Hjdcti

V. A. M. Karikoski.

Väinö Adolf Mathias Karikoski (vuoteen 1906 Holmström, 9. syyskuuta 1899 Juankoski – 20. huhtikuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen eversti, kokoomusnuorten puheenjohtaja 1937–1945 ja Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja vuodesta 1945.

Sisällysluettelo

1 Ura

2 Perhe

3 Kirjallinen tuotanto
- 3.1 Kirjoittanut
- 3.2 Toimittajanut

4 Lähteet
- 4.1 Viitteet

5 Aiheesta muualla

Ura |

Karikoski osallistui sisällissotaan joukkueenjohtajana Karjalankannaksella, ja saman vuoden keväällä hän kirjoitti ylioppilaaksi. 1920-luvulla hän toimi eri tehtävissä yleisesikunnan operatiivisella osastolla ja vuosina 1931−1934 Suomen sotilasasiamiehenä Pariisissa ja Brysselissä. Hänet ylennettiin kapteeniksi 1923, majuriksi 1927 ja everstiluutnantiksi 1929. Toimittuaan vuoden ajan ilmavoimien esikuntapäällikkönä hän 1935 erosi vakinaisesta palveluksesta, siirtyi Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton tilasto- ja tiedotusosaston päälliköksi, ja vuonna 1939 hänestä tuli liiton toimitusjohtaja.

Talvisodan sytyttyä Karikoski työskenteli päämajan ilmavoimatoimiston päällikkönä. Jatkosodan alkuvaiheissa hän toimi päämajan operatiivisen osaston päällikkönä ja sen jälkeen sodan loppuun saakka Helsingin ilmasuojelupäällikkönä. Hänet ylennettiin everstiksi vuonna 1940.

Jatkosodan päätyttyä Karikoskesta tuli Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja pääministeriksi siirtyneen Antti Hackzellin tilalle. Hackzellin sairastuttua Karikoskesta tuli viran vakituinen haltija. Karikoski hoiti virkaa kuolemaansa saakka. Hänen seuraajakseen valittiin Suomen entinen Washingtonin-suurlähettiläs Johan Nykopp.

Karikoski toimi myös urheilun piirissä. Vuosina 1937−1938 hän oli vuoden 1940 olympiakisojen järjestelytoimikunnan pääsihteeri. Hän oli SVUL:n puheenjohtaja 1945–1951, Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan puheenjohtaja 1947–1953 ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja kauden 1951–1956.

Perhe |

Karikosken tytär on toimittaja Eeva Lennon.^[1]

Kirjallinen tuotanto |

Kirjoittanut |

Eräitä puunjalostusteollisuutta koskevia näkökohtia, 1936

Kunnia – Isänmaa, Suomen ja Neuvostoliiton sota 1939–40, V. E. Tuompon ym. kanssa, 1941, 3. uusittu ja täydennetty p., 1944

Ruotsi-Suomen sotilaspoliittinen ja strateginen asema yleiskatsaus ruotsalais-suomalaisen valtakunnan perustamisesta vuoteen 1700, 1930

Toukokuun kuudestoista maanpuolustustamme ja sen erikoiskysymyksiä käsittelevä julkaisu 1936, 1936 – Sisältää: V. A. Karikoski: Suomen sotilaspoliittinen asema ilmasodan kannalta katsottuna

Toimittajanut |

Ära – fädernesland kriget mellan Finland och Sovjetunionen 1939–40, 1942

C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka, 1951

Kunnia – isänmaa, miten Suomi taisteli, 1941

Suomen suurkisat, 1948

Suomen teollisuus, 1951

Lähteet |

Kuka kukin oli 1900−1961. Otava, Helsinki.

http://runeberg.org/kuka/1954/0335.html

Viitteet |

↑ Sipilä, Annamari: Kaikkien kirjeenvaihtajien äiti Eeva Lennon. Helsingin Sanomat, 28.7.2018, s. C 1–3. Artikkelin verkkoversio Viitattu 28.7.2018.

Aiheesta muualla |

Myllyniemi, Urho – Mansner, Markku: Karikoski, Väinö Adolf Mathias (1899–1958). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajat

STK:n puheenjohtajat

SVUL:n puheenjohtajat

Suomen Olympiakomitean puheenjohtajat

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Sipilä, Annamari: Kaikkien kirjeenvaihtajien äiti Eeva Lennon. Helsingin Sanomat, 28.7.2018, s. C 1–3. Artikkelin verkkoversio Viitattu 28.7.2018.

搜尋此網誌