Hjdcti

”Gloria in excelsis Deo” (latinaa, ”Kunnia Jumalalle korkeudessa”)^[1] on kristillinen hymni, joka alkaa niillä sanoilla, joilla enkelit Luukkaan jouluevankeliumin mukaan^[2] ylistivät Jumalalle Jeesuksen syntyessä. Siitä käytetään myös nimeä Hymnus angelicus (enkelten hymni) taikka Gloria maior (Suuri kunnia), erotukseksi Gloria minor -nimisestä hymnistä, joka alkaa: "Gloria Patri ("Kunnia Isälle").^[3]Ortodoksisessa kirkossa se tunnetaan nimellä Suuri ylistysveisu tai Suuri doksologi.^[4]

Luukkaan evankeliumissa oleva enkelien ylistyslaulu kuuluu nykyisessä raamatunsuomennoksessa: "Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa."^[2] Tämän jatkoksi kirjoitettiin jo varhaiskristillisenä aikana Laudamus-hymni,^[5] joka tunnetaan myös Hilariuksen kiitosvirtenä, Hilarius Poitierslaisen mukaan, jota on pidetty sen kirjoittajana. Tämä kiitosvirsi esiintyy hieman lyhennettynä ja Richard Faltinin säveltämänä myös suomalaisessa virsikirjassa virtenä nro 126.^[6]

Gloria kuuluu katolisen messun säännöllisiin osiin, Missa ordinarium, ja se on mukana useimmissa sävelletyissä messuissa. Se on yleisessä käytössä myös protestanttisissa kirkoissa. Ortodoksisessa
kirkossa se on osa kirkon aamupalvelusta.^[7]

Sisällysluettelo

1 Historia

2 Nykyinen kreikkalainen teksti ja sen suomennos

3 Latinalainen teksti ja suomalainen virsi 126

4 Liturginen käyttö
- 4.1 Bysanttilainen riitus
- 4.2 Läntiset kirkkokunnat
  - 4.2.1 Katolinen kirkko
  - 4.2.2 Anglikaaninen kirkko
  - 4.2.3 Luterilaiset kirkot

5 Sävelmät

6 Äänite

7 Lähteet

8 Aiheesta muualla

Historia |

Laudamus kuuluu "yksityisiin psalmeihin", jollaisia 100- ja 200-luvuilla laadittiin jäljitellen Vanhan testamentin psalmeja. Muita esimerkkejä tästä runouden lajista ovat Te Deum ja Phos Hilarion.^[8] Siitä tuli 300-luvulla osa aamurukouksia, ja sellaisena se esiintyy yhä bysanttilaista riitusta noudattavissa ortodoksisissa kirkoissa.^[1]

Hymnin latinalaisen käännöksen tekijänä on perinteisesti pidetty Hilarius Poitierslaista (n. 300–368), joka mahdollisesti tutustui siihen ollessaan maanpaossa itämalla vuonna 360.^[8] Se on siis vanhempi kuin Raamatun tunnetuin latinankielinen käännös, Vulgata, joka on vuodelta 382.^[9] Latinankielisessä hymnissä kreikan kielen sana ὑψίστοις (korkein) käännettiin sanalla excelsis, kun taas Pyhä Hieronymus piti tämän Raamatussa (Luuk. 2.14) esiintyvän sanan parhaimpana käännöksenä sanaa altissimis.

Nykyinen kreikkalainen teksti ja sen suomennos |

Δόξα Σοι τῷ δείξαντι τὸ φῶς.

Δόξα ἐν ὑψίστοις Θεῷ καὶ ἐπὶ γῆς εἰρήνη ἐν ἀνθρώποις εὐδοκία.

Ὑμνοῦμέν σε, εὐλογοῦμέν σε, προσκυνοῦμέν σε, δοξολογοῦμέν σε, εὐχαριστοῦμέν σοι, διὰ τὴν μεγάλην σου δόξαν.

