Carl Olof Cronstedt Sisällysluettelo Nuoruus | Yhdysvaltain vapaussota | Viaporin komendantti | Loppuelämä | Lähteet | NavigointivalikkoCarl Olof CronstedtCronstedt.comHerttoniemen kartano - Carl Olof CrostedtGabriel Anton CronstedtWorldCat Identitiescb125151887(data)1194983590000 0000 5188 2817575nr9601758520506403439164967277369

Kustaa III:n sotaSuomenlinnaSuomalaiset amiraalitSuomalaiset aatelisetVänrikki Stoolin tarinoiden esikuvatVuonna 1756 syntyneetVuonna 1820 kuolleet


3. lokakuuta17567. huhtikuuta1820Ruotsinvara-amiraaliPuotilan kartanossaHelsingin pitäjässäEnglannin laivastossaYhdysvaltain vapaussotaansotavankinaKustaa III:nKustaa III:n sodassaSaaristolaivastonRuotsinsalmessaVenäjän keisarikunnan laivastonRuotsinsalmen toisessa meritaistelussakenraaliadjutanttiKustaa IV AadolfinTukholmastaViaporinSuomen sodassaRuneberginNapoleonin sodanaselevonsyntipukkejaFredrik Adolf JägerhornCarl Magnus GripenbergHans Henrik GripenbergmaanpetoksestaAleksanteri Iyleinen armahdusKustaa IV AadolfinHerttoniemen kartanossaHelsingin pitäjän kirkon hautausmaalleHerttoniemenrannanHerttoniemen kartanonPehr GranstedtinHelsingin pitäjän kirkon hautausmaalla






Carl Olof Cronstedt. Tuntemattoman tekijän piirtämä muotokuva.


Carl Olof Cronstedt vanhempi (3. lokakuuta 1756 – 7. huhtikuuta 1820) oli Ruotsin merivoimien vara-amiraali. [1]




Sisällysluettelo





  • 1 Nuoruus


  • 2 Yhdysvaltain vapaussota


  • 3 Viaporin komendantti


  • 4 Loppuelämä


  • 5 Lähteet

    • 5.1 Viitteet





Nuoruus |


Cronstedtin isä oli Johan Gabriel Cronstedt (1720–1774), tykistön majuri, ja äiti Hedvig Juliana Jägerhorn af Spurila (1720–1787). Hän kasvoi Puotilan kartanossa Helsingin pitäjässä.


Cronstedt aloitti sotilasuransa vapaaehtoisena prinssi Adolf Fredrikin rykmentissä 5. toukokuuta 1765, mistä hän siirtyi armeijan laivastoon kersantiksi 27. toukokuuta 1770. Hän siirtyi aliluutnantiksi tykistöön 12. elokuuta 1772 palaten armeijan laivastoon vänrikiksi 22. huhtikuuta seuraavana vuonna. Laivastossa hän yleni luutnantiksi 2. toukokuuta 1774. Hänet ylennettiin tykistönkapteeniksi 10. helmikuuta 1777.



Yhdysvaltain vapaussota |


Cronstedt palveli vuosina 1776–1779 Englannin laivastossa. Hän osallistui Yhdysvaltain vapaussotaan, mutta vietti siitä suurimman osan sotavankina. Kulutettuaan rahansa vankeusaikana upseereiden sosiaaliseen elämään Cronstedt onnistui palaamaan Amerikasta Ruotsiin Kustaa III:n stipendin avulla. Paluun jälkeen hänen uransa oli voimakkaasti nousujohteinen.[1]




Ruotsinsalmen toinen meritaistelu Johan Tietrich Schoultzin kuvaamana. Maalaus vuodelta 1792.


Hänet nimettiin Kustaa III:n sodassa Saaristolaivaston komentajaksi, kun hän oli tukenut Kustaa III:ta tämän päätettyä käydä venäläisiä vastaan uudelleen Ruotsinsalmessa. Pitkälti Cronstedtin ansiosta Ruotsi voitti Venäjän keisarikunnan laivaston Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa 1790. Samana vuonna Cronstedt nimitettiin 26. lokakuuta meriasian valtiosihteeriksi. Hänet ylennettiin sinilippuisen laivaston (toisin sanoen Saaristolaivaston) kontra-amiraaliksi 22. joulukuuta 1793[2]. Laivastojen kenraaliadjutantti hänestä tuli 26. kesäkuuta 1797. Kustaa III:n kuoltua Cronstedille myönnettiin yksi viidestä muistosormuksesta.



Viaporin komendantti |





”

Oi elo! Mies jok´itkun sen

sai virrat vuotamaan,

jaloimman sankarseppelen;

sai kerran kunnollaan;

hän Ruotsinsalmen voittohon

vei kerran Ruotsin laivaston.


Vaan vaikka häikäissyt hän ois

maailman miekallaan.

Vaikk´auringot se vajoon lois,

hänt´ylenkatsotaan.

Se palkka petturille on

Ehrnsvärdin hautakallion.


”

– J.L. Runeberg. Viapori [1]


Cronstedt ylennettiin sinilippuisen laivaston vara-amiraaliksi ja Karlskronan laivastoaseman komentajaksi 9. huhtikuuta 1801[3]. Hän riitaantui Kustaa IV Aadolfin kanssa, ja hänet siirrettiin pois Tukholmasta 3. joulukuuta Viaporin komendantiksi.[1] Tästä huolimatta Cronstedt työskenteli uutterasti linnoituksen parantamiseksi, vaikka Tukholman hallitus laiminlöikin linnoituksen rahoittamisen. Venäläisten hyökättyä Suomeen 1808 Cronstedt joutui jopa käyttämään omia varojaan linnoituksen puolustukseen.


Suomen sodassa Cronstedtin komentama Viaporin linnoitus antautui venäläisille 3. toukokuuta 1808. Cronstedtin ristiriitainen maine on laajasti seurausta Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista, joissa Cronstedtin jopa väitettiin myyneen Viaporin venäläisille – väite, jolle historiantutkijat eivät ole löytäneet todisteita. Todennäköisimmät syyt linnoituksen antautumiselle olivat upseerien keskuudessa vallinnut laaja epäusko Ruotsin kykyyn puolustautua ylivoimaista vihollista vastaan ja linnoituksen täydellinen eristäminen yhdistyneenä hyvin suunniteltuun psykologiseen sodankäyntiin, joka vahvisti epäuskoa entisestään, sekä huoli linnoituksen suuresta siviiliväestöstä, ruudin riittämättömyys ja linnoitusten vähenevä merkitys sodankäynnissä ylipäätään.


Napoleonin sodan aikana myös useimmat saksalaiset linnoitukset antautuivat lähes taistelutta – linnoitusten aika läheni loppuaan. Cronstedt yritti kuitenkin voittaa aikaa ja solmi venäläisten kanssa aselevon, jonka mukaan Viapori antautuisi, ellei Ruotsista tulisi apua toukokuun 3. päivään mennessä. Kun venäläiset olivat viivyttäneet Cronstedtin lähettämiä lähettejä sopimuksen vastaisesti eikä apua Ruotsista kuulunut, Cronstedt luovutti sopimuksen mukaisesti linnoituksen ja siellä talvehtineen saaristolaivaston osaston venäläisille. Suomalaiset upseerit ja sotilaat saivat sopimuksen mukaan palata koteihinsa, mutta ruotsalaiset vangittiin. Ruotsin etsiessä syntipukkeja hävitylle sodalle Cronstedt ja monta muuta upseeria (muun muassa Fredrik Adolf Jägerhorn, Viapori; Carl Magnus Gripenberg, Svartholman komentaja; Hans Henrik Gripenberg, Suomessa toimivien joukkojen ylikomentaja) tuomittiin kuolemaan maanpetoksesta. [1] Tuomioita ei kuitenkaan pantu täytäntöön, koska Venäjän keisari Aleksanteri I puuttui tuomioihin ja yleinen armahdus tuli voimaan. Ruotsin hävittyä sodan ruotsalaiset ajoivat kuningas Kustaa IV Aadolfin maanpakoon. Samalla hävitty sota merkitsi loppua Ruotsin suurvaltapyrkimyksille.



Loppuelämä |


Suomen sodan jälkeen Aleksanteri I myönsi, kuten tapaan kuului, myös Cronstedtille eläkkeen, mutta Cronstedt ei ikinä siirtynyt keisarin palvelukseen. Loppuelämänsä hän eli Herttoniemen kartanossa viettäen syrjäänvetäytyvää elämää, keskittyen lastensa kasvatukseen ja kartanon puiston rakentamiseen. Carl Olof Cronstedtia onkin sanottu ”puutarhansuunnittelun mestariksi”. Cronstedtin vaimo oli kreivitär Beata Sofia Wrangel af Sauss (1762–1840). Carl Olof Cronstedt on haudattu Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle.


Helsingin Herttoniemenrannan asuinalueella noin kilometrin päässä Herttoniemen kartanosta sijaitseva katu Amiraali Cronstedtin ranta on nimetty Carl Olof Cronstedtin mukaan.


Carl Olof Cronstedtilla oli kolme lasta:


  • Hedvig Charlotta Cronstedt (10. syyskuuta 1795 – 7. huhtikuuta 1868), hovineiti


  • Gabriel Anton Cronstedt (8. joulukuuta 1798 – 1893), kenraalimajuri[4]


  • Carl Olof Cronstedt (18. lokakuuta 1800 – 1883), vapaaherra




  • Herttoniemen kartanon päärakennus, jonka Cronstedt rakennutti arkkitehti Pehr Granstedtin piirustusten pohjalta 1815







  • Cronstedtin hauta Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla.





Lähteet |


  • Carl Olof Cronstedt Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

  • http://kaupunginosat.net/herttoniemi/index.php?option=com_content&task=view&id=2134&Itemid=897

  • Cronstedt.com

  • Herttoniemen kartano - Carl Olof Crostedt

  • http://www.historiesajten.se/visainfo.asp?id=80

  • Lappalainen, Wolke, Pylkkänen: Suomen sodan historia 1808–1809. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Karttakeskus, 2008 (suom.kiel.). ISBN 978-951-593-197-9.


Viitteet |



  1. ↑ abcde Suomen sodan historia 1808 - 1809, s.93.


  2. ↑ Gustaf Elgenstiernan Svenska Adelns Ättartavlor osa II s. 107


  3. ↑ Oskar Wasastjerna Ättar -Taflor öfver den på Finlands Riddarhus introducerade adeln I osa A-K s. 259


  4. ↑ Gabriel Anton Cronstedt Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.




Auktoriteettitunnisteet

  • WorldCat Identities

  • BNF: cb125151887 (data)

  • GND: 119498359

  • ISNI: 0000 0000 5188 2817

  • Kansallisbiografia: 575

  • LCCN: nr96017585

  • SELIBR: 205064

  • SUDOC: 034391649

  • VIAF: 67277369


-

Popular posts from this blog

Can not update quote_id field of “quote_item” table magento 2Magento 2.1 - We can't remove the item. (Shopping Cart doesnt allow us to remove items before becomes empty)Add value for custom quote item attribute using REST apiREST API endpoint v1/carts/cartId/items always returns error messageCorrect way to save entries to databaseHow to remove all associated quote objects of a customer completelyMagento 2 - Save value from custom input field to quote_itemGet quote_item data using quote id and product id filter in Magento 2How to set additional data to quote_item table from controller in Magento 2?What is the purpose of additional_data column in quote_item table in magento2Set Custom Price to Quote item magento2 from controller

Image
What's the in-universe reasoning behind sorcerers needing material components? What killed these X2 caps? Why is consensus so controversial in Britain? CAST throwing error when run in stored procedure but not when run as raw query Assassin's bullet with mercury Why do bosons tend to occupy the same state? Ambiguity in the definition of entropy What does the expression "A Mann!" means Is it logically or scientifically possible to artificially send energy to the body? Do scales need to be in alphabetical order? Is there an expression that means doing something right before you will need it rather than doing it in case you might need it? Is it possible to create a QR code using text? Should I tell management that I intend to leave due to bad software development practices? Why no variance term in Bayesian logistic regression? How badly should I try to prevent a user from XSSing themselves? I would say: "You are another teacher", bu
Read more

Magento 2 disable Secret Key on URL's from terminal The Next CEO of Stack OverflowMagento 2 Shortcut/GUI tool to perform commandline tasks for windowsIn menu add configuration linkMagento oAuth : Generating access token and access secretMagento 2 security key issue in Third-Party API redirect URIPublic actions in admin controllersHow to Disable Cache in Custom WidgetURL Key not changing in Magento 2Product URL Key gets deleted when importing custom options - Magento 2Problem with reindex terminalMagento 2 - bin/magento Commands not working in Cpanel Terminal

Image
How to travel Japan while expressing milk? Is it correct to say moon starry nights? What exactly is ineptocracy? Is it a bad idea to plug the other end of ESD strap to wall ground? Is it OK to decorate a log book cover? logical reads on global temp table, but not on session-level temp table What did the word "leisure" mean in late 18th Century usage? How can I separate the number from the unit in argument? Is it possible to make a 9x9 table fit within the default margins? Can a PhD from a non-TU9 German university become a professor in a TU9 university? A hang glider, sudden unexpected lift to 25,000 feet altitude, what could do this? Does int main() need a declaration on C++? Is there a rule of thumb for determining the amount one should accept for a settlement offer? Why did early computer designers eschew integers? Early programmable calculators with RS-232 What does this strange code stamp on my passport mean? Why does the freezing point ma
Read more

Aasi (pallopeli) Navigointivalikko

PallopelitLeikit pallolla Aasi on yksinkertainen pallolla pelattava pallopeli, joka toimii lasten ja nuorten ajanvietteenä. Peliin tarvitaan pallo ja kolme pelaajaa. Kaksi pelaajaa ovat kaukana toisistaan (noin 10m) ja kolmas pelaaja on heidän keskellään. Kaukaisimmat pelaajat heittelevät palloa keskenään, ja keskimmäinen pelaaja, aasi, yrittää siepata pallon itselleen. Jos aasi saa pallon kiinni, hän pääsee sen pelaajan paikalle joka heitti pallon. Tämä peli esiintyy myös nimillä Piimä , Mummonkiusaus ja Kala . lähde? Aasi on myös nimitys toiselle pallopelille. Peliin tarvitaan vähintään kaksi pelaajaa sekä pallo. Pelaajat päättävät järjestyksen, jossa pelaajat potkaisevat palloa jotain päin (esim. seinää). Kukin pelaaja potkaisee vuorollaan palloa, ja häviäjä on se, joka saa ensin sanan AASI. Kirjaimia saa sillä, että osuu palloon potkaisun jälkeen. Esim. Ville, Heikki ja Kalle pelaavat aasia. Ville potkaisee palloa, ja sitten on Heikin vuoro, mutta Ville osuu palloon ennen kuin
Read more