Hjdcti

Amerikanmerimetso
Uhanalaisuusluokitus
	; Elinvoimainen ;
	; ;
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	; Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	; Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	; Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	; Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	; Linnut Aves
Lahko:	; Suliformes;
Heimo:	; Merimetsot Phalacrocoracidae
Suku:	; Merimetsot Phalacrocorax;
Laji:	; auritus;
Kaksiosainen nimi
	; Phalacrocorax auritus ; (Lesson, 1831); ;
Katso myös
	; Amerikanmerimetso Wikispeciesissä; Amerikanmerimetso Commonsissa; ;
	; Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK;

Amerikanmerimetso (Phalacrocorax auritus) on Pohjois-Amerikan yleisin merimetsolaji^[2].

Sisällysluettelo

1 Koko ja ulkonäkö

2 Levinneisyys

3 Elinympäristö

4 Lisääntyminen

5 Ravinto

6 Lähteet

Koko ja ulkonäkö |

Lintu on suuri, musta, täysikasvuisena keskimäärin 80 cm pitkä. Pesimäaikana soitimella ovat päälaella näkyvissä lyhyet töyhdöt. Naamassa sekä nokan ylä- että alatyvessä on keltainen kuvio. Sukupuolet ovat samannäköiset. Nuori lintu on selästä ruskehtavampi sekä kaulasta ja rinnasta vaaleampi. Linnulla on isot räpyläjalat.^[2]

Levinneisyys |

Pohjoisimmillaan lajia tavataan eteläisestä Alaskasta lännessä itärannikon Uuteen Englantiin saakka. Eteläisimmillään lajia tavataan Meksikossa ja Bahamalla. Pohjoisimmat yksilöt muuttavat talveksi lajin eteläisemmille pesimäalueille. Lajia on tavattu harvinaisena harhautuneena vieraana Isossa-Britanniassa tammi-huhtikuussa 1989, Irlannissa marraskuussa 1995 - tammikuussa 1996^[3] ja Azoreilla.

Elinympäristö |

Laji viihtyy sekä suolaisissa että makean veden vesistöissä sekä rannikoilla että sisämaassa. Joitakin pesimäyhdyskuntia on tavattu jopa kaivosaltaiden kuivien puiden luota. Lintu ui taitavasti ja sukeltaa syvällekin käyttäen räpylöitään potkurimaisesti hyväksi.^[2]

Amerikanmerimetsoja, etualalla nuori yksilö

Lisääntyminen |

Lintu pesii yhdyskunnissa. Pesä tehdään risuista, joihin naaras munii noin 3-4 munaa maalis-elokuun välillä. Munat ovat sinertäviä.^[2]

Ravinto |

Amerikanmerimetso syö pääasiassa kalaa, joskus sammakoita ja äyriäisiä.

Lähteet |

↑ BirdLife International: Phalacrocorax auritus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.5.2014. (englanniksi)

↑ ^a^b^c^d Colin Harrison ja Alan Greensmith: Koko maailman linnut. Helsinki: Helsinki Media, 1995. ISBN 951-875-637-6.

↑ Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 386. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.

[IUCN-1] BirdLife International: Phalacrocorax auritus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.5.2014. (englanniksi)

[Harrison-2] Colin Harrison ja Alan Greensmith: Koko maailman linnut. Helsinki: Helsinki Media, 1995. ISBN 951-875-637-6.

[3] Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 386. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.

搜尋此網誌