Κύριε Βασιλεῦ, ἐπουράνιε Θεέ, Πάτερ παντοκράτορ, Κύριε Υἱὲ μονογενές, Ἰησοῦ Χριστέ, καὶ Ἅγιον Πνεῦμα.

Κύριε ὁ Θεός, ὁ ἀμνὸς τοῦ Θεοῦ, ὁ Υἱός τοῦ Πατρός, ὁ αἴρων τὴν ἁμαρτίαν τοῦ κόσμου, ἐλέησον ἡμᾶς, ὁ αἴρων τὰς ἁμαρτίας τοῦ κόσμου.

Πρόσδεξαι τὴν δέησιν ἡμῶν, ὁ καθήμενος ἐν δεξιᾷ τοῦ Πατρός, καὶ ἐλέησον ἡμᾶς.

Ὅτι σὺ εἶ μόνος Ἅγιος, σὺ εἶ μόνος Κύριος, Ἰησοῦς Χριστός, εἰς δόξαν Θεοῦ Πατρός. Ἀμήν.

Καθ' ἑκάστην ἡμέραν εὐλογήσω σε, καὶ αἰνέσω τὸ ὄνομά σου εἰς τὸν αἰῶνα καὶ εἰς τὸν αἰῶνα τοῦ αἰῶνος.

(Verses follow that vary according to whether the celebration is on a Sunday or a weekday.)^[10]^[11]

Kunnia sinulle, joka olet näyttänyt meille valon.

Kunnia Jumalalle korkeudessa, ja maassa rauha, ihmisille hyvä tahto.

Me kiitämme sinua, me ylistämme sinua, me palvomme sinua, me sinua kiitämme sinun suuren kunniasi tähden.

Herra, Kuningas, taivaallinen Jumala, Isä, kaikkivaltias. Herra, ainosyntyinen poika, Jeesus Kristus ja Pyhä Henki.

Herra Jumala, Jumalan karitsa, Isän Poika, joka pois otat maailman synnin, armahda meitä, sinä, joka pois otat maailman synnit.

Ota vastasan rukouksemme, sinä joka istut Isän oikealla puolella, ja armahda meitä.

Sillä vain sinä olet pyhä, vain sinä olet Herra.

Jeesus Kristus, Isän jumalan kunniassa. Aamen.

Joka päivä me ylistämme sinua, ja kiitämme nimeäsi ikuisesti ja kaikkina aikakausina.

^[12]

Latinalainen teksti ja suomalainen virsi 126 |

Suomalaisen virsikirjan virsi 126 on hieman lyhennetty suomennos latinalaisen Gloria-hymnin laudamus-osasta.

Glória in excélsis Deo

et in terra pax homínibus bonae voluntátis.

Laudámus te,

benedícimus te,

adorámus te,

glorificámus te,

grátias ágimus tibi propter magnam glóriam tuam,

Dómine Deus, Rex cæléstis,

Deus Pater omnípotens.

Dómine Fili Unigénite, Iesu Christe,

Dómine Deus, Agnus Dei, Fílius Patris,

qui tollis peccáta mundi, miserére nobis;

qui tollis peccáta mundi, súscipe deprecatiónem nostram.

Qui sedes ad déxteram Patris, miserére nobis.

Quóniam tu solus Sanctus, tu solus Dóminus, tu solus Altíssimus,

Iesu Christe, cum Sancto Spíritu: in glória Dei Patris. Amen.^[13]

Me kiitämme sinua,

me sinua rukoilemme, me ylistämme ja

kunnioitamme sinua,

me sinua kiitämme sinun suuren kunniasi tähden.

Oi Herra Jumala, taivaallinen kuningas,

Isä, kaikkivaltias Jumala.

Oi Herra, kaikkein korkeimman ainoa poika, Jeesus Kristus

Oi Herra Jumala, Jumalan karitsa, Isän Poika,

joka pois otat maailman synnin, armahda meitä.

Sinä yksin olet pyhä, sinä yksin olet Herra, sinä yksin olet Korkein,

Jeesus Kristus, Pyhän hengen kanssa, Isän Jumalan kunniassa. Aamen.

^[14]

Liturginen käyttö |

Dalzielin veljesten maalaus: enkeli ja sanat "Gloria in Excelsis Deo et in terra pax"

Bysanttilainen riitus |

Bysanttilaisessa riituksessa, jota noudattavat ortodoksinen kirkko ja idän katoliset kirkot, Gloria tunnetaan nimellä doksologia. Siitä on kaksi versiota, joiden tekstit poikkeavat toisistaan jonkin verran: suuri doksologia ja pieni doksologia. Suuri doksologia voidaa lukea tai laulaa.^[4] Sitä käytetään aamupalveluksessa sunnuntaisin ja juhlapäivinä, pientä doksologiaa arkipäivinä ja kompletoriossa, mutta ei ehtoollisjumalanpalveluksessa.^[8]

Suuri doksologia on yksi aamupalveluksen kohokohdista. Sen edellä diakoni avaa pyhät ovet, ja pappi nostaa kätensä sanoen: "Kunnia sinulle, joka olet näyttänyt meille valon", minkä jälkeen kuoro laulaa doksologin. Samalla kaikki kirkossa olevat öljylamput sytytetään. Suuren doksologin lopuksi lauletaan trishagion ja sen jälkeen päivän tropari.

Pientä doksologiaa käytettäessä liturgi vain lukee sen, pyhät ovet pysyvät kiinni eikä lamppuja tai kynttilöitä sytytetä. Sen jälkeen ei lueta Trishagionia vaan ektenia.

Läntiset kirkkokunnat |

Katolinen kirkko |

Toisin kuin bysanttilaisessa, roomalaisessa riituksessa tämä hymni ei sisälly kanonisten tuntien rukouksiin, mutta se lauletaan tai lausutaan sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapäivinä messussa Kyrien jälkeen.^[1] Se jätetään kuitenkin pois katumuksen- ja surunluontoisissa messuissa sekä paastonaikana ja adventin aikana.^[3] Varhaiskeskiajalla Gloria kuului vain piispojen toimittamiin messuihin, mutta 1000-luvulta lähtien myös tavallisten pappien toimittamiin.^[3]^[8]

Tridentiinisessä messussa pappi nostaa kätensä olkapäidensä korkeudelle hymnin alkusanojen ("Gloria in excelsis Deo") ajaksi, ja sanan "Deo" ajaksi hän liittää ne yhteen ja kumartuu. Sen jälkeen hän jatkaa seisten, kädet yhdessä ja kumartuu ristiä kohti sanojen "Adoramus te", "Gratias agimus tibi", "Iesu Christe" ja "Suscipe deprecationem nostram" sekä loppusanojen ajaksi, jolloin hän samalla tekee ristinmerkin.^[15] Juhlallisessa messussa pappi korottaa ääntään alkusanojen aikana, kun taas diakoni ja alidiakoni seisovat hänen takanaan; sen hälkeen he seuraavat häntä alttarille ja yhdessä hänen kanssaan hiljaisesti lausuvat loppuosan hymnistä,^[16] minkä jälkeen he istuutuvat ja odottavat, että kuoro saa saman tekstin loppuun lauletuksi.

