Kekkosen III hallitus Kokoonpano | Lähteet | NavigointivalikkoKekkosen III hallitus

Suomen hallituksetUrho Kekkonen


SuomenhallitusMaalaisliitonSDP:nRKP20. syyskuuta19519. heinäkuuta1953Korean sotaUrho KekkonenJ. K. Paasikivensappileikkaukseen1952MaakansassapyjamantaskupuheeksisotakorvauksensaHelsingin messuhallissaPenna TervoOnni PeltonenMatti LepistöPaavo KastariFagerholmin hallituksenAleksi AaltosenJussi Raatikaisenvaltakunnanoikeudessasalaputkijutun




Kekkosen III hallitus oli Suomen tasavallan 35. hallitus. Se oli Maalaisliiton, SDP:n ja RKP:n muodostama punamultahallitus. Hallitus toimi 659 hallituspäivää 20. syyskuuta 1951 - 9. heinäkuuta 1953.


Korean sota jyrkensi suurvaltapolitiikan kahtiajakoa ja pienten valtioiden puolueettomuudella katsottiin olevan uutta arvoa kiristyvässä ilmapiirissä. Pääministeri Urho Kekkonen luonnosteli suurta ulkopoliittista puhettaan pitkin syksyä 1951 ja sai sille joulun tienoilla presidentti J. K. Paasikiven hyväksynnän. Kekkonen joutui kuitenkin sappileikkaukseen ja puhe jäi pitämättä. Sen keskeiset kohdat julkaistiin hänen toipilasaikanaan tammikuussa 1952 Maalaisliiton pää-äänenkannattajassa Maakansassa ja puhetta alettiinkin kutsua pyjamantaskupuheeksi.[1]


Hallituksen toimikaudella syyskuussa 1952 Suomi sai suoritetuiksi loppuun sotakorvauksensa Neuvostoliitolle. Tämän kunniaksi järjestettiin Helsingin messuhallissa juhlatilaisuus, jossa puhuivat pääministeri Urho Kekkonen ja kauppa- ja teollisuusministeri Penna Tervo.[2]


Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Onni Peltonen ja toinen maatalousministeri Matti Lepistö erosivat hallituksesta marraskuussa 1952 sen jälkeen, kun eduskunnan oikeusasiamies Paavo Kastari oli katsonut heidän menetelleen lain vastaisesti heidän toimiessaan Fagerholmin hallituksen ministereinä vuonna 1949. Keväällä 1953 eduskunta asetti Peltosen ja Lepistön sekä heidän entiset ministeritoverinsa Aleksi Aaltosen ja Jussi Raatikaisen syytteeseen valtakunnanoikeudessa ns. salaputkijutun vuoksi.[3]



Kokoonpano |


[4]





















































































Ministeri
Tehtävissä
Puolue

Pääministeri
Urho Kekkonen


20.9.1951 - 9.7.1953
 


Maalaisliitto

Ulkoasiainministeri
Sakari Tuomioja
Urho Kekkonen


20.9.1951 - 26.11.1952
26.11.1952 - 9.7.1953
 


amm.
 

Maalaisliitto

II ulkoasiainministeri
Ralf Törngren


26.11.1952 - 9.7.1953
 


RKP

Oikeusministeri
Urho Kekkonen
Sven Högström


20.9.1951 - 22.9.1951
22.9.1951 - 9.7.1953
 


Maalaisliitto
 

RKP

Sisäasiainministeri
V. J. Sukselainen


20.9.1951 - 9.7.1953
 


Maalaisliitto

Puolustusministeri
Emil Skog


20.9.1951 - 9.7.1953
 


SDP

Valtiovarainministeri
Viljo Rantala


20.9.1951 - 9.7.1953
 


SDP

II valtiovarainministeri
Matti Miikki


20.9.1951 - 9.7.1953
 


Maalaisliitto

Opetusministeri
Reino Oittinen


20.9.1951 - 9.7.1953
 


SDP

Maatalousministeri
Martti Miettunen


20.9.1951 - 9.7.1953
 


Maalaisliitto

Ministeri maatalousministeriössä
Matti Lepistö
Eemil Luukka
Hannes Tiainen


20.9.1951 - 29.11.1952
20.9.1951 - 9.7.1953
3.12.1952 - 9.7.1953
 


SDP
 

Maalaisliitto
 

SDP

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
Onni Peltonen
Emil Huunonen
Eetu Karjalainen


20.9.1951 - 29.11.1952
29.11.1952 - 3.12.1952
3.12.1952 - 9.7.1953
 


SDP
SDP
SDP

Ministeri kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä
Emil Huunonen
Kauno Kleemola
Emil Huunonen


20.9.1951-29.11.1952
20.9.1951 - 9.7.1953
3.12.1952-9.7.1953
 


SDP
 

Maalaisliitto
 

SDP

Kauppa- ja teollisuusministeri
Penna Tervo


20.9.1951 - 9.7.1953
 


SDP

Sosiaaliministeri
Ralf Törngren
Väinö Leskinen


20.9.1951 - 26.11.1952
26.11.1952 - 9.7.1953
 


RKP
 

SDP

Ministeri sosiaaliministeriössä
Emil Huunonen
Lauri Murtomaa


20.9.1951 - 9.7.1953
20.9.1951 - 9.7.1953
 


SDP
 

Maalaisliitto








Suomi		Edeltäjä:
Kekkosen II hallitus

Suomen hallitus
20. syyskuuta 1951–9. heinäkuuta 1953.
Seuraaja:
Kekkosen IV hallitus


Lähteet |



  1. ↑ Jukka Tarkka ja Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä, s. 202. Helsinki: Otava, 1987.


  2. ↑ Seppo Zetterberg (toim.): Suomen historian Pikkujättiläinen, s. 826. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1987.


  3. ↑ Tarkka & Tiitta 1987, s. 205.


  4. ↑ Kekkosen III hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 24.5.2010.








-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more