Pasi Kaunisto Sisällysluettelo Diskografiaa | Salanimet | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoKirjailijat Milja Kaunisto ja Emmi Itäranta: ”Rakensimme yhteisen kuplan”Pasi Kauniston laulutuotanto Suomen äänitearkistossa

Suomalaiset iskelmälaulajatVuonna 1950 syntyneet


9. marraskuuta1950YlöjärvisuomalaineniskelmälaulajaToivo KärjenSyksyn SävelessäSanat eivät riitä kertomaankultalevyynPärnun sinfoniaorkesterinPiirpaukeMilja Kaunisto






Pasi Kaunisto Vihreät Niityt -musiikkitapahtumassa 2007.


Pasi Kaunisto (s. 9. marraskuuta 1950 Ylöjärvi) on suomalainen iskelmälaulaja, jonka suurin suosio ajoittui 1970-luvulle.


Kauniston levytysura alkoi vuonna 1968, jolloin hän levytti Toivo Kärjen levy-yhtiössä ensimmäisen levytyksensä ”Rakastan sinua niin”. Seuraava vuosi oli lopullinen läpimurtovuosi: ensin Kaunisto levytti suurhitin ”Koskaan et muuttua saa”, jota seurasi voitto Syksyn Sävelessä laululla ”Sanat eivät riitä kertomaan”. Levytysura jatkui muun muassa hiteillä ”Lakeuden kutsu”, ”Sata kelloa”, ”Nelostie” ja ”Koitere – Karjalan helmi”. Ura huipentui vuonna 1972 saatuun kultalevyyn albumista Lakeuden kutsu. Kaunisto voitti hopeamitalin Buenos Airesin kansainvälisillä tangofestivaaleilla vuonna 1978, jossa hän edusti Suomen ja Euroopan lisäksi järjestäjien mukaan jopa Neuvostoliittoa.


Myöhemmin Kaunisto on esittänyt Toivo Kärjen ikivihreiden ja hengellisen musiikin lisäksi suomalaista ja ulkomaista laulelmaa. Vaikka laulajan tahti on alkuvuosien kiireestä hiljentynyt, hän levyttää vielä aktiivisesti ja keikkailee sekä Suomessa että ulkomailla. Kaunisto on kokeillut myös hautausurakoitsijan ammattia, mutta sittemmin palannut takaisin täyspäiväiseksi säveltaiteilijaksi.


Kauniston 2000-luvun levytyksiä ovat muun muassa Joulun juhlaa, talven tunnelmaa Pärnun sinfoniaorkesterin kanssa (joht. Tapani Puranen), sekä Onnelliset – Oskar Merikannon lauluja Piirpauke-orkesterin kanssa. Hän sai toisen kultalevynsä kokoelmalevystään Hitit vuonna 2010.


Tytär Verna Kaunisto-Feodorow on viulisti ja tietokirjailija[1] Tytär Milja Kaunisto on musiikintekijä ja kirjailija.[2] Kaunistolla on myös merikapteenipoika.[3]




Sisällysluettelo





  • 1 Diskografiaa


  • 2 Salanimet


  • 3 Lähteet


  • 4 Aiheesta muualla




Diskografiaa |



  • Pasi Kaunisto (1969)


  • Lakeuden kutsu (1972, kultalevy)


  • Sata kelloa (1974)


  • On elon retki näin (1975)


  • Tulen luokses takaisin (1976)


  • Tule joskus tapaamaan (1977)


  • En lähde täältä milloinkaan (1978)


  • Kun laulaa vain saan (1978)


  • Parhaat päältä (1978)


  • Saat sydämeni laulamaan (1980)


  • Tuuli vie (1982)


  • Koskaan et muuttua saa (15-vuotiskokoelma, 1983)


  • Suoraan sydämestä (1985)


  • Karjala mielessäin (1985)


  • Tummat silmät (1988)


  • Parhaat (1989)


  • Isä meidän (1991)


  • Lahjoista parhain (1994)


  • 20 suosikkia − Sanat eivät riitä kertomaan (1995)


  • Oi maamme Suomi (1998)


  • Joulun juhlaa, talven tunnelmaa (2005)


  • 30 suosikkia (2008)


  • Hitit (2009, kultalevy)


  • Herran nimeen - kauneimmat hengelliset laulut (2010)


Salanimet |


  • Joel Sulo


Lähteet |



  1. Suvi Kerttula: http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000000976891.html, 16.8.2015. Ilta Sanomat.


  2. Kylvén, Anu: Kirjailijat Milja Kaunisto ja Emmi Itäranta: ”Rakensimme yhteisen kuplan” Kotiliesi.fi. 5.11.2014. Viitattu 14.10.2015.


  3. Suvi Kerttula: http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000000976891.html, 16.8.2015. Ilta Sanomat.



Aiheesta muualla |


  • Pasi Kauniston laulutuotanto Suomen äänitearkistossa

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko