntana noin vuonna 1120, mutta vasta 1100-luvun lopulla ja 1200-luvun alussa katolisen kirkon ja Ruotsin kruunun valta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa alkoi vakiintua.




Sisällysluettelo





  • 1 Hallinto 1500-luvulla

    • 1.1 Oikeudenhoidollinen aluejärjestelmä


    • 1.2 Hallinnollinen aluejärjestelmä


    • 1.3 Kirkollinen aluejärjestelmä



  • 2 Lähteet

    • 2.1 Viitteet





Hallinto 1500-luvulla |


Ruotsin valtakunnan paikallishallinto jakaantui uuden ajan alussa kolmeen eri järjestelmään, nimittäin oikeudenhoidolliseen, hallinnolliseen ja kirkolliseen toimintakokonaisuuteen, joilla kullakin oli omat alueyksikkönsä. Eri organisaatioiden alueyksiköiden maantieteelliset rajat poikkesivat useissa kohdin toisistaan kuten 1500-luvulta alkavat yksityiskohtaiset lähdesarjat osoittavat.[3] Hallinnollisen järjestelmän suuryksikkö oli linnalääni, jota kirkollishallinnossa vastasi hiippakunta.



Oikeudenhoidollinen aluejärjestelmä |


Oikeudenhoidollinen aluejärjestelmä oli ilmeisesti peräisin 1400-luvun alusta. Turun linnaläänin alueella oli 1500-luvulla neljä kihlakuntaa: Halikon, Maskun, Piikkiön ja Vehmaan kihlakunnat. Kihlakunnat puolestaan kuuluivat kahteen suurempaan oikeudelliseen kokonaisuuteen eli Etelä-Suomen laamannikuntaan ja Pohjois-Suomen laamannikuntaan. Kihlakunta oli kihlakunnantuomarin viranhoitopiiri ja käytännön oikeudenhoito tapahtui kihlakunnantuomarin johdolla kihlakunnankäräjissä, jotka tavallisesti järjestettiin kussakin hallinto- eli nimismiehenpitäjässä erikseen.[3][4]


  • Halikon kihlakuntaan kuuluivat Halikon, Kemiön, Marttilan, Paimion ja Perniön hallintopitäjät sekä Muurlan läänin hallintopitäjä.[4]
  • Maskun kihlakunta koostui Korppoon, Lemun, Maarian, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Raision, Rymättylän ja Pöytyän hallintopitäjistä.[4]
  • Piikkiön kihlakunnan muodostivat Kaarinan, Liedon, Nauvon, Paraisten, Piikkiön ja Sauvon hallintopitäjät.[4]
  • Vehmaan kihlakunta käsitti Laitilan, Lapin, Taivassalon ja Vehmaan hallintopitäjät sekä Uudenkirkon hallintopitäjän, joka koostui Hallun läänin ja Pettäisten läänin hallintopitäjistä.[4]

Kihlakunnankäräjille keskittyvä pitäjäläisten itsehallinto oli jo 1500-luvun alussa melko suppeaa, sillä monissa asioissa siellä toimeenpantiin valtiovallan viranomaisten käskyjä ja lain määräyksiä. Puhetta käräjillä johti kihlakunnantuomari, jolla tosin usein oli sijainen eli lainlukija. Kihlakunnantuomari oli kruunun virkamies ja alkuaan pitäjäläisten luottamusmiehenä toimineesta nimismiehestä tuli 1500-luvulla kruunun edustaja, jonka tehtäviin kuului muun muassa käräjien järjestely. Nimismies valittiin tehtäväänsä alkuun käräjillä ja pitäjäläiset korvasivat hänen kulunsa maksamalla nimismiehenveroa, joka 1540-luvulla muuttui kruunun itselleen keräämäksi veroksi, josta osan kruunu maksoi nimismiehelle palkkana.[5]


Maskun kihlakunta ja Vehmaan kihlakunta muodostivat Satakunnan ja ajoittain myös Pohjanmaan kanssa Pohjois-Suomen laamannikunnan. Etelä-Suomen laamannikuntaan kuuluivat puolestaan Halikon kihlakunta ja Piikkiön kihlakunta sekä Uusimaa, Häme ja aluksi myös Itä-Suomi. Laamannikuntien rajana toimi Aurajoki.[4]



Hallinnollinen aluejärjestelmä |


Ruotsin valtakuntaa johtaneella kuninkaalla ja hänen alaisuuteensa 1500-luvun aikana kehittyneillä keskushallintoelimillä oli edustajinaan ja tahtonsa toimeenpanijoina paikallisia arvohenkilöitä eli sillä seudulla asuvia valtaneuvoksia ja seudulla työskenteleviä laamanneja. Heidän lisäkseen valtiollisia hallinto- ja johtotehtäviä suorittivat käskynhaltijat ja linnanisännät.[6]


Myös hallinnollinen aluejako pohjautui hallintopitäjiin ja kihlakuntiin. Hallinnon tärkein tehtävä oli verojen kerääminen ja verovarojen käyttö. Tässä järjestelmässä hallintopitäjistä oli muodostettu suurempia aluekokonaisuuksia, joita nimitettiin voutikunniksi ja joita hoitivat voudit. Vaikka voutikuntajako pohjautui kihlakuntajakoon, ei Turun linnaläänissä useinkaan ollut neljää voutikuntaa, vaan kaksi kihlakuntaa saatettiin yhdistää yhdeksi voutikunnaksi.[3]


Alkuaan Turun linnalääni muodosti yhden voutikunnan. Kihlakuntajakoon perustuvia voutikuntien rajoja alettiin käyttää 1540-luvulla, mutta 1550- ja 1560-luvuilla kokeiltiin pienempiä voutikuntia, jotka yleensä koostuivat kolmesta hallintopitäjästä. Kun kaksi kihlakuntaa yhdistettiin saman voudin hallintaan, noudatettiin tiettyä järjestystä. Toisinaan yhdistettiin Turkua lähinnä olevat kihlakunnat eli Maskun ja Piikkiön kihlakunnat yhdeksi voutikunnaksi. Tällöin voitiin pitää Halikon ja Vehmaan kihlakunnat erillisinä voutikuntina tai yhdistää saman voudin alaisuuteen. Tavallisempi yhdistämistapa oli liittää Maskun ja Vehmaan kihlakunnat yhden voudin alaisuuteen ja Halikon ja Piikkiön kihlakunnat toisen voudin alaisuuteen. Tämä pohjautui ’’Suomen’’ maakunnan vanhaan kahtiajakoon, jossa alueista käytettiin nimityksiä Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi, joita ei pidä sekoittaa samankaltaisiin nykyajan nimityksiin, vaan käsittää ne Varsinais-Suomen osiksi. Tämä vanha kahtiajako ilmeni myös laamannikuntajaossa.[4]


Hallinnollisen jaon hallintopitäjää pienemmät aluekokonaisuudet olivat nimeltään verokuntia, jotka olivat samaa veroerää ja osaksi yhteisiä veroja suorittavien maanomistajien välinen yhteisö.[3] Verokunnat olivat alueeltaan erikokoisia, mutta veronmaksukyvyltään suhteellisen yhdenmukaisia. Jotta näistä alueyksiköistä olisi saatu muodostettua tasavertaisia, hallintopitäjät jouduttiin jakamaan kahteen, kolmeen tai neljään osaan. Saaristopitäjissä verokuntia saattoi olla huomattavasti enemmänkin kuin neljä, mutta niissä verokunnat olivat jossain määrin toisenlaisia. Näin verokuntien alue muodostui tiheään asutuilla seuduilla pienemmäksi, mutta veroyksiköiden määrät olivat eri verokunnissa lähes yhtä suuria.[4]



