Ranskan säätyjen yleiskokous Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoEstates-General
Ranskan historiaSäätyvaltiopäivät
ransk.Ranskassaancien régimensäätyvaltiopäivistäsäätyäpapistoaateliporvaristoverojaFilip IV KaunisBonifatius VIII:nviimeisen säätyjen yleiskokouksenLudvig XVIkansalliskokoukseksiRanskan vallankumous
Säätyjen yleiskokous (myös yleissäädyt; ransk. États généraux) oli Ranskassa ancien régimen aikana säätyvaltiopäivistä käytetty nimitys. Yleiskokouksessa olivat edustettuna kolme säätyä: ensimmäinen sääty eli papisto, toinen sääty eli aateli ja kolmas sääty eli porvaristo. Säätyjen yleiskokous oli luonteeltaan neuvoa-antava ja kuningas saattoi säätää lakeja tai määrätä veroja myös ilman sen hyväksyntää.
Ranskan säätyedustusjärjestelmän juuret olivat 1200-luvulla kehittyneissä korporatiivisen edustuksen käytännöissä. Ensimmäisen kansallisen kolmen säädyn yleiskokouksen kutsui koolle kuningas Filip IV Kaunis huhtikuussa 1302 etsiessään tukea kiistassaan paavi Bonifatius VIII:n kanssa. Useita vastaavia kokouksia järjestettiin 1300-luvun alkupuolelta alkaen, mutta järjestelyjen kömpelyys ja säätyjen jäykkyys päätöksenteossa estivät yleiskokouksen muodostumista institutionaaliseksi lainsäädäntöelimeksi. Myöhemmin ne joutuivat usein korvatuiksi alueellisilla säätykokouksilla, joiden järjestäminen oli helpompaa.[1]
Säätyjen yleiskokouksen piirteet vakiintuivat 1400-luvun loppuun mennessä. Koska hallitsijat eivät välttämättä tarvinneet niiden apua, 1500-luvun alun jälkeen ne kutsuttiin koolle lähinnä sodan tai kriisin aikana. Vuoden 1614 yleiskokouksessa aatelin ja kolmannen säädyn eturistiriidoista johtuneet erimielisyydet estivät päätösten tekemisen ja tämän jälkeen säätyjä ei kutsuttu koolle 175 vuoteen.[1]
Ranskan viimeisen säätyjen yleiskokouksen kutsui koolle kuningas Ludvig XVI talouskriisin aikana vuonna 1789. Kolmannen säädyn edustajat pelkäsivät aatelin ja papiston estävän uudistusten toteuttamisen, joten ne julistautuivat 17. kesäkuuta yksinään koko kansakuntaa edustavaksi kansalliskokoukseksi, mikä enteili historiallisen säätyedustuksen päättymistä.[1] Tapahtumasta käynnistyi Ranskan vallankumous.
Lähteet |
↑ abc Estates-General (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 13.4.2013.
Aiheesta muualla |
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ranskan säätyjen yleiskokous Wikimedia Commonsissa