Roseburgin koulusurmat Lähteet | Navigointivalikko43°17′28″N, 123°20′5″W43°17′28″N, 123°20′5″WInfobox OKKouluampuminen vaatinut useita ihmishenkiä YhdysvalloissaWho Is Chris Harper Mercer? Oregon's Alleged Umqua Community College Shooter Identified, Police SayPoliisi: Oregonin kouluampuja surmasi itsensä

Koulusurmat YhdysvalloissaVuoden 2015 rikoksetOregon


RoseburginOregoninYhdysvalloissaUmpqua Community Collegessakoulusurmassa


















Roseburgin koulusurmat

Koulun kampus
Koulun kampus
Paikka
Roseburg, Oregon, Yhdysvallat
43°17′28″N, 123°20′5″W
Ajankohta
1. lokakuuta 2015
Iskutyyppi
koulusurma, aseellinen hyökkäys
Kuolleita
10 (ampuja mukaan lukien)
Haavoittuneita
7
Epäilty/epäillyt
Chris Harper Mercer
Infobox OK

Roseburgin koulusurmat tapahtui Roseburgin kaupungissa Oregonin osavaltiossa Yhdysvalloissa 1. lokakuuta 2015. Umpqua Community Collegessa sattuneessa koulusurmassa sai surmansa 10 ihmistä ampuja mukaan lukien.[1]


Aluksi ilmoitettiin 26-vuotiaan ampujan Chris Harper Mercerin kuolleen tulitaistelussa poliisin kanssa[2], kuolemansyytutkimuksen mukaan Mercer kuitenkin teki itsemurhan.[3]



Lähteet |



  1. ↑ Nurminen, Jussi: Kouluampuminen vaatinut useita ihmishenkiä Yhdysvalloissa Yle Uutiset. 1.10.2015. Viitattu 1.10.2015.


  2. ↑ Berger, Sarah: Who Is Chris Harper Mercer? Oregon's Alleged Umqua Community College Shooter Identified, Police Say IBTimes. 1.10.2015. Viitattu 4.10.2015.


  3. ↑ Hallamaa, Teemu: Poliisi: Oregonin kouluampuja surmasi itsensä Yle Uutiset. 3.10.2015. Viitattu 4.10.2015.







-

Popular posts from this blog

Olympian arkeologinen museo Sisällysluettelo Historia ja rakennus | Kokoelmat | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko37°38′36″N, 21°37′46″EInfobox OKArchaeological Museum of Olympia: HistoryArchaeological Museum of Olympia: DescriptionΜουσείο Ιστορίας των Ολυμπιακών Αγώνων της Αρχαιότητας: ΙστορικόArchaeological Museum of Olympia

Image
Olympian arkeologinen museo kreik.arkeologinenmuseoOlympianArchaía OlympíanKreikassaantiikinOlympian kisojenOlympian kisojen historian museoOlympian kaivausten historian museouusklassisessamaanjäristyksissäMelína MerkoúriAteenan vuoden 2004 olympialaisiavestibyyliesihistorialliseltavarhaiskristilliselleKreikan klassisen kaudenvotiivilahjojaPraksiteleen HermesPraksiteleenDionysosHermestäPaionioksen NikePaionioksenNikeäZeuksen temppelinpäätykolmiokoristelujenmetooppienApolloniaHeran temppelinMetrooninHerodes Atticuksen NymfaioninZeustaGanymedestäMiltiades nuoremmanMarathonin taistelussavotiivilahjojaZeuksen alttariltaMiltiades nuoremmanMarathonin taistelustaZeusGanymedesPaionioksen NikeFeidiaanoinokhoeFeidiaan työpajastaZeuksen temppelinHerakleen urotöitäHesperidien omenaPraksiteleen HermesNymfaionistaOlympian kisojen Olympian arkeologinen museo Αρχαιολογικό ...
Read more

Äpy Sisällysluettelo Äpyt kautta historian | Esimerkkejä Äpy-huumorista | Katso myös | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | Navigointivalikkowww.äpy.fi

Image
TeekkarikulttuuriVappulehdet teekkarienvappulehtijouluna1948Apu19481953195819601964196619671983Vappuna2009saunojenspeksien Finnish Design Äpy 2007 Äpy (kirjoitettuna myös ) on Suomen vanhin teekkarien vappulehti. Äpy-lehti syntyi jouluna 1948 Lönnrotinkadun Polilla. Ensimmäinen Äpy yhdisti humorististen joululehtien perinteen ja työttömien myymän Apu-lehden. Aluksi Äpy ilmestyi epäsäännöllisesti vuosina 1948, 1953, 1958, 1960, 1964, 1966 ja 1967. Tämän jälkeen Äpy on ilmestynyt parittomina vuosina ja sen ulkoasu on ollut aina erikoinen ja erilainen. Erikoisin lienee Äpyfoni (1983), joka oli sekä lehti, äänilevy että levysoitin. Vappuna 2009 ilmestyneen UniikkiÄpyn jokainen myyntikappale erosi sisällöltään muista. Äpyn julkaisijana toimii Suomen Äpy-lehtien Liitto ry. Äpyn tuotoilla on kautta aikain tuettu monenlaista teekkarit...
Read more

Akselinlaskija Hyödyt | Haitat | Navigointivalikko

Image
Rautatietekniikka rautateilläturvalaitteilleraidevirtapiiriäopastimenvaihdettavalokaapelia Britteinsaarilla käytettävän akselinlaskijan malli Akselinlaskija on rautateillä käytettävä laite. Sen tarkoituksena on tunnistaa laskijapisteen sivuuttavat junat ja täten antaa tieto turvalaitteille raideosuuden vapaana tai varattuna olosta. Akselinlaskijaa käytetään junien havaitsemiseen samaan tapaan kuin raidevirtapiiriä. Akselinlaskentayksiköt sijoitetaan tarkkailtavan osuuden kumpaankin päähän. Yleensä tämä osuus on kahden opastimen välinen osuus tai vaihdetta ympäröivä osuus. Akselinlaskijan kaksi havaintopäätä tunnistavat ohikulkevan junan pyöräkertojen aiheuttaman magneettikentän muutoksen sekä junan liikesuunnan. Junan kulkiessa laitteen ylitse keskuslaitteisto rekisteröi sekä junan suunnan että laskentapisteen y...
Read more