Kirkollinen aluejärjestelmä |


Turun hiippakunnan suurin kirkollishallinnollinen alueyksikkö 1500-luvulla oli rovastikunta, jollaisia oli Varsinais-Suomessa neljä kappaletta. Kihlakuntajako oli keskeisessä asemassa myös kirkon hallinnossa, sillä rovastikunnat oli nimetty kihlakuntien mukaan. Niiden nimet olivat Halikon kihlakunnan rovastikunta, Maskun kihlakunnan rovastikunta, Piikkiön kihlakunnan rovastikunta ja Vehmaan kihlakunnan rovastikunta. Hallinnollinen ja kirkollinen aluejärjestelmä poikkesi kuitenkin toisistaan eli kihlakuntien ja rovastikuntien alueet eivät olleet yhteneväisiä. Merkittävä poikkeama oli esimerkiksi se, että Halikon länsiosa kuului Halikon kihlakunnan rovastikuntaan, mutta Piikkiön kihlakuntaan, ja Satavan saari kuului Maskun kihlakunnan rovastikuntaan, mutta Piikkiön kihlakuntaan. Myös Auran seudun kohdalla oli poikkeama, sillä se kuului Piikkiön kihlakunnan rovastikuntaan, mutta Maskun kihlakuntaan.[4]


Hallinnollisen ja kirkollishallinnollisen aluejaon erilaisuus periytyi kaukaa menneisyydestä, sillä pienempiä alueyksiköitä eli pitäjiä oli jo 1400-luvun alussa kahdenlaisia nimittäin hallintopitäjiä ja kirkkopitäjiä. Asutuksen mukana syntyneet kirkkopitäjät muodostivat aluejärjestelmän vanhan rungon ja keskittyivät seurakunnan yhteisen kirkon ympärille. Hallintopitäjät olivat puolestaan veronkanto- ja hallintoyksiköitä sekä käräjäpiirejä, joissa tuomarin johdolla pidettiin kihlakunnankäräjät.[4]


Samoin kuin kirkkopitäjien koot myös niiden osa-alueiden eli yökuntien koot vaihtelivat. Yökunnan muodosti kylä- tai taloryhmä, jonka lähekkäin asuva väestön oli luontevaa toimia yhdessä. Yökunnan velvollisuutena oli majoittaa ja kestitä kirkkoherra, kun tämä kiersi seurakunnassaan virkatehtäviään hoitamassa.[4] Myös pappilan rakennusten ylläpito oli jaettu kirkkopitäjän yökuntien kesken.[3]



Lähteet |


  • Pitkänen, Kari: Hallinto ja velvollisuudet kruunulle. Teoksessa Hirviluoto, Anna-Liisa & Pitkänen, Kari: Halikon historia I. Halikko: Halikon kunta, 1992. ISBN 952-90-3797-X.

  • Renvall, Pentti: Varsinais-Suomen historia V:1. Turku: Varsinais-Suomen historiantutkimusyhdistys, 1949.


Viitteet |



  1. ↑ Jutikkala, Eino. Suomen historian kartasto, WSOY, Porvoo 1949.


  2. ↑ Happonen, Päivi: Sukututkimuksen asiakirjaopas: väestöhistorialliset arkistolähteet, s. 75. Mikkeli: Karjala-tietokantasäätiö, 2004. ISBN 951-98196-2-2. Teoksen verkkoversio (PDF).


  3. ↑ abcde Pitkänen s. 182.


  4. ↑ abcdefghijk Renvall s. 16–19.


  5. ↑ Pitkänen s. 185.


  6. ↑ Renvall s. 134.



Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.




Ruotsin kuningaskunnan linnaläänit Suomessa




  • Hämeenlinnan linnalääni

  • Kastelholman linnalääni

  • Kokemäenkartanon linnalääni

  • Korsholman linnalääni

  • Porvoon linnalääni

  • Raaseporin linnalääni

  • Savonlinnan linnalääni

  • Turun linnalääni

  • Viipurin linnalääni










-

Popular posts from this blog

Can not update quote_id field of “quote_item” table magento 2Magento 2.1 - We can't remove the item. (Shopping Cart doesnt allow us to remove items before becomes empty)Add value for custom quote item attribute using REST apiREST API endpoint v1/carts/cartId/items always returns error messageCorrect way to save entries to databaseHow to remove all associated quote objects of a customer completelyMagento 2 - Save value from custom input field to quote_itemGet quote_item data using quote id and product id filter in Magento 2How to set additional data to quote_item table from controller in Magento 2?What is the purpose of additional_data column in quote_item table in magento2Set Custom Price to Quote item magento2 from controller

Image
What's the in-universe reasoning behind sorcerers needing material components? What killed these X2 caps? Why is consensus so controversial in Britain? CAST throwing error when run in stored procedure but not when run as raw query Assassin's bullet with mercury Why do bosons tend to occupy the same state? Ambiguity in the definition of entropy What does the expression "A Mann!" means Is it logically or scientifically possible to artificially send energy to the body? Do scales need to be in alphabetical order? Is there an expression that means doing something right before you will need it rather than doing it in case you might need it? Is it possible to create a QR code using text? Should I tell management that I intend to leave due to bad software development practices? Why no variance term in Bayesian logistic regression? How badly should I try to prevent a user from XSSing themselves? I would say: "You are another teacher", bu
Read more

Magento 2 disable Secret Key on URL's from terminal The Next CEO of Stack OverflowMagento 2 Shortcut/GUI tool to perform commandline tasks for windowsIn menu add configuration linkMagento oAuth : Generating access token and access secretMagento 2 security key issue in Third-Party API redirect URIPublic actions in admin controllersHow to Disable Cache in Custom WidgetURL Key not changing in Magento 2Product URL Key gets deleted when importing custom options - Magento 2Problem with reindex terminalMagento 2 - bin/magento Commands not working in Cpanel Terminal

Image
How to travel Japan while expressing milk? Is it correct to say moon starry nights? What exactly is ineptocracy? Is it a bad idea to plug the other end of ESD strap to wall ground? Is it OK to decorate a log book cover? logical reads on global temp table, but not on session-level temp table What did the word "leisure" mean in late 18th Century usage? How can I separate the number from the unit in argument? Is it possible to make a 9x9 table fit within the default margins? Can a PhD from a non-TU9 German university become a professor in a TU9 university? A hang glider, sudden unexpected lift to 25,000 feet altitude, what could do this? Does int main() need a declaration on C++? Is there a rule of thumb for determining the amount one should accept for a settlement offer? Why did early computer designers eschew integers? Early programmable calculators with RS-232 What does this strange code stamp on my passport mean? Why does the freezing point ma
Read more

Aasi (pallopeli) Navigointivalikko

PallopelitLeikit pallolla Aasi on yksinkertainen pallolla pelattava pallopeli, joka toimii lasten ja nuorten ajanvietteenä. Peliin tarvitaan pallo ja kolme pelaajaa. Kaksi pelaajaa ovat kaukana toisistaan (noin 10m) ja kolmas pelaaja on heidän keskellään. Kaukaisimmat pelaajat heittelevät palloa keskenään, ja keskimmäinen pelaaja, aasi, yrittää siepata pallon itselleen. Jos aasi saa pallon kiinni, hän pääsee sen pelaajan paikalle joka heitti pallon. Tämä peli esiintyy myös nimillä Piimä , Mummonkiusaus ja Kala . lähde? Aasi on myös nimitys toiselle pallopelille. Peliin tarvitaan vähintään kaksi pelaajaa sekä pallo. Pelaajat päättävät järjestyksen, jossa pelaajat potkaisevat palloa jotain päin (esim. seinää). Kukin pelaaja potkaisee vuorollaan palloa, ja häviäjä on se, joka saa ensin sanan AASI. Kirjaimia saa sillä, että osuu palloon potkaisun jälkeen. Esim. Ville, Heikki ja Kalle pelaavat aasia. Ville potkaisee palloa, ja sitten on Heikin vuoro, mutta Ville osuu palloon ennen kuin
Read more