Merjalaiset Merjalaisten historia | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoLanguage Death and Language MaintenanceГаливонские Алеманы. Условный язык галичан (Костромской губернии). (venäjäksi)Merjalaisten foorumiMerjalaisten saittiErzjalaisten saittiAnthem national of Merya«Silent Souls» (film)m

Muinaiset kansatVolgansuomalaiset kansat


ven.merjaksiVenäjälläJaroslavinIvanovonKostroman alueillaTverinMoskovanVladimirin alueellamuromalaisetmerjan kieltämarin kielelleJordaneksenNestorin kronikassaRostovinRostovNerojärvenMoskovastaRostovin ruhtinaskuntaNovgorodin ruhtinaskunnanMoskovanMoskvajoki[1]




Muromian-map.png

Merjalaiset (ven. меря, merja, merjaksi merä) on hävinnyt suomensukuinen kansa. Merjalaiset asuivat Keski-Venäjällä, todennäköisesti nykyisillä Jaroslavin, Ivanovon ja Kostroman alueilla, sekä osittain Tverin, Moskovan ja Vladimirin alueella, jossa myös muromalaiset asuivat.[1] Merjalaisten on oletettu puhuneen suomalais-ugrilaista merjan kieltä, jonka oletetaan olevan sukua nykyiselle marin kielelle, mutta tarkka määritys on epävarma.



Merjalaisten historia |


Merjalaiset mainitaan tiettävästi ensimmäisen kerran nimellä merens Jordaneksen teoksessa goottien historiasta. Myöhemmin heidät mainitaan Nestorin kronikassa. Siinä merjalaisten pääkaupungiksi mainitaan Saran muinaiskaupunki, joka sijaitsee Rostovin eteläpuolella. Arkeologisisten kaivausten avulla on todettu, että merjalaisten kulttuuri oli varsin kehittynyt.selvennä Merjalaisten kaupunkina on pidetty myös Rostaa, nykyinen Rostov, joka sijaitsee Nerojärven rannalla 200 km Moskovasta pohjoiseen. Rostan eli Rostovin ruhtinaskunta oli Novgorodin ruhtinaskunnan naapurivalta. Merjalaisia asui myös Moskovan alueella ennen kaupungin perustamista. He kuuluivat moska-heimoon, josta myös Moskova ja sen läpi kulkeva Moskvajoki on erään teorian mukaan saanut nimensä (Ks. [1]).


Merjalainen viidennes oli yksi Novgorodin tasavallan hallinnollisista alueista. Merjalaiset olivatkin tärkeä osa Novgorodin kuten myös Venäjän valtion perustamisessa ja kehittymisessä [2].


Merjalaisten asuinalueelle saapui slaavilaisia kansoja 1000-luvulta alkaen. Merjalaiset sulautuivatkin slaavilaisiin kansoihin ja näin ollen heidän kulttuuristaan tuli osa venäläistä kulttuuria. Merjalaisten palvontapaikat, kuten pyhät puut ja kivet säilyivät venäläisten palvomina pyhinä paikkoina. Lisäksi useat luontokohteet, kutet joet ja järvet ovat säilyttäneet alkujaan merjalaisen nimensä. Merjan kielen uskotaan hävinneen viimeistään 1500-luvulla, mutta joidenkin huhujen mukaan merjaa olisi puhuttu jossakin muodossa vielä 1800-luvun alkupuolella[3]. Nykyisin jotkut venäläiset tunnustautuvat uusmerjalaisiksi.[4][5]



Lähteet |



  1. http://www.merja.org/language/


  2. Janse, Mark; Sijmen Tol, Vincent Hendriks (2000). Language Death and Language Maintenance. John Benjamins Publishing Company, A108. ISBN 9789027247520. 


  3. Виноградов Н. Н. Галивонские Алеманы. Условный язык галичан (Костромской губернии). (venäjäksi)


  4. http://www.merja.org/


  5. http://www.merjamaa.beehosted.net/


Aiheesta muualla |



  • Merjalaisten foorumi (venäjäksi)


  • Merjalaisten saitti (venäjäksi)


  • Erzjalaisten saitti (venäjäksi)


  • Anthem national of Merya (venäjäksi)


  • «Silent Souls» (film) (englanniksi)




Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Merya



Popular posts from this blog

Jet Time Laivasto | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoJet Time - The CompanyThe CompanyManagementJet Time aloittaa lauantaina Suomi-rekisterissä olevalla Boeing 737 -koneellaJettime Finland Fleet Details and HistoryJettime Fleet Details and HistoryRegional Jet OÜ takes over ATR production for SASJet Time Returns To Its Core BusinessYhtiön kotisivutlaajentamalla

Olympian arkeologinen museo Sisällysluettelo Historia ja rakennus | Kokoelmat | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko37°38′36″N, 21°37′46″EInfobox OKArchaeological Museum of Olympia: HistoryArchaeological Museum of Olympia: DescriptionΜουσείο Ιστορίας των Ολυμπιακών Αγώνων της Αρχαιότητας: ΙστορικόArchaeological Museum of Olympia

Äpy Sisällysluettelo Äpyt kautta historian | Esimerkkejä Äpy-huumorista | Katso myös | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | Navigointivalikkowww.äpy.fi