Roomalainen messukirja vuonna 1970 uudistettuna yksinkertaisti käytäntöä. Nykyisen messujärjestyksen mukaan se tulisi mieluiten laulaa läsnäolevan seurakunnan yhteislauluna, mutta sen voi myös esittää kuoro tai se voidaan lausua yhteen ääneen.^[17]

Anglikaaninen kirkko |

Englannin anglikaanisen kirkon rukouskirjan (Book of Common Prayer) vuoden 1549 laitoksessa Gloria oli sijoitettu samaan kohtaan kuin roomalaisessa riituksessa, mutta myöhemmin se siirrettiin jumalanpalveluksen loppuun, välittömästi ennen loppusiunausta.^[3]^[1] Rukouskirjaa uudistettiin vuosina 1552 ja 1662, mutta tapa, jonka mukaan Gloria kuului palveluksen loppuun, säilyi 1900-luvulle saakka. Nykyisen Common Worshipin mukaan se voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa joko alkuperäiselle kohdalleen tai palveluksen loppuun.

Myös Yhdysvaltojen episkopaalisen kirkon rukouskirjassa vuodelta 1928 Gloria on sijoitettu ehtoollispalveluksen loppuun. Se voidaan kuitenkin myös esittää Gloria Patrin sijasta psalmien ja kiitosvirsien jälkeen iltahartauksissa.^[1] Tätä rukouskirjaa käyttävät yhä Yhdysvaltojen episkopaalisesta kirkosta eronneet Continuing Anglican-liikkeet. Episkopaalisen kirkon vuonna 1979 vahvistetussa rukouskirjassa Gloria on kuitenkin siirretty jumalanpalveluksen alkupuolelle: riituksessa 1 sen paikka Kyrien jälkeen tai sen sijasta. Riituksen 2 mukaisissa nykykielisissä ehtoollisjumalanpalveluksissa Gloria tai muu ylistyslaulu lauletaan jokaisena sunnuntaina paitsi adventin ja paaston aikana.

Luterilaiset kirkot |

Gloria-hymni on käytössä myös luterilaisissa kirkoissa, yleensä ei kuitenkaan latinaksi vaan paikallisille kielille käännettynä. Saksassa ja Tanskassa siihen liittyvän Laudamuksen kuitenkin syrjäytti jo 1500-luvulla Nicolaus Deciuksen kiitosvirsi Ainoan Herran Jumalan^[3] (nykyisessä suomalaisessa virsikirjassa virsi 128^[18]).

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa Kunnia-hymnin Luukkaan evankeliumista peräisin olevien alkusanojen jälkeen laulettiin ennen yleensä joko Deciuksen Ainoan Herran Jumalan (nykyinen virsi 128) tai Jumala isä taivaassa (nykyinen virsi 130).^[3] Kun Laudamus vuonna 1938 otettiin hieman lyhennettynä virsikirjaan (nykyinen virsi 126), on sen ja Glorian yhteenkuuluvuus osittain palautettu.^[3] Nykyisen Kirkkokäsikirjan mukaan Kunnian jälkeen lauletaan jokin kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle omistettu virsi. Laudamusta suositellaan käytettäväksi lähinnä suurimpina juhlapäivinä.^[19]

Samoin kuin katolisessa ja anglikaanisessa, myös luterilaisessa kirkossa Kunnia ja kiitosvirsi jätetään pois paastonaikana tuhkakeskiviikosta lähtien sekä adventtiaikana ensimmäistä adventtisunnuntaita seuraavasta maanantaista lähtien.^[19]^[20]

Sävelmät |

Gloriaa on laulettu ja lauletaan edelleen monilla eri sävelmillä, joita nykyiset tutkijat ovat luetelleet pitkälti yli 200.^[21]Roomalainen messukirja luettelee useita sävelmiä, joilla se voidaan laulaa kokonaisuudessaan. Keskiajalla siitä sävellettiin lisäksi useita mukaelmia, joita laulettiin paikoitellen siihen saakka, kunnes paavi Pius V vuonna 1570 uudisti messukirjan. Niissä alkuperäiseen Gloriaan oli saatettu lisätä esimerkiksi viittaus Jeesuksen äitiin, Neitsyt Mariaan. Tällaisten lisäysten käyttö Neitsyt Marian kunniaksi oli niin yleistä, että messukirjan vanhemmissa versioissa ennen vuotta 1921 Glorian kohdalla oli huomautus: "Sic dicitur Gloria in excelsis Deo, etiam in Missis beatæ Mariæ, quando dicenda est". ("Kun Gloria in excelsis Deo on lausuttava, se lausutaan tässä muodossa, myös ylistetyn Neitsyen messuissa.^[22]

Lähes kaikkiin polyfonisiin sävellettyihin messuihin sisältyy Gloria. Lisäksi on useita ainoastaan sen käsittäviä sävellyksiä, joista tunnetuimpa ovat säveltäneet:

Antonio Vivaldi, jonka Gloria-sävellyksiä on kaksi, yleisemmin tunnettu RV 589 ja vähemmän tunnettu RV 588

Francis Poulenc

Camille Saint-Saëns

John Rutter

Karl Jenkins, jonka Gloriaan on eri kohtiin lisätty muita tekstejä

William Walton

George Frideric Handel, jonka sävellys soolosopraanolle ja jousisoittimille löydettiin vuonna 2001.^[23]

On myös useita sävellyksiä, jotka on laadittu Glorian tai siihen liittyvän Laudamuksen erikielisiä käännöksiä varten. Suomessa sellainen on esimerkiksi Richard Faltinin Laudamus-sävelmä vuodelta 1889 (Me kiitämme sinua), joka on nykyisessä virsikirjassa virsi 126.^[6]

Sanat Gloria in excelsis Deo esiintyvät myös useissa joululauluissa, esimerkiksi alkujaan ranskalaisessa laulussa Kuului laulu enkelten.

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Gloria in excelsis Deo

Äänite |

Gloria

Gloria VIII roomalaiseta graduaalista

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Lähteet |

↑ ^a^b^c^d^e ”Gloria in excelsis Deo”, Oxford Dictionary of the Christian Church. Oxford University Press, 2005. ISBN 978-0-19-280290-3.

↑ ^a^b Luuk. 2:14

↑ ^a^b^c^d^e^f^g ”Gloria in excelsis”, Otavan iso musiikkitietosanakirja, 2. osa (Dallapiccola-Hervé), s. 394. Otava, 1977. ISBN 951-1-04191-6.

↑ ^a^b Suuri ylistysveisu Ortodoksi.net. Viitattu 28.2.2014.

↑ Jarmo Jussila: ”Gloria”, Kirkon ja uskon sanakirja, Aamenesta öylättiin, s. 86. Kirkon tiedotuskeskus, Kirjapaja, 2004. ISBN 951-625-923-5. Teoksen verkkoversio.

↑ ^a^b Taustakuvaus virrestä 126, Me kiitämme sinua Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 28.2.2014.

↑ Heikki Kotila: ”Messun kulku”, Liturgian lähteillä, Johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan, s. 190-191. Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-132-5.

↑ ^a^b^c^d Catholic Encyclopedia: ''Gloria in Excelsis Deo'' 1.9.1909. Newadvent.org. Viitattu 28.2.2014.

↑ Encyclopaedia Britannica Online Britannica.com. Viitattu 28.2.2014.

↑ ΟΡΘΡΟΣ 14.11.2007. Analogion.gr. Viitattu 11.3.2012.

↑ Ορθροσ Εν Ταισ Κυριακαισ Analogion.gr. Viitattu 11.3.2012.

↑ The Service of the Sunday Orthros Goarch.org. Viitattu 11.3.2012.

↑ Missale Romanum 2002, sivu. 510 clerus.org. Viitattu 28.2.2014.

↑ ”Pyhä Kolminaisuus; virsi 126”, Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja, s. 169-171. Suomen kirkon sisälähetysseura, 1987. ISBN 951-600-716-3. Teoksen verkkoversio.

↑ Ritus servandus in celebratione Missae, IV, 3 (sivu LVI)

↑ Ritus servandus in celebratione Missae, IV, 7 (sivu LVI)

↑ The Order of Mass, Basic Texts for the Roman Catholic Eucharist catholic-resources.org. Viitattu 28.2.2014.

