Hilja Haahti Sisällysluettelo Perhetaustat | Opintie | Työura | Yhteisöllinen toiminta | Henkinen ja hengellinen perintö | Tuotannosta | Huomioita | Tuotanto | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKKirjasampo: Haahti, HiljaHäme-Wiki: Hilja HaahtiElias-kirjailijat: Hilja HaahtiVirsikirja: Hilja HaahtiKarjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin kotiseutukirjailijatietokanta: Hilja Haahden tuotantoKirjastot.fi:Frank monihaku: Hilja HaahtiHaahti, Hilja (1874–1966).Läntisen Uudenmaan kirjailijoita: Hilja HaahtiHilja Haahti Ylen Elävässä arkistossaHämeenlinnan kaupunki: Hilja Haahden muistolaattaKirjasampo.fi : Hilja HaahtiWorldCat Identitiescb10902337c(data)0000 0000 6667 13854966nr95037103505a140f-191a-4119-9873-797bbc63af7b07882790644664279

Suomalaiset kirjailijatSuomentajatVuonna 1874 syntyneetVuonna 1966 kuolleet


11. syyskuuta1874Hämeenlinna6. tammikuuta1966HelsinkisuomalainenTheodolinda HahnssonsenaattorivaltioneuvosYrjö Sakari Yrjö-KoskisenIlmari Henrik Reinhold KrohninLucina HagmaninHelsingin yliopistossafilosofian kandidaatiksiHelsingin suomalaisessa tyttökoulussaKristillinen taideseuraSuomen kirjailijaliitonmerimieslähetystäsisälähetystäavioliitonkristillistä työväenliikettäluokkavastakohtienripinTheodolinda HahnssoninValtion kirjallisuuspalkinnon








































Hilja Haahti
Hilja Theodolinda Hahnsson
Hilja Haahti (14854720389).jpg
Henkilötiedot
Syntynyt
11. syyskuuta1874
Hämeenlinna
Kuollut
6. tammikuuta 1966 (91 vuotta)
Helsinki
Ammatti
opettaja, kirjailija, suomentaja
Puoliso
professori, säveltäjä Ilmari Henrik Reinhold Krohn
Vanhemmat
Johan Arvid ja Sofia Theodolinda Hahnsson (s. Limón)
Kirjailija
Äidinkieli
suomi
Tuotannon kieli
suomi
Aikakausi
1895-1964
Tyylilajit
runous, kristillishenkinen kaunokirjallisuus, muistelmat
Aiheet
merimieslähetys, sisälähetys, avioliiton pyhyys ja puolison vaihtamisen pahuus, kristillinen työväenliike, yhteiskunnallisten luokkavastakohtien sovittaminen, ripin merkitys, Israelin asia
Esikoisteos
runokokoelmat Oraita (1895) ja Tuomenterttuja (1899)
Pääteokset
romaanit Kaurialan kartano (1943) ja Sammatin sisarukset (1947)
Palkinnot
Palkinnot
Valtion kirjallisuuspalkinto 1926
Muuta tietoa

Syntymäkodin paikalla olleen talon muistolaatan paljastus 1957


Aiheesta muualla

Nuvola apps bookcase.svg


Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Infobox OK

Hilja Haahti (oik. Hilja Theodolinda Krohn, o.s. Haahti, ent. Hahnsson; 11. syyskuuta 1874 Hämeenlinna – 6. tammikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja suomentaja.




Sisällysluettelo





  • 1 Perhetaustat


  • 2 Opintie


  • 3 Työura


  • 4 Yhteisöllinen toiminta


  • 5 Henkinen ja hengellinen perintö


  • 6 Tuotannosta


  • 7 Huomioita


  • 8 Tuotanto


  • 9 Lähteet

    • 9.1 Kirjallisuus


    • 9.2 Viitteet



  • 10 Aiheesta muualla




Perhetaustat |


Hilja Haahden isä oli kielitieteilijä ja suomentaja, Hämeenlinnan ruotsalaisen yläalkeiskoulun suomen kielen opettaja Johan Arvid Hahnsson ja äiti ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija Sofia Theodolinda Hahnsson (s. Limón). Isä Johan kuoli Hiljan ollessa 13-vuotias. Perhe muutti tällöin Helsinkiin. Äiti avioitui lehtori, senaattori, valtioneuvos Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen kanssa.[1]


