Ranskan säätyjen yleiskokous Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoEstates-General

Ranskan historiaSäätyvaltiopäivät


ransk.Ranskassaancien régimensäätyvaltiopäivistäsäätyäpapistoaateliporvaristoverojaFilip IV KaunisBonifatius VIII:nviimeisen säätyjen yleiskokouksenLudvig XVIkansalliskokoukseksiRanskan vallankumous






Viimeisen säätyjen yleiskokouksen ajavaisistunto 5. toukokuuta 1789 Versaillesissa. J. M. Moreau Le Jeunen piirros.


Säätyjen yleiskokous (myös yleissäädyt; ransk. États généraux) oli Ranskassa ancien régimen aikana säätyvaltiopäivistä käytetty nimitys. Yleiskokouksessa olivat edustettuna kolme säätyä: ensimmäinen sääty eli papisto, toinen sääty eli aateli ja kolmas sääty eli porvaristo. Säätyjen yleiskokous oli luonteeltaan neuvoa-antava ja kuningas saattoi säätää lakeja tai määrätä veroja myös ilman sen hyväksyntää.


Ranskan säätyedustusjärjestelmän juuret olivat 1200-luvulla kehittyneissä korporatiivisen edustuksen käytännöissä. Ensimmäisen kansallisen kolmen säädyn yleiskokouksen kutsui koolle kuningas Filip IV Kaunis huhtikuussa 1302 etsiessään tukea kiistassaan paavi Bonifatius VIII:n kanssa. Useita vastaavia kokouksia järjestettiin 1300-luvun alkupuolelta alkaen, mutta järjestelyjen kömpelyys ja säätyjen jäykkyys päätöksenteossa estivät yleiskokouksen muodostumista institutionaaliseksi lainsäädäntöelimeksi. Myöhemmin ne joutuivat usein korvatuiksi alueellisilla säätykokouksilla, joiden järjestäminen oli helpompaa.[1]


Säätyjen yleiskokouksen piirteet vakiintuivat 1400-luvun loppuun mennessä. Koska hallitsijat eivät välttämättä tarvinneet niiden apua, 1500-luvun alun jälkeen ne kutsuttiin koolle lähinnä sodan tai kriisin aikana. Vuoden 1614 yleiskokouksessa aatelin ja kolmannen säädyn eturistiriidoista johtuneet erimielisyydet estivät päätösten tekemisen ja tämän jälkeen säätyjä ei kutsuttu koolle 175 vuoteen.[1]


Ranskan viimeisen säätyjen yleiskokouksen kutsui koolle kuningas Ludvig XVI talouskriisin aikana vuonna 1789. Kolmannen säädyn edustajat pelkäsivät aatelin ja papiston estävän uudistusten toteuttamisen, joten ne julistautuivat 17. kesäkuuta yksinään koko kansakuntaa edustavaksi kansalliskokoukseksi, mikä enteili historiallisen säätyedustuksen päättymistä.[1] Tapahtumasta käynnistyi Ranskan vallankumous.



Lähteet |



  1. abc Estates-General (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 13.4.2013.



Aiheesta muualla |



  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ranskan säätyjen yleiskokous Wikimedia Commonsissa

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko