Judith Anderson Sisällysluettelo Nuoruus | Ura | Yksityiselämä | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoIMDbElonetInfobox OKDame Frances Margaret (Judith) (1897–1992)Peter Weston.Dame Judith Anderson Dies at 93; An Actress of Powerful PortrayalsJudith Anderson Tony Awards Info - Browse by Nominee

Australialaiset näyttelijätVuonna 1897 syntyneetVuonna 1992 kuolleet


Emmy-palkintoaTony-palkintoOscar-palkinto10. helmikuuta1897AdelaideAustralia3. tammikuuta1992Santa BarbaraKaliforniaYhdysvallatBroadwaylläTony-palkinnollaMedeianEmmylläOscar-palkintoonKent TownissaSydneyynelokuutionJulius KnightinHollywoodiinLos AngelesiinCecil B. DeMillelleNew YorkiinBroadwaylläDavid BelascomelodramaattisiinEugene O’NeillinLuigi PirandellonLuigi ChiarellinClemence DanenGuthrie McClinticAlfred Hitchcockinparhaan naissivuosan Oscar-ehdokkuudenHerodiaastaMaurice EvansinRobinson JeffersEuripideenMedeianaIasonilleBrooks AtkinsonGeorge SchaeferinEmmy-palkinto

























Judith Anderson

Carl Van Vechtenin ottama muotokuva (1934).
Carl Van Vechtenin ottama muotokuva (1934).
Henkilötiedot
Koko nimi
Frances Anderson
Syntynyt
10. helmikuuta 1897
Adelaide, Australia
Kuollut
3. tammikuuta 1992 (94 vuotta)
Santa Barbara, Kalifornia, Yhdysvallat
Ammatti
näyttelijä
Näyttelijä
Aktiivisena
1915–1987
Palkinnot

2 Emmy-palkintoa, Tony-palkinto


Ehdokkuudet

Oscar-palkinto, Tony-palkinto


Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Infobox OK

Judith Anderson, oik. Frances Margaret Anderson (10. helmikuuta 1897 Adelaide, Australia – 3. tammikuuta 1992 Santa Barbara, Kalifornia, Yhdysvallat) oli australialainen näyttelijä, joka esiintyi teatterissa, elokuvissa ja televisiossa. Hän piti itseään erityisesti teatterinäyttelijänä ja teki pitkän uran Broadwayllä. Anderson palkittiin Tony-palkinnolla Medeian roolista ja kahdesti Emmyllä. Hän oli elokuvasta Rebekka ehdolla Oscar-palkintoon.




Sisällysluettelo





  • 1 Nuoruus


  • 2 Ura

    • 2.1 Australiasta Yhdysvaltoihin


    • 2.2 Läpimurto teatterissa


    • 2.3 Myös elokuviin


    • 2.4 Televisio ja viimeiset vuodet



  • 3 Yksityiselämä


  • 4 Lähteet


  • 5 Aiheesta muualla




Nuoruus |


Frances Anderson syntyi Adelaiden Kent Townissa vuonna 1897. Hänen vanhempansa oli skotlantilaissyntyinen pörssimeklari James Anderson ja tämän vaimo Jessie Anderson. Ajauduttuaan pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin isä jätti perheen, kun Frances oli viisivuotias.[1]


Frances muutti äitinsä kanssa vuonna 1913 Sydneyyn, missä hän alkoi opiskella puhetaitoa elokuution opettajan Lawrence Campbellin kanssa.[1]



Ura |



Australiasta Yhdysvaltoihin |


Andersonin ensimmäinen rooli teatterissa oli vuonna 1915 Julius Knightin seurueessa. Hän sai hyviä arvioita ja siirtyi näyttelemään Yhdysvaltalaiseen seurueeseen, kun Knight jäi eläkkeelle vuoden 1916 lopulla. Anderson lähti Hollywoodiin monen muun lahjakkaan australialaisnäyttelijän kanssa. Hän saapui tammikuussa 1918 äitinsä kanssa Los Angelesiin. Hänellä oli suosituskirja Cecil B. DeMillelle, mutta hän ei vielä saanut elokuva-alalta jalansijaa.[1]



Läpimurto teatterissa |


Los Angelesista Anderson muutti New Yorkiin, missä hän näytteli viisi vuotta erilaisissa repertuaariseurueissa. Hän vaihtoi vuonna 1923 etunimensä "Judithiksi" ja esiintyi samana vuonna Broadwayllä näytelmässä Peter Weston. Hänen läpimurtonsa tuli seuraavana vