Hjdcti

Väinö Haapalainen (30. toukokuuta^[1]1893 Rautavaara – 8. marraskuuta 1945 Helsinki^[2]) oli suomalainen säveltäjä, muusikko ja kuoronjohtaja.

Henkilöhistoria |

Haapalaisen vanhemmat olivat opettaja ja kanttori Samuli Heikki Haapalainen ja Loviisa Rautiainen. Hänen puolisonsa vuodesta 1916 oli Bertta Malin^[1], myös heidän poikansa Väinö I. Haapalainen tunnetaan säveltäjänä. Haapalainen kävi Helsingin musiikkiopiston ja opiskeli myöhemmin Berliinissä ja Leipzigissä.^[1] Haapalainen muutti Viipuriin 1914 ja toimi aluksi orkesterimuusikkona vuosina 1919-1924, samoin kuin teatteri- ja sotilaskapellimestarina 1924–1928. Hän johti Karjalan laulua vuodet 1923–1940 ja Kalevan Laulajia 1941–1945. Haapalainen työskenteli myös Viipurin musiikkiopiston opettajana vuosina 1922–1924 sekä 1936–1940 ja Viipurin kirkkomusiikkiopiston opettajana 1922–1940.^[3] Muutettuaan Helsinkiin 1940 hän jatkoi siellä kuoronjohtajana, laulunopettajana ja orkesterimuusikkona.^[1] Haapalainen piti sävellyskosnsertteja ja soitti alttoviulua jousikvarteteissa, Koulun ja kodin koraalikirja -teoksen hän julkaisi 1938^[4].

Sävellyksiä |

Haapalainen sävelsi muun muassa orkesterimusiikkia, kantaatteja ja kuorolauluja, mutta myös näytelmä- ja elokuvamusiikkia.^[3]

Elokuvamusiikkia |

Haapalainen sävelsi musiikin seuraaviin elokuviin, joista Suurin voitto -elokuvan musiikin nauhoituksessa hän lisäksi toimi orkesterinjohtajana ja pianistina.^[2]

• 
  Anna Liisa, 1945


• 
  Rakkautensa uhri, 1945


• 
  Suomisen Olli yllättää, 1945


• 
  Suviyön salaisuus, 1945


• 
  Vastamyrkky, 1945


• 
  Miesmalli, 1944


• 
  Suurin voitto, 1944


• 
  Vaivaisukon morsian, 1944


• 
  Tyttö astuu elämään, 1943


• 
  Valkoiset ruusut, 1943


• 
  Yrjänän emännän synti, 1943


• 
  Rantasuon raatajat, 1942

Muuta musiikkia ja sovituksia |

• Satuooppera Kalastajaprinsessa (tuhoutunut)


• Orkesterisävellykset Satu 1915, Preludium 1917, Kesäyö metsässä 1920, Eksoottinen scherzo 1923, Kivenvihan polska 1934, Pro Patria 1939


• Kansanlaulusarja jousiorkesterille, 1924


• Suomalaisia tansseja, 1930


• 
  Oi Kaanaanmaa poika- ja mieskuorolle, uruille ja orkesterille, 1930 (uusittu 1943)


• 
  Kimmon kosto sooloille, seka- tai mieskuorolle ja orkesterille, 1931 (uusittu 1944)


• Jousikvartetti d-molli, 1931


• Sinfoninen sarja, 1933


• Puhallinsarja Pohjolan häät, 1934


• Kaksi sarjaa sellokvartetille, 1934


• Kansanomainen sarja, 1944 (alkujaan oboelle ja pianolle 1933)


• Näytelmämusiikkia, muun muassa Markus-sedän näytelmään Pikku-Pirkko Pikkalasta ja Lempi Jääskeläisen näytelmään Kivikauden taru Häyrynmäellä
  


• 4 kantaattia (tuhoutuneet)


• Noin 15 yksinlaulua, 5 duettoa, 15 seka-, 10 poika- ja mies-, 8 nais- ja 40 mieskuorolaulua sekä lastenlauluja


• Sovituksia orkesterille, kuoroille ja yhtyeille

Lähteet |