Herttoniemen mäkikeskus Sisällysluettelo Yleistä | Historia | Tilastoja | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko60°12′42″N, 25°01′59″E60°12′42″N, 25°01′59″EInfobox OKHerttoniemen hyppyrimäkiHerttoniemiHerttoniemen mäkikeskus K46/K22/K15Stadin hyddat ennen ja nytHyppyrimäki suljettiin juuri ennen mäkihyppyteemalla juhlittavia Linnan juhlia – ”Toistaiseksi käyttökiellossa”Helsingin ainoa mäkihyppytorni hapertuu lajin suosion myötäSuomen eteläisin hyppyrimäkiRapistunut Herttoniemen hyppyrimäki saamassa purkutuomionHelsingin hyppyrimäkihistoria Markku Poutanen 2011Nyt se on varmaa: Herttoniemen hyppyrimäki sai purkutuomion – mäkihypyn harrastamisen selvittelykin kaatuiTragedia hyppyrimäellä Helsingissä: 16-vuotias tyttö kuoli, kaksi kaveria hoitoon – törmäsivät teräsvaijeriinHyppyrimäessä loukkaantunut tyttö yllätti oikeudessa – väittää nyt poliisien käyneen paikallaTeräsvaijeriin laskeneet tytöt kertoivat traagisen illan tapahtumista: ”Sanoin ensin, etten lähde laskemaan”Herttoniemen hyppyrimäkiturmassa loukkaantuneelta tytöltä yllättäviä tietoja oikeudessa: Nuoret livahtivat alueelle portista poliisiauton perässäKuvat: Tältä näyttää Herttoniemen hyppyrimäen turmapaikkaHyppyrimäkiturmassa kuolleen teinitytön kaverit poliisikuulusteluissa: ”Hän nousi maasta ja otti muutaman askeleen, ikään kuin löytääkseen paikan mihin nojata”Herttoniemen hyppyrimäkiturmassa syytettynä oleva: "Herättäähän se pahoja ajatuksia"Herttoniemen hyppyriturma käräjille – viittä syytetään kuolemantuottamuksestaHelsingin Herttoniemen hyppyrimäkiturmasta tuomio: Sakkorangaistukset liikuntaviraston työntekijöille ja yhdistyksen vastuuhenkilöille”Ei niille nuorille puhuminen auttanut”, kertoo 16-vuotiaan tytön kuolemasta syytetty seniorimäkihyppääjä HS:lle – Herttoniemen hyppyriturmasta syytteet kaikkiaan viidelleHerttoniemen hyppyrimäkiturmasta tuomiot: Viidelle sakkoja kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksista16-vuotias tyttö laski istualtaan päin hyppyrimäen alastulorinteeseen viritettyä vaijeria ja kuoli Helsingin Herttoniemessä – viidelle tuomiot kuolemantuottamuksestaVaroituksista huolimatta vaijerit pysyivät mäessä - yksi syytetyistä kertoi päivää ennen turmaa pelostaan poliisilleHerttoniemen hyppyrimäki romutettiin maanantainaHerttoniemen hyppyrimäki puretaanMäkikotkat eivät enää lennä Helsingissä – Herttoniemen hyppytornin purkamisen jälkeen isoon mäkeen on lähdettävä LahteenYle Elävä arkisto – Herttoniemen hyppyrimäki
Suomen hyppyrimäetHelsingin urheilupaikatHerttoniemi
hyppyrimäenHelsingissäHerttoniemenSiilitien metroasemaltaHelsingin MäkihyppääjätHelsingin MäkihyppääjätLahdessaPaimiossaAlppilanVeikko Kankkosenhalf-pipeSpede PasasenlinkomäkiSiilitienToni NieminenHelsingin käräjäoikeudessaHelsingin kaupunginmuseoToni Nieminen
| Herttoniemen mäkikeskus | |
|---|---|
 | |
| Sijainti | |
| Paikkakunta |  Helsinki, Suomi |
| Koordinaatit | |
| Avattu | 1930[1] |
| Remontoitu | 1936, 1962, 1976, 1993 |
| Seura | Helsingin Mäkihyppääjät |
| Herttoniemen hyppyrimäki | |
| K-piste | 46 metriä |
| Mäkiennätys | 49,0 metriä Toni Nieminen |
| Kesämäkiennätys | 48,0 metriä Kasperi Siitari Artti Aigro Teemu Summanen Mico Ahonen |
| Naisten kesämäkiennätys | 42,0 metriä Hannele Eronen(21.5.2006) |
| Avattu | 24.1.1936 |
| Remontoitu | 1993 |
| Suljettu | 2015 |
| Purettu | 1.4.2019 |
| Muovitus | Kyllä |
| Tornin korkeus | 30 m |
| K22 | |
| K-piste | 22 metriä |
| Mäkiennätys | 21,0 metriä Eetu Suontama Joona Forsgren Eetu Kytösaho(18.3.2008) |
| Naisten mäkiennätys | 18,0 metriä Olga Tervahartiala(18.3.2008) |
| Kesämäkiennätys | 23,0 metriä Artti Aigro(16.5.2010) |
