Hjdcti

Aavikkohaukka
Uhanalaisuusluokitus
	; Erittäin uhanalainen ;
	; ;
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	; Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	; Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	; Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	; Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	; Linnut Aves
Lahko:	; Jalohaukkalinnut Falconiformes
Heimo:	; Jalohaukat Falconidae
Suku:	; Jalohaukat Falco;
Laji:	; cherrug;
Kaksiosainen nimi
	; Falco cherrug ; Gray, 1834; ;
Alalajit
	; F. c. altaicus; ; F. c. cherrug; ; F. c. coatsi; ; F. c. hendersoni; ; F. c. milvipes; ;
Katso myös
	; Aavikkohaukka Wikispeciesissä; Aavikkohaukka Commonsissa; ;
	; Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK;

Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.

Sisällysluettelo

1 Koko ja ulkonäkö

2 Levinneisyys

3 Elinympäristö

4 Lisääntyminen

5 Ravinto

6 Lähteet
- 6.1 Viitteet

7 Aiheesta muualla

Koko ja ulkonäkö |

Aavikkohaukan lentosiluetti muistuttaa tunturihaukkaa, ja se on melkein yhtä isokin:
Pituus 47–55 cm, siipien kärkiväli 130 cm, naaraan paino 850 grammaa, koiraan 1 100 grammaa. Päältä ruskea, alta vaalea. "Housut" tummat. Hyvin samannäköinen kuin keltapäähaukka. Lajista tunnetaan 2 alalajia, läntinen F. c. cherrug ja itäinen F. c. milvipes.

Aavikkohaukka

Aavikkohaukan muna

Levinneisyys |

Aavikkohaukka on muuttolintu. Se pesii Itä-Euroopasta Mantsuriaan ulottuvalla alueella ja talvehtii Etiopiassa, Arabian niemimaalla, Intiassa ja Länsi-Kiinassa. Kiinan kanta on romahtanut ja koko Keski-Aasian kanta on vähentynyt. Vänenemisen pääsyynä on aikuisten haukkojen pyydystäminen sekä poikasten ja munien keräily Lähi-idän haukkametsästäjien eli falkonieerien tarpeisiin. Vähenemisen syyksi on esitetty myös ravintoeläimen siiselin väheneminen. Maailman populaation kooksi on arvioitu noin 37 000 paria. Suomessa laji on tavattu vain kahdesti, toinen havainto koskee tarhakarkulaista.

Elinympäristö |

Aavikkohaukka viihtyy avoimella ruohikkomaalla, jossa on siellä täällä joitakin puita.

Lisääntyminen |

Aavikkohaukka tekee 3–5 munaa maakuoppaan tai toisen lajin hylkäämän puussa olevan pesän päälle kyhäämäänsä pesään. Haudonta kestää kuukauden, vain naaras hautoo ja koiras tuo sille ruokaa.

Ravinto |

Aavikkohaukka syö pääasiallisesti siiseleitä, mutta se saalistaa myös muita pikkunisäkkäitä kuten hyppyrottia, aavikkorottia, myyriä, sopuleita, murmeleita ja hamstereita, sekä joskus siilejä, jäniksiä ja näätäeläimiä. Laji saalistaa myös lintuja, erityisesti kottaraisia, kiuruja ja kyyhkyjä, harvemmin haikaroita,trappeja ja sorsia. Hätäravintona aavikkohaukka syö liskoja, sammakoita ja hyönteisiä.

Lähteet |

Génsböl, Benny & Koskimies, Pertti 1995: Suomen ja Euroopan päiväpetolinnut. - WSOY. Hongkong. ISBN 951-0-20236-3

Viitteet |

↑ BirdLife International: Falco cherrug IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla |

Aavikkohaukka Lintukuva.fi-verkkopalvelussa

[IUCN-1] BirdLife International: Falco cherrug IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)

搜尋此網誌