Saatana saapuu Moskovaan Sisällysluettelo Historia | Romaani | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKMonikielinen WWW-sivusto kirjasta ja TV-sarjastaRomaanin englanninkielinen käännösTie valoon tai ikuiseen rauhaanBulgakov ilman kursivointeja
Venäläiset romaanitFantasiaromaanitVuoden 1967 kirjat
ven.Mihail BulgakovinWSOYsamizdatfrankfurtilainenSaatanan1930-luvunMoskovassaJerusalemPontius PilatusJeesuksenBehemotsatiirinakehitysromaanina
| Saatana saapuu Moskovaan | |
|---|---|
| Мастер и Маргарита | |
 | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Mihail Bulgakov |
| Kieli | venäjä |
| Julkaistu | 1966-1967 |
| Ulkoasu | Moskva-kirjallisuuslehti |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Ulla-Liisa Heino |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1969 |
| Sivumäärä | 503 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta | |
| Infobox OK | |
Saatana saapuu Moskovaan (ven. Мастер и Маргарита, Master i Margarita, "Mestari ja Margarita") on neuvostokirjailija Mihail Bulgakovin kuuluisin romaani. Teos on ilmestynyt suomeksi Ulla-Liisa Heinon kääntämänä, WSOY:n kustantamana 1969.[1]
Sisällysluettelo
1 Historia
2 Romaani
3 Lähteet
4 Aiheesta muualla
Historia |
Bulgakov aloitti teoksensa kirjoittamisen vuonna 1928. Hän hioi kirjaansa kuolemaansa, vuoteen 1940 saakka. Ensimmäinen versio tuhoutui (Bulgakovin mukaan se paloi uunissa) maaliskuussa vuonna 1930. Bulgakov aloitti kirjoitustyön uudelleen vuotta myöhemmin. Toinen versio valmistui vuonna 1936 ja kolmas 1937. Kirjailijan oli pakko lopettaa kirjoitustyö neljä viikkoa ennen kuolemaansa, minkä jälkeen Bulgakovin vaimo viimeisteli teoksen.
Ensimmäisen kerran Saatana saapuu Moskovaan julkaistiin 1966–1967 Moskva-kirjallisuuslehdessä sensuroituna versiona, jossa tekstiä oli monin paikoin muutettu ja yli kymmenesosa poistettu kokonaan. Neuvostoliiton maanalainen julkaisutoiminta samizdat painoi myös muutellut ja poistetut kohdat. Vuonna 1967 frankfurtilainen kustantaja julkaisi teoksen näiden laittomien liitteiden avulla. Venäjällä ensimmäinen täydellinen versio kirjasta julkaistiin vasta vuonna 1973, ja viimeisimmän asunsa se sai vuonna 1989, kun kirjallisuusasiantuntija L. Janovskaja muotoili sen kaikkien saatavilla olleiden käsikirjoitusversioiden pohjalta.
Romaani |
Romaanissa kietoutuu yhteen ja rinnastuu kolme erilaista tapahtumakulkua: Saatanan vierailu 1930-luvun Moskovassa, Mestarin ja Margaritan kiihkeä rakkaustarina sekä Jeesuksen ajan Jerusalem, jossa maaherra Pontius Pilatus pohtii filosofi Ješua Ha-Notsrin (Jeesuksen) kuolemantuomiota. Saatanan hahmo kirjassa on salaperäinen taikuri Woland, jonka seurue koostuu demoneista ja noidista: heitä ovat Korovjev alias Fagot, suuren mustan kissan hahmon ottanut Begemot ("virtahepo" tai Raamatun Behemot), Azazello, Abadonna sekä Hella. Loputtoman monipuolista teosta voidaan tarkastella myös muista näkökulmista: neuvostoyhteiskuntaa ja koko modernia elämäntapaa ivaavana satiirina, kehitysromaanina runoilija Ivan Bezdomnyin näkökulmasta ja niin edelleen.
Jo alkulehdillä moskovalaisen kirjailijaliiton Massolitin puheenjohtaja Berlioz liukastuu raitiotiekiskoja ylittäessään auringonkukkaöljyyn, ja raitiovaunu sinkoaa hänen irti leikkautuneen päänsä poukkoilemaan katukiveykselle. Fantasianomainen kerronta ei laannu, kun Moskovan teatterimaailma saa uudeksi esiintyjäkseen mustan magian asiantuntijan, professori Wolandin. Näytännöissään hän jakelee ihmisille avokätisesti ranskalaisen muodin luomuksia ja rahaa, jotka myöhemmin kuitenkin haihtuvat savuna ilmaan jättäen useat naishenkilöt ilkosen alasti kaduille juoksentelemaan. Tämä on vasta alkusoittoa niille kummallisuuksille, joita kaupungissa nyt alkaa sattua tämän tästä: Varietee-teatterin henkilökunta katoaa yksi toisensa jälkeen ja mielisairaaloiden potilashuoneet täyttyvät. Siellä asustaa myös Berliozin tapaturmaisen kuoleman vuoksi raiteiltaan suistunut runoilija Ivan Bezdomnyi (bezdomnyi = ”koditon”) sekä Mestari, jonka elämäntehtävä on kirjoittaa romaani Pontius Pilatuksesta ja joka on joutunut eroon rakastetustaan Margaritasta.
Kirjan humoristisinta ainesta ovat kuvaukset Saatanan vierailun aiheuttamista sekaannuksista ja kaaostilanteista, joiden yhteydessä Bulgakov leikittelee pilkallisesti paitsi ihmisten ahneudella ja hyväuskoisuudella, myös neuvostoyhteiskunnan epäkohdilla. Moskovan tapahtumat vuorottelevat Mestarin kirjan lukujen paahteisen Jeršalaimin kaupungin (Jerusalem) kanssa. Maaherra Pontius Pilatus yrittää saada selvää hänelle tuomittavaksi tuodusta kulkurifilosofista Ješua Ha-Notsrista. Vaikka Pilatus on vaikuttunut keskusteluistaan Ješuan kanssa, hän ei uskalla tehdä poikkeuksellista vapautuspäätöstä, vaan antaa tämän ristiinnaulittavaksi. Kuvatuiksi tulevat myös kavaltaja Juudas Kirjatilaisen murha sekä uskollisen opetuslapsen Leevi Matteuksen ajatusmaailma. Näistä tapahtumista kertovat osat on kirjoitettu äärimmäisen realistiseen tyyliin, kun taas arkiseen Moskovaan Bulgakov tuo puhuvia kissoja, lentäviä noitia, katoilevia ihmisiä ja niin edelleen.
Toisessa osassa käsitellään Margaritaa, joka ei ole unohtanut Mestariaan vaan yrittää kiihkeästi selvittää tämän olinpaikkaa. Woland tekee hänelle tarjouksen, jonka Margarita hyväksyy. Saatana haluaa tämän toimivan emäntänä järjestämissään suurissa tanssiaisissa, joihin saapuu ammoin kuolleiden ihmisten kavalkadi. Margaritan hurja lento yli Moskovan ja toimiminen juhlien emäntänä palkitaan: Mestari vapautetaan mielisairaalasta. Lopuksi Mestari ja Margarita jättävät Moskovan Saatanan ja tämän seuralaisten saattamina.
Lähteet |
↑ Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan. (Master i Margarita, 1928–40.) Suomentanut Ulla-Liisa Heino. Suomennoksen tarkistanut Vappu Orlov. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30301-1.
Aiheesta muualla |
- Monikielinen WWW-sivusto kirjasta ja TV-sarjasta
- Romaanin englanninkielinen käännös
- Nina Gimishanov: Tie valoon tai ikuiseen rauhaan. Kiiltomato.net 3.8.2005.
- Hannu Marttila: Bulgakov ilman kursivointeja. Helsingin sanomat 29.10.2007.