| Naisten kesämäkiennätys | 21,0 metriä Julia Kykkänen(2.10.2005) |
| Avattu | 1930 |
| Muovitus | Kyllä |
| K15 | |
| K-piste | 15 metriä |
| Mäkiennätys | 17,0 metriä Toni Nieminen |
| Kesämäkiennätys | 13,0 metriä Artti Aigro(20.5.2007) |
| Naisten kesämäkiennätys | 12,0 metriä Julia Kykkänen(2.10.2004) |
| Avattu | 1930 |
| Muovitus | Kyllä |
| Infobox OK | |
Herttoniemen mäkikeskus on nykyisin kahden muovitetun hyppyrimäen muodostama mäkikeskus Helsingissä, Herttoniemen liikuntapuistossa noin kilometrin etäisyydellä Siilitien metroasemalta. Se on Suomen eteläisin hyppyrimäki ja maan käytetyimpiä mäkihyppypaikkoja.
Mäkikeskuksessa on muovitetut K22- ja K15-hyppyrimäet. Aikaisemmin siellä on ollut myös K46-hyppyrimäki, mutta se suljettiin vuonna 2015 ja purettiin vuonna 2019. Paikalla on myös lämmin suksikoppi, tuomaritorni ja pukeutumistilat. Mäkiä ylläpitää urheiluseura Helsingin Mäkihyppääjät.
Sisällysluettelo
1 Yleistä
2 Historia
2.1 Elokuun 2015 onnettomuus
2.2 Herttoniemen hyppyrimäen purku
3 Tilastoja
3.1 Herttoniemen hyppyrimäki
3.1.1 Mäkiennätyksen kehittyminen
3.1.2 Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
3.1.3 Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
3.2 K22
3.2.1 Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
3.2.2 Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
3.2.3 Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)
3.2.4 Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)
3.3 K15
4 Lähteet
4.1 Viitteet
5 Aiheesta muualla
Yleistä |
Herttoniemen mäkikeskuksessa on kaksi hyppyrimäkeä: K22 ja K15 sekä lämmin suksikoppi, tuomaritorni ja pukeutumistilat.[2] Niitä ylläpitää Helsingin Mäkihyppääjät.[3] Hyppyrimäki on Suomen käytetyimpiä.[4] Aikaisempi K46-mäki purettiin vuonna 2019.
Herttoniemen mäkikeskus on myös maan eteläisin hyppyrimäki ja ainoa paikka pääkaupunkiseudulla, jossa voi harrastaa mäkihyppyä, sillä seuraavaksi lähimmät mäet sijaitsevat Lahdessa ja Paimiossa.[5][6] Herttoniemen K46-mäen hyppytorni oli kauas näkyvä maamerkki. Sen korkeus oli noin 30 metriä maan pinnasta ja 70 metriä merenpinnasta.[5]
Hyppyrimäkiä käyttävien Helsingin mäkihyppääjien määrä oli suurimmillaan 1960-luvulla. Heitä oli vuonna 2016 muutamia kymmeniä. Hyppäämiselle asetetut tuulirajat ovat niin tiukat, että hyppääminen on sallittua vain lähes tyynessä säässä.[7]
Historia |
Liian pieneksi käyneen Alppilan hyppyrimäen korvannut[3] Herttoniemen vanha hyppyrimäki rakennettiin Majavatien päähän vuosina 1935–1936. Virallisesti se otettiin käyttöön 24. tammikuuta 1936, jolloin Helsingin Hiihtäjät järjestivät avajaiskilpailun. Herttoniemessä toimi Helsingin Hiihtäjien lisäksi talvisin toinenkin urheiluseura, Helsingin Työväen Hiihtäjät. Hypyt vanhassa mäessä olivat pisimmillään noin 50 metriä, ennätys oli Veikko Kankkosen 1960-luvulla hyppäämä 55 metriä. Mäki purettiin 1960-luvulla, mutta Fastholman suuntaan viettävä alastulorinne on yhä paikoillaan.[8]
Seuraava hyppyrimäki valmistui vuonna 1962 Herttoniemen urheilukentän länsipuoliselle kalliolle, jolle rakennettu mäki oli hieman edellistä pienempi. Hypyt olivat tiettävästi ainakin 40-metrisiä, mutta mäkeä ei koskaan voitu käyttää kilpailuissa ja se purettiin vuonna 1976. Mäen viereiselle half-pipe-paikalle oli rakennettuna Spede Pasasen kehittämä linkomäki, jossa hypyt olivat jopa 65-metrin mittaisia.[8]
Uusi mäki rakennettiin Siilitien urheilupuistoon,[8] ja se valmistui vuonna 1976.[9] Mäki oli muovitettu, joten sitä voitiin käyttää myös kesäisin. Mäkiennätyksen on hypännyt Toni Nieminen.[8]
Elokuun 2015 onnettomuus |
Hyppyrimäen alastulorinne.
Hyppyrimäellä tapahtui 29. elokuuta 2015 onnettomuus, jossa 16-vuotias tyttö kuoli sekä 16- ja 17-vuotiaat tytöt ja yksi poika loukkaantuivat, kun he olivat iltaa viettäessään kello 23:n jälkeen laskeneet istualtaan K46-hyppyrimäen alastulorinnettä alas. Kuollut tyttö oli valaisemattomassa rinteessä törmännyt sen keskivaiheilla poikittain olleeseen teräsvaijeriin, joka oli osunut häntä kaulaan. Myös loukkaantuneet saivat vaijerista vammoja kaulan ja kasvojen alueelle.[10][11][12][13] Mäkikeskus on suosittu nuorison illanviettopaikka, ja vaijeri oli asennettu siellä jatkuvasti tapahtuvan ilkivallan vuoksi.[14][15] Alueella on varoituskylttejä vaijereista, mutta tytöt kertoivat, etteivät nähneet niitä.[13]
Tapauksesta nostettiin joulukuussa 2016 kolmea liikuntapaikoista vastaavaa kaupungin työntekijää ja kahta Helsingin Mäkihyppääjät ry:n aktiivia vastaan syytteet, joiden nimikkeinä olivat kuolemantuottamus ja kaksi vammantuottamusta.[16][17][18] Tapauksen käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa tammikuussa 2018. Kaikki syytetyt kiistivät syyllistyneensä rikoksiin.[19] Käräjäoikeus tuomitsi heidät syytteiden mukaisista teoista sakkorangaistuksiin kesäkuussa 2018. Lisäksi yksi kaupungin työntekijä tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Ratkaisu ei ollut yksimielinen.[20] Eriävän mielipiteen mukaan syyte tuli kokonaisuudessaan hylätä siksi, että nuoret olivat omalla varomattomalla menettelyllään myötävaikuttaneet heille aiheutuneisiin seurauksiin, eikä rikosvastuuta siksi olisi syntynyt.[18] Enemmistö kuitenkin katsoi, ettei onnettomuutta olisi tapahtunut, mikäli vaijeri olisi poistettu, jätetty virittämättä tai merkitty selkeästi.[21]
Poliisin tekemässä esitutkinnassa selvisi, että 2010-luvulla mäen alastulorinteessä on tapahtunut kaksi muutakin teräsvaijerin aiheuttamaa onnettomuutta, joista toisessa loukkaantui seitsemänvuotias poika vuonna 2011 ja toisessa 16-vuotias poika vuonna 2014. Turvallisuusriskistä oli varoitettu mäkihyppy-yhdistystä ja kaupunkia. Yhdistys oli kuitenkin sitoutunut alueen puhtaanapitoon vain määriteltyinä aikoina, muulloin kunnossapidosta ja turvallisuudesta on vastannut Helsingin kaupunki. Kuolemaan johtanutta onnettomuutta edeltäneenä päivänä mäen vaarallisuudesta mainittiin keskustelussa poliisin kanssa.[22]
Herttoniemen hyppyrimäen purku |
Vuonna 2015 sattuneen onnettomuuden vuoksi K46-mäki asetettiin käyttökieltoon.[23] Pienemmissä mäissä sen sijaan sai edelleen hypätä.[7] Kiellosta huolimatta myös isoimmasta mäestä hypättiin vielä elokuussa 2018.[23]
Vuonna 2016 K46-mäelle tehtiin kuntotarkastus. Sen perusteella todettiin, että mäki jouduttiin todennäköisesti purkamaan, koska rakenteissa huomattiin ongelmia, joiden korjaamista pidettiin liian kalliina, ja halvempaa olisi rakentaa uusi mäki. Tukirakenteet olivat niin heikkokuntoisia, että tornin tukia olisi jouduttu vahvistamaan entisestään. Lisäksi pultteja ei pystytty kiristämään ruosteen takia.[7] Hyppytorni oli korjattu vuonna 1993.[2] Mäkeä käyttäneiden hyppääjien mukaan mäki kuitenkin oli hyvässä kunnossa, eikä elokuussa 2015 tapahtunut onnettomuus antanut aihetta purkamiseen.
Lopullinen päätös K46-mäen purkamisesta tehtiin syyskuussa 2018. Purkamisen kustannukset olivat vuonna 2015 tehdyn arvion mukaan 150 000 euroa. Uusi teräsrakenteinen mäki maksaisi 300 000 euroa[23], mutta Helsingin kaupungin investointiesitykseen ei sisälly sellaisen rakentaminen.[24] Lisäksi uusi mäki vaatisi arvioiden mukaan maanrakennustöitä ja rakenteiden perusparannuksia.[9]
Helsingin kaupunginmuseo ilmoitti, että hyppyrimäen purkamiselle ei ollut kulttuurihistoriallista estettä. Harrastajien mukaan mäen purkaminen käytännössä lopettaa mäkihypyn harrastamisen Helsingissä. Pienemmät K22- ja K15-mäet olivat jääneet yli 12-vuotiaille liian pieniksi, ja Helsingin Mäkihyppääjien harrastajat olivat vuoteen 2018 mennessä siirtyneet hyppäämään Lahteen.[25]
Herttoniemen hyppyrimäki purettiin kaivinkoneella 1. huhtikuuta 2019.[23]
Tilastoja |
Herttoniemen hyppyrimäki |
Mäkiennätyksen kehittyminen |
Mäkiennätyksen 49,0 metriä on hypännyt Toni Nieminen.
| Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| 1960-luku | Veikko Kankkonen | 55,0 m | 1. mäen mäkiennätys | |
| Toni Nieminen | 49,0 m |
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet) |
Kesämäkiennätyksen 48,0 metriä ovat hypänneet Kasperi Siitari, Artti Aigro, Teemu Summanen ja Mico Ahonen.
| Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| 16.5.2004 | Matias Tuominen | 26,0 m | XXIV Helsingin mäkikarnevaalit | |
| Ossi-Pekka Valta Toni Paukkunen | 33,5 m | |||
| Mikke Leinonen | 37,0 m | |||
| Nico Ravantti | 40,0 m | |||
| Jori Routo | 40,5 m | |||
| Jesse Kykkänen | 41,0 m | |||
| Miikka Koskensaari | 42,0 m | |||
| Kim Havukainen | 43,0 m | |||
| Mikko Mäkitalo | 43,5 m | |||
| Mika Kulmala Kari Nurmi | 44,0 m | |||
| Jari Putkinen | 45,5 m | |||
| 3.10.2004 | Ossi-Pekka Valta Mats Piho Mikko Mäkitalo Jari Putkinen | 47,0 m | Ruskarieha | |
| 16.5.2005 | Sebastian Klinga | XXV Helsingin mäkikarnevaalit | ||
| 2.10.2005 | Ruskarieha | |||
| 20.5.2007 | Juuso Kaisko | XXVII Helsingin mäkikarnevaalit | ||
| 7.10.2007 | Juuso Kaisko Janne Tervahartiala | Ruskarieha | ||
| 5.10.2005 | Kasperi Siitari | 48,0 m | ||
| 2.10.2011 | Artti Aigro | |||
| 18.5.2014 | Teemu Summanen | XXXIV Helsingin mäkikarnevaalit | ||
| 5.9.2014 | Mico Ahonen | Ruskarieha |
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset) |
Kesämäkiennätyksen 42,0 metriä on hypännyt Hannele Eronen.
| Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| 16.5.2004 | Hannele Eronen | 33,5 m | XXIV Helsingin mäkikarnevaalit | |
| 2.10.2005 | 36,5 m | Ruskarieha | ||
| 38,0 m | ||||
| 21.5.2006 | '42,0 m | XXVI Helsingin mäkikarnevaalit |
K22 |
Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet) |
Mäkiennätyksen 21,0 metriä ovat hypänneet Eetu Suontama, Joona Forsgren ja Eetu Kytösaho.
| Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| 25.1.2005 | Matias Vehkaoja | 18,5 m | Helsingin Mäkihyppääjien sarjakilpailut | |
| 8.2.2005 | 20,0 m | Helsingin Mäkihyppääjien seuramestaruuskilpailut 2005 | ||
| 15.2.2005 | Otso Laakso Oscar Simula | Helsingin Mäkihyppääjien sarjakilpailut | ||
| 22.3.2005 | Otso Laakso | Kaksi kertaa | ||
| Matias Vehkaoja | 20,5 m | |||
| 18.3.2008 | Daniel Okas | Herttoniemen kevätkisat | ||
| Eeli-Pekka Valta | 21,0 m | Kaksi kertaa | ||
| Eetu Suontama Joona Forsgren Eetu Kytösaho | 21,0 m |
Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset) |
Mäkiennätyksen 18,0 metriä on hypännyt Olga Tervahartiala.
| Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| 18.3.2008 | Olga Tervahartiala | 18,0 m | Herttoniemen kevätkisat |
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet) |
Kesämäkiennätyksen 23,0 metriä on hypännyt Artti Aigro.
| Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| 16.5.2004 | Toni Laakso Joni Muurinen Waltteri Wickström | 19,0 m | XXIV Helsingin mäkikarnevaalit | |
| Siim-Tanel Sammelselg | 20,0 m | |||
| Ville Oinonen | 21,5 m | |||
| 2.10.2005 | Aleksi Salmensuu | Ruskarieha | ||
| Oscar Simula | 22,0 m | |||
| 20.5.2007 | Mikko Oja | XXVII Helsingin mäkikarnevaalit | ||
| 7.10.2007 | Sebastian Okas | Ruskarieha | ||
| Anselmi Ilola | 22,5 m | Kaksi kertaa | ||
| 16.5.2010 | Artti Aigro | 23,0 m | XXX Helsingin mäkikarnevaalit |
Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset) |
Naisten kesämäkiennätyksen 21,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen.
| Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| 3.10.2004 | Mikaela Klinga | 16,5 m | Ruskarieha | |
| Julia Kykkänen | 19,0 m | Kaksi kertaa | ||
| 2.10.2005 | 20,0 m | |||
21,0 m |
K15 |
Mäkiennätyksen 17,0 metriä on hypännyt Toni Nieminen. Kesämäkiennätyksen 13,0 metriä on hypännyt virolainen Artti Aigro 20.5.2007 XXVII Helsingin mäkikarnevaaleilla, naisten kesämäkiennätyksen 12,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen 2.10.2004 Haastekilpailussa.
Lähteet |
Herttoniemen hyppyrimäki skisprungschanzen.com (englanniksi, saksaksi, puolaksi)
http://www.helsinginmakihyppaajat.fi/[vanhentunut linkki]
http://www.helsinginmakihyppaajat.fi/Upload/[vanhentunut linkki]
Viitteet |
↑ Herttoniemi skisprungschanzen.com. Ski Jumping Hill Archive. Viitattu 31.1.2018. (englanniksi)
↑ ab Herttoniemen mäkikeskus K46/K22/K15 Hel.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 14.2.2019.
↑ ab Stadin hyddat ennen ja nyt Kaupunkipolut.fi. Viitattu 14.2.2019.
↑ Juuti, Mikko: Hyppyrimäki suljettiin juuri ennen mäkihyppyteemalla juhlittavia Linnan juhlia – ”Toistaiseksi käyttökiellossa” Is.fi. 6.12.2015. Ilta-Sanomat. Viitattu 31.1.2018.
↑ ab Marttinen, Vesa: Helsingin ainoa mäkihyppytorni hapertuu lajin suosion myötä yle.fi. 23.8.2014. YLE Uutiset. Viitattu 31.1.2018.
↑ Ahola, Merituuli: Suomen eteläisin hyppyrimäki Hs.fi. 3.2.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2018.
↑ abc Rita, Mikko: Rapistunut Herttoniemen hyppyrimäki saamassa purkutuomion Yle.fi. 13.7.2016. Yle Uutiset. Viitattu 30.1.2018.
↑ abcd Poutanen, Markku: Helsingin hyppyrimäkihistoria Markku Poutanen 2011 Nouseva.com. Nouseva. Viitattu 30.1.2018.
↑ ab Uusitupa, Ismo: Nyt se on varmaa: Herttoniemen hyppyrimäki sai purkutuomion – mäkihypyn harrastamisen selvittelykin kaatui Rakennuslehti. 12.9.2018. Viitattu 6.2.2019.
↑ Gråsten, Hanna: Tragedia hyppyrimäellä Helsingissä: 16-vuotias tyttö kuoli, kaksi kaveria hoitoon – törmäsivät teräsvaijeriin Iltalehti. 30.8.2015. Viitattu 21.1.2018.
↑ Nykänen, Riika: Hyppyrimäessä loukkaantunut tyttö yllätti oikeudessa – väittää nyt poliisien käyneen paikalla Ilta-Sanomat. 29.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
↑ Nykänen, Riika: Teräsvaijeriin laskeneet tytöt kertoivat traagisen illan tapahtumista: ”Sanoin ensin, etten lähde laskemaan” Ilta-Sanomat. 29.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
↑ ab Jokinen, Juho: Herttoniemen hyppyrimäkiturmassa loukkaantuneelta tytöltä yllättäviä tietoja oikeudessa: Nuoret livahtivat alueelle portista poliisiauton perässä Helsingin Sanomat. 29.1.2018. Viitattu 30.1.2018.
↑ Kuvat: Tältä näyttää Herttoniemen hyppyrimäen turmapaikka MTV3. 30.8.2015. Viitattu 21.1.2018.
↑ Nuuttila, Sakari: Hyppyrimäkiturmassa kuolleen teinitytön kaverit poliisikuulusteluissa: ”Hän nousi maasta ja otti muutaman askeleen, ikään kuin löytääkseen paikan mihin nojata” Iltalehti. 3.2.2018. Viitattu 3.2..2018.
↑ Jompero, Sanna: Herttoniemen hyppyrimäkiturmassa syytettynä oleva: "Herättäähän se pahoja ajatuksia" Helsingin Uutiset. Viitattu 31.1.2018.
↑ Kauppinen, Ina & Turunen, Petri: Herttoniemen hyppyriturma käräjille – viittä syytetään kuolemantuottamuksesta Ilta-Sanomat. 2.12.2016. Viitattu 21.1.2018.
↑ ab Jaskari, Kai & Koljonen, Laura: Helsingin Herttoniemen hyppyrimäkiturmasta tuomio: Sakkorangaistukset liikuntaviraston työntekijöille ja yhdistyksen vastuuhenkilöille Yle Uutiset. 14.6.2018. Viitattu 14.2.2019.
↑ Jokinen, Juho: ”Ei niille nuorille puhuminen auttanut”, kertoo 16-vuotiaan tytön kuolemasta syytetty seniorimäkihyppääjä HS:lle – Herttoniemen hyppyriturmasta syytteet kaikkiaan viidelle Helsingin Sanomat. 26.1.2018. Viitattu 30.1.2018.
↑ Herttoniemen hyppyrimäkiturmasta tuomiot: Viidelle sakkoja kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksista Lapin Kansa. 14.6.2018. Viitattu 14.6.2018.
↑ Jokinen, Juho: 16-vuotias tyttö laski istualtaan päin hyppyrimäen alastulorinteeseen viritettyä vaijeria ja kuoli Helsingin Herttoniemessä – viidelle tuomiot kuolemantuottamuksesta Helsingin Sanomat. 14.6.2018. Viitattu 15.6.2018.
↑ Gråsten, Hanna: Varoituksista huolimatta vaijerit pysyivät mäessä - yksi syytetyistä kertoi päivää ennen turmaa pelostaan poliisille Iltalehti. 26.1.2018. Viitattu 28.1.2018.
↑ abcd Herttoniemen hyppyrimäki romutettiin maanantaina 1.4.2019. Helsingin sanomat. Viitattu 1.4.2019.
↑ Herttoniemen hyppyrimäki puretaan Helsingin Uutiset. 14.9.2018. Viitattu 6.2.2019.
↑ Nironen, Saija & Marttinen, Vesa: Mäkikotkat eivät enää lennä Helsingissä – Herttoniemen hyppytornin purkamisen jälkeen isoon mäkeen on lähdettävä Lahteen Yle Uutiset. 17.9.2018. Viitattu 14.2.2019.
Aiheesta muualla |
- Yle Elävä arkisto – Herttoniemen hyppyrimäki
