Snellmaninpuisto Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö | Lähteet | Navigointivalikko62.8915°N, 27.6865°E62.8915°N, 27.6865°EInfobox OK3. Tuomiokirkko ja Snellmaninpuisto ympäristöineenKuopion karttapalvelu: SnellmaninpuistoKaupunkipuistotSnellmanin puistoKuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelitSnellmaninpuisto. Kuopion vanhimman puiston peruskorjaus.Pinta-alaltaan Suomen suurin kansallinen kaupunkipuisto Kuopioon
Kuopion puistotVahtivuoriValtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa
Kuopion keskustassaVahtivuorenKuopion tuomiokirkonpuistohaapojaKuopion torinJohannes TakasenJ. V. SnellmaninKuopion kansalliseen kaupunkipuistoonMuseovirasto
| Snellmaninpuisto | |
|---|---|
| torina: Kustaantori, Suurtori tai Kirkkotori; puistona: Kirkkopuisto | |
 Snellmaninpuistoa. | |
| Sijainti | Kuninkaankatu 15, Vahtivuori, Kuopio |
| Koordinaatit | |
| Pinta-ala | 1,4 ha |
| Perustettu | 1850-luku |
| Rakennuttaja | Kuopion kaupunki |
| Infobox OK | |
Snellmaninpuisto (tai joskus Snellmanin puisto) on Kuopion keskustassa, Vahtivuoren kaupunginosassa Kuopion tuomiokirkon vierisessä korttelissa satamaa kohti mentäessä sijaitseva kaupungin vanhin puisto. [1][2][3][4][5] Puiston pinta-ala on 1,4 hehtaaria.[6]
Ennen puistovaihetta Snellmaninpuiston alueella sijaitsi nimellä Kustaantori, Suurtori tai Kirkkotori tunnettu kaupungin ensimmäinen päätori. Vuodesta 1842 alkaen alueelle ja tuomiokirkon ympärille istutettiin puita, aluksi haapoja. 1850-luvulla torikauppa siirrettiin nykyisen Kuopion torin paikalle ja aiempaa toriaukiota alettiin muuttaa laajemmin puistoksi.[3][3][4] Puisto tunnettiin nimellä Kirkkopuisto.[6]
J. V. Snellmanin rintakuvan (Johannes Takanen, 1886) seurauksena puisto sai nimen Snelmanninpuisto.
Puiston keskellä paljastettiin 3. heinäkuuta 1886 Johannes Takasen veistämä J. V. Snellmanin rintakuva. Tämän johdosta puisto sai nimen Snellmaninpuisto.[1] Puistoaluetta on muutenkin muokattu useissa vaiheissa. Vuosina 2018–2019 osana puiston peruskorjausta suuri osa vanhemmasta puustosta kaadetaan. Tällöin heikkokuntoisia puita saadaan poistettua ja raivataan riittävästi tilaa valolle, jota uudet puuntaimet tarvitsevat.[6]
Puisto kuuluu ympäristöineen osana laajempaan, loppuvuodesta 2017 perustettuun Kuopion kansalliseen kaupunkipuistoon.[7]
Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö |
Museovirasto luokittelee Snellmaninpuiston ja Kuopion tuomiokirkon ympäristöineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohdealueeksi (Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit). [5]
Snellmaninpuiston ympäristössä sijaitsevia kulttuurihistoeriallisesti merkittäviä rakennuksia ovat muun muassa:[1][2][5]
...
Lähteet |
↑ abc 3. Tuomiokirkko ja Snellmaninpuisto ympäristöineen (pdf) (s. 23–27) Kuopion kulttuuriympäristöstrategia. 22.10.2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 24.9.2018.
↑ ab Kuopion karttapalvelu: Snellmaninpuisto (Kartalla esitettäviä tietoja voi valita ja karttapohjaa vaihtaa vasemman yläkulman valikoista) Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 24.9.2018.
↑ abc Kaupunkipuistot Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 24.9.2018.
↑ ab Snellmanin puisto Savon arkkitehtuuriopas, arksavo.fi. Viitattu 24.9.2018.
↑ abc Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY) Museovirasto, rky.fi. Viitattu 24.9.2018.
↑ abc Sirpa Nieminen: Snellmaninpuisto. Kuopion vanhimman puiston peruskorjaus. (pdf) 24.-26.8.2016. kaupunginpuutarhurienseura.fi. Viitattu 27.9.2018.
↑ Pinta-alaltaan Suomen suurin kansallinen kaupunkipuisto Kuopioon (myös kaupunkipuiston keskusta-alueen pdf-kartta) 11.12.2017. Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 24.9.2018.