Haahden elämään tuli uusi vaihe 1906, kun hän meni naimisiin patriarkaalisen säveltäjä, kirkkomuusikko ja musiikkitieteilijä Ilmari Henrik Reinhold Krohnin kanssa. Samalla hänestä tuli äidistään orvoksi jääneiden kuuden lapsen äiti. Vanhin lapsista oli yhdeksän vuotta, nuorin vuoden vanha.[2][3]



Opintie |


Hilja Haahti kävi Lucina Hagmanin valmistavan koulun ja senjälkeen Hämeenlinnan 6-luokkaisen tyttökoulun. Opettajaksi Haahden teki mieli opiskella. Perhe muuttikin isän kuoleman jälkeen Helsinkiin. Haahti pääsi opiskelemaan Suomalaiseen jatko-opistoon. Opettajaksi hän valmistui 1895. Hän oli opettajan virassa muutaman vuoden. Sitten Haahden opintojen jatkamiselle avautuivat edellytykset, kun äitinsä oli mennyt uuteen avioliittoon Yrjö-Koskisen kanssa. Ylioppilastutkinnon suoritettuaan 1898 Haahti opiskeli Helsingin yliopistossa. Vuonna 1902 hän valmistui filosofian kandidaatiksi.[4]



Työura |


Aluksi Haahti oli opettajan toimessa muutaman vuoden ja yliopistotutkinnon jälkeen hän toimi 1902-1906 saksankielen opettajana Helsingin suomalaisessa tyttökoulussa. Professori Ilmari Krohnin kanssa avioiduttuaan 1906 Haahti keskittyi perheenäidiksi, vapaaksi kirjailijaksi ja lehtien toimittajaksi.[3][2]



Yhteisöllinen toiminta |


Hilja Haahti toimi opiskeluaikanaan Kristillisessä Ylioppilasliitossa, NNKY:n eri harrastuspiireissä, Suomen Lähetysseurassa ja Merimieslähetyksessä.[4]


Haahden kotiin kokoontui v. 1902 hänen ystäviään keskustelemaan sortokauden ja kansallisen heräämisen merkeissä. Kesken kaiken Haahti soitti pianollaan kolmisoinnun, kolme säveltä, joihin hän liitti kristillisyyden, taiteen ja suomalaisuuden. Näin sai alkunsa yhdistys Kolmisointu. Sen toimesta syntyi 17 vuotta myöhemmin Kristillinen taideseura[1] sytyttämään ja tekemään tunnetuksi hyvän taiteen harrastusta. Seura sai monia paikallisosastoja, ja Haahti teki laajoja matkoja näiden järjestämiin juhliin ja neuvonpitoihin. Seuran puheenjohtajana hän tarmokkaasti toimi 27 vuotta, siis v:een 1946 ja oli sen jälkeen kunniapuheenjohtajana. Innoitus kristillisyyteen, taiteeseen ja suomalaisuuteen jatkuvasti sytytti.[4] Haahti kuului ensimmäisiin Suomen kirjailijaliiton jäseniin.[2]



Henkinen ja hengellinen perintö |


Hilja Haahden vanhemmat korostivat suomenkielen asemaa sekä kansallisuusaatetta. 1800-luvun lopun Suomessa naiskirjailijoita ei arvostettu. Silti Haahden perheessä kirjoittaminen ja kirjallisuus kuuluivat arjen asioihin. Koti arvosti naisten tasa-arvoa, taidetta ja uskonnollista vakaumusta. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun johtaja Anna Lilius oli kokenut herätyksen vapaakirkollisten piirissä. Haahti sai uskonnolliset vaikutteensa Liliukselta. Liikkeen henkilökohtaista uskonratkaisua korostava sanoma sekä sen ajatus naisen ja miehen tasa-arvoisuudesta vaikutti Haahden elämään ja tuotantoon.[3]


Haahden runoilua löytyy myös virsikirjasta. Hänen suomentamiansa tai uudistamiansa ovat virret 30 Maa on niin kaunis, 320 Sinua, Jumalaa, 342 Niin ihanaa on ylistää, 508 Valkeus kirkas päällä synkän maan sekä 594 Käy aavaa merta purtemme. Tunnetuimpia virsiä on Haahden runoilema 548 Tule kanssani Herra Jeesus.[5]



Tuotannosta |


Hilja Haahti kirjoitti pienestä pitäen satuja, kertomuksia ja runoja. Hän toimitti myös omia lastenlehtiä ja avusti sellaisia lehtiä kuin Tilhi, Sirkka ja Lasten Kuvalehti.[4]


Kirjoittaminen oli hänelle mieluista, hänen rakkain työnsä. Opiskeluaikana ilmestyi hänen esikoisrunokokoelmansa Oraita vuonna 1895. Haahti oli varsin tuottelias kirjailija: koko hänen tuotantonsa käsittää yhteensä 55 teosta, etupäässä runokokoelmia, romaaneja ja muistelmia. Laajan tuotantonsa vuoksi hän oli usean vuosikymmenen ajan 1900-luvun alkupuolella varsin luettu kirjailija. Mainittavimmat romaanit ovat vuonna 1947 ilmestynyt Sammatin sisarukset, joka kertoo Elias Lönnrotin tyttäristä sekä 2-osainen Kaurialan kartano: Kaunis Kauriala ilmestyi 1940 ja Kaurialan nuori emäntä 1941. Menestynein oli romaanisarja Kaurialan kartanon väestä; kokonaispainos on yltänyt yli 50 000:een.[4][1]


Haahden kristillishenkiseen tuotantoon kuului runokokoelmia, muun muassa Ikiaartehet, Muistoköynnös, Tuhotulva ja Valittuja runoja, sekä uskonnollishenkisiä kertomuksia, muun muassa Helvi, Israelin tyttäret, Seija tyttösen tarina ja Todistaja, lastenkirjoja sekä matkakuvauksen Pyhiltä poluilta. Laajan tuotantonsa ansiosta Haahti saikin aikoinaan nimityksiä: Suomen kotien kirjailija, Kirjailijoiden kuningatar ja Painosten herratar. Hänen teoksiaan myytiin puolisen miljoonaa kappaletta hänen 70-vuotisen kirjailijauransa aikana. Myös toimittajana ja kääntäjänä hän on toiminut. Haahden omia teoksia on niin ikään käännetty eri kielille, mm. ruotsiksi, saksaksi ja tanskaksi.[4]


Kussakin romaanissaan hänellä oli arvokas korostus: Kesätoverit mm. tähdensi merimieslähetystä, Kotkat ja Tulenliekit sisälähetystä, Valkeneva tie, Kun valkenee, Sotkuinen solmu ja Mahdottomuus mahdolliseksi avioliiton pyhyyttä ja puolison vaihtamisen pahuutta, Ahertajat kristillistä työväenliikettä, Todistaja yhteiskunnallisten luokkavastakohtien sovittamista ja Kadotettu kirje ripin merkitystä.[2]


Pitkästä ja tuotteliaasta urastaan huolimatta Hilja Haahti on jäänyt miltei unohduksiin. Hänen teoksiaan on pidetty pelkästään keveänä jatkona hänen äitinsä, ensimmäisen suomenkielisen naiskirjailijan Theodolinda Hahnssonin, tuotannolle.



Huomioita |


Hilja Haahti sai Valtion kirjallisuuspalkinnon 1926.[3]


Haahden syntymäkodin paikalla (Kasarmikatu 1) olleen talon muistolaatta paljastettiin 1957. Iäkäs kirjailija oli itsekin paikalla puolisoineen.[3]



Tuotanto |


  • Oraita. Runokokoelma. Edlund, 1895

  • Tuomenterttuja. Runokokoelma. Otava, 1899

  • Helvi. Kertomus nuorisolle, 1-2, 1900

  • Kaksi kotimaata. Laulelmia. Otava, 1903

  • Israelin tyttäret. Romaani. Otava, 1903

  • Kesätoverit, Romaani. Otava, 1905

  • Kotkat. Romaani. Otava 1907

  • Meidän lasten kuvakirja. WSOY, 1908

  • Vanhaa ja uutta. Runokokoelma. Otava, 1908

  • Valkeneva tie. Romaani. Otava, 1910

  • Aamusäteitä. Lastenkirja WSOY, 1912

  • Tauno ja Tellervo. (Kuvittanut Venny Soldan-Brofeldt). Lastenkirja. Otava, 1912

  • Hehkuvan kevään maa. Romaani. Otava, 1913

  • Ikiaartehet sekä muita sävelrunoelmia. Otava, 1913

  • Kun valkenee. Romaani. Otava, 1914

  • Juhlamuisto. Runokokoelma. Otava, 1916

  • Tuhotulva. Kolminäytöksinen sävelrunoelma Otava, 1916

  • Valittuja runoja. Otava, 1916

  • Ahertajat. Romaani. Otava, 1918

  • Kolme karhua. (kuvittanut Rudolf Koivu). Lastenkirja. Otava, 1918

  • Kootut kertomukset 1-5. Otava, 1918-1922

  • Todistaja. Romaani. Otava, 1921

  • Muistoköynnös. Runoja. Otava, 1922

  • Pyhillä poluilla. Matkakertomus. Otava, 1923

  • Seija tyttösen tarina. Romaani. Otava, 1924

  • Luvattu maa 1, Galuth. Romaani. Otava, 1925

  • Luvattu maa 2, Erez-Israel. Romaani. Otava, 1925

  • Lastensaarnoja. Kirjoittanut Hilja Haahti, Erkki Kaila, A.V. Kuusisto, B.H. Päivänsalo, Martti Ruuth, Paavo Virkkunen ja muita. Otava, 1926

  • Seimeltä ristin luo. Otava, 1926

  • Anna Liliuksen muisto. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun 50-vuotisjuhlan johdosta. Otava, 1928

  • Sotkuinen solmu. Romaani. Otava, 1930

  • Kotini puhuu. Otava, 1932

  • Kadotettu kirje. Romaani. Otava, 1933

  • Tähti johtaa. Runoja. Otava, 1934

  • Oma Mirri. Lastenkirja. Otava, 1935

  • Mahdottomuus mahdolliseksi, "Sotkuisen solmun" henkilöitten vaiheita. Romaani. Otava, 1936

  • Sukupolvet vaihtuvat. Romaani. Otava, 1938

  • Kaunis Kauriala. Romaani. Otava, 1940

  • Kaurialan nuori emäntä. Romaani. Otava, 1941

  • Kaurialan kartano. Romaani. Yhdistetty lyhentämätön p. teoksista Kaunis Kauriala ja Kaurialan nuori emäntä. Otava, 1943

  • Maksoi mitä maksoi. Romaani. Otava, 1944

  • Kymmenen neitsyttä. Itämainen kuvitelma. Matt. 25:1-13. (kuvittanut Alf Danning, säveltänyt Ilmari Krohn). Otava, 1945

  • Kesämailla. Runot Hilja Haahti. (Kuvat Rudolf Koivu ja Martti Santala). Otava, 1947

  • Sammatin sisarukset. Romaani. Otava, 1947

  • Jos me tunnustamme... Romaani. Otava, 1948

  • Päiväkirjan lehtiä 1. Kolme julistajaa. Otava, 1950

  • Päiväkirjan lehtiä 2. Runosatoa vuosilta 1934-51. Otava, 1951

  • Kun sinä olit pieni. Sommittelu ja runot Hilja Haahti. (kuvittanut Martta Wendelin). Otava, 1953

  • Tulen liekit. Romaani. Otava, 1953

  • Lukupiiri kokoontuu. Kertomuksia. Otava, 1954

  • Kaukaisten aikojen takaa. Sukuni, lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni muistoja. Otava, 1956

  • Nuoruuteni vuodet. Otava, 1958

  • Valitut runot. Otava, 1963

  • Ikiaartehet. Idän tietäjät. Kymmenen neitsyttä. Näyteltäviä runoja; osittain myös lausuntaa ja sopivaa musiikkia säestyksenä. Otava, 1964

  • Kunnia Herran. Runoja. SLEY-kirjat, 1974 [6][7]


Lähteet |



Kirjallisuus |



  • Naisen kuva, roolit ja rooli-ihanteet Hilja Haahden tuotannossa (Helsingin yliopiston tiedote 2.12.2005)


Viitteet |



  1. ↑ ab Kirjasampo: Haahti, Hilja


  2. ↑ abc Erkki Kurki-Suonio, Omin silmin. Herättäjä-Yhdistys 1983


  3. ↑ abcde Häme-Wiki: Hilja Haahti


  4. ↑ abcdef Elias-kirjailijat: Hilja Haahti


  5. ↑ Virsikirja: Hilja Haahti


  6. ↑ Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin kotiseutukirjailijatietokanta: Hilja Haahden tuotanto


  7. ↑ Kirjastot.fi:Frank monihaku: Hilja Haahti



Aiheesta muualla |


  • Huhtala, Liisi: Haahti, Hilja (1874–1966). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

  • Läntisen Uudenmaan kirjailijoita: Hilja Haahti

  • Hilja Haahti Ylen Elävässä arkistossa

  • Hämeenlinnan kaupunki: Hilja Haahden muistolaatta

  • Kirjasampo.fi : Hilja Haahti



Auktoriteettitunnisteet

  • WorldCat Identities

  • BNF: cb10902337c (data)

  • ISNI: 0000 0000 6667 1385

  • Kansallisbiografia: 4966

  • LCCN: nr95037103

  • MusicBrainz: 505a140f-191a-4119-9873-797bbc63af7b

  • SUDOC: 078827906

  • VIAF: 44664279


-

Popular posts from this blog

Can not update quote_id field of “quote_item” table magento 2Magento 2.1 - We can't remove the item. (Shopping Cart doesnt allow us to remove items before becomes empty)Add value for custom quote item attribute using REST apiREST API endpoint v1/carts/cartId/items always returns error messageCorrect way to save entries to databaseHow to remove all associated quote objects of a customer completelyMagento 2 - Save value from custom input field to quote_itemGet quote_item data using quote id and product id filter in Magento 2How to set additional data to quote_item table from controller in Magento 2?What is the purpose of additional_data column in quote_item table in magento2Set Custom Price to Quote item magento2 from controller

Image
What's the in-universe reasoning behind sorcerers needing material components? What killed these X2 caps? Why is consensus so controversial in Britain? CAST throwing error when run in stored procedure but not when run as raw query Assassin's bullet with mercury Why do bosons tend to occupy the same state? Ambiguity in the definition of entropy What does the expression "A Mann!" means Is it logically or scientifically possible to artificially send energy to the body? Do scales need to be in alphabetical order? Is there an expression that means doing something right before you will need it rather than doing it in case you might need it? Is it possible to create a QR code using text? Should I tell management that I intend to leave due to bad software development practices? Why no variance term in Bayesian logistic regression? How badly should I try to prevent a user from XSSing themselves? I would say: "You are another teacher", bu
Read more

Magento 2 disable Secret Key on URL's from terminal The Next CEO of Stack OverflowMagento 2 Shortcut/GUI tool to perform commandline tasks for windowsIn menu add configuration linkMagento oAuth : Generating access token and access secretMagento 2 security key issue in Third-Party API redirect URIPublic actions in admin controllersHow to Disable Cache in Custom WidgetURL Key not changing in Magento 2Product URL Key gets deleted when importing custom options - Magento 2Problem with reindex terminalMagento 2 - bin/magento Commands not working in Cpanel Terminal

Image
How to travel Japan while expressing milk? Is it correct to say moon starry nights? What exactly is ineptocracy? Is it a bad idea to plug the other end of ESD strap to wall ground? Is it OK to decorate a log book cover? logical reads on global temp table, but not on session-level temp table What did the word "leisure" mean in late 18th Century usage? How can I separate the number from the unit in argument? Is it possible to make a 9x9 table fit within the default margins? Can a PhD from a non-TU9 German university become a professor in a TU9 university? A hang glider, sudden unexpected lift to 25,000 feet altitude, what could do this? Does int main() need a declaration on C++? Is there a rule of thumb for determining the amount one should accept for a settlement offer? Why did early computer designers eschew integers? Early programmable calculators with RS-232 What does this strange code stamp on my passport mean? Why does the freezing point ma
Read more

Aasi (pallopeli) Navigointivalikko

PallopelitLeikit pallolla Aasi on yksinkertainen pallolla pelattava pallopeli, joka toimii lasten ja nuorten ajanvietteenä. Peliin tarvitaan pallo ja kolme pelaajaa. Kaksi pelaajaa ovat kaukana toisistaan (noin 10m) ja kolmas pelaaja on heidän keskellään. Kaukaisimmat pelaajat heittelevät palloa keskenään, ja keskimmäinen pelaaja, aasi, yrittää siepata pallon itselleen. Jos aasi saa pallon kiinni, hän pääsee sen pelaajan paikalle joka heitti pallon. Tämä peli esiintyy myös nimillä Piimä , Mummonkiusaus ja Kala . lähde? Aasi on myös nimitys toiselle pallopelille. Peliin tarvitaan vähintään kaksi pelaajaa sekä pallo. Pelaajat päättävät järjestyksen, jossa pelaajat potkaisevat palloa jotain päin (esim. seinää). Kukin pelaaja potkaisee vuorollaan palloa, ja häviäjä on se, joka saa ensin sanan AASI. Kirjaimia saa sillä, että osuu palloon potkaisun jälkeen. Esim. Ville, Heikki ja Kalle pelaavat aasia. Ville potkaisee palloa, ja sitten on Heikin vuoro, mutta Ville osuu palloon ennen kuin
Read more