↑ Taustakuvaus virrestä 128, Ainoan Herran Jumalan Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 28.2.2014.

↑ ^a^b Jumalanpalvelusten kaavat Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 28.2.2014.

↑ Kirkkokäsikirja, I osa, Jumalanpalvelusten kirja, s. 20. Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-668-6.

↑ Definitions for Medieval Christian Liturgy Yale.edu. Viitattu 11.3.2012.

↑ Missale Romanum, s. 216. Pustet, 1862. Teoksen verkkoversio.

↑ The Newly Discovered Musical Composition by Handel Gfhandel.org. Viitattu 28.2.2014.

Aiheesta muualla |

Catholic Encyclopedia: Gloria in Excelsis Deo 1913. Robert Appleton Company. Viitattu 28.2.2014.

[ODCC-1] ”Gloria in excelsis Deo”, Oxford Dictionary of the Christian Church. Oxford University Press, 2005. ISBN 978-0-19-280290-3.

[Luuk-2] Luuk. 2:14

[oimtsk-3] ”Gloria in excelsis”, Otavan iso musiikkitietosanakirja, 2. osa (Dallapiccola-Hervé), s. 394. Otava, 1977. ISBN 951-1-04191-6.

[ortodoksi-4] Suuri ylistysveisu Ortodoksi.net. Viitattu 28.2.2014.

[Sanasto-5] Jarmo Jussila: ”Gloria”, Kirkon ja uskon sanakirja, Aamenesta öylättiin, s. 86. Kirkon tiedotuskeskus, Kirjapaja, 2004. ISBN 951-625-923-5. Teoksen verkkoversio.

[Virsi126-6] Taustakuvaus virrestä 126, Me kiitämme sinua Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 28.2.2014.

[7] Heikki Kotila: ”Messun kulku”, Liturgian lähteillä, Johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan, s. 190-191. Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-132-5.

[CE-8] Catholic Encyclopedia: ''Gloria in Excelsis Deo'' 1.9.1909. Newadvent.org. Viitattu 28.2.2014.

[9] Encyclopaedia Britannica Online Britannica.com. Viitattu 28.2.2014.

[10] ΟΡΘΡΟΣ 14.11.2007. Analogion.gr. Viitattu 11.3.2012.

[11] Ορθροσ Εν Ταισ Κυριακαισ Analogion.gr. Viitattu 11.3.2012.

[The_Service_of_the_Sunday_Orthros-12] The Service of the Sunday Orthros Goarch.org. Viitattu 11.3.2012.

[13] Missale Romanum 2002, sivu. 510 clerus.org. Viitattu 28.2.2014.

[14] ”Pyhä Kolminaisuus; virsi 126”, Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja, s. 169-171. Suomen kirkon sisälähetysseura, 1987. ISBN 951-600-716-3. Teoksen verkkoversio.

[15] Ritus servandus in celebratione Missae, IV, 3 (sivu LVI)

[16] Ritus servandus in celebratione Missae, IV, 7 (sivu LVI)

[17] The Order of Mass, Basic Texts for the Roman Catholic Eucharist catholic-resources.org. Viitattu 28.2.2014.

[18] Taustakuvaus virrestä 128, Ainoan Herran Jumalan Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 28.2.2014.

[jp-19] Jumalanpalvelusten kaavat Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 28.2.2014.

[20] Kirkkokäsikirja, I osa, Jumalanpalvelusten kirja, s. 20. Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-668-6.

[21] Definitions for Medieval Christian Liturgy Yale.edu. Viitattu 11.3.2012.

[22] Missale Romanum, s. 216. Pustet, 1862. Teoksen verkkoversio.

[23] The Newly Discovered Musical Composition by Handel Gfhandel.org. Viitattu 28.2.2014.

搜尋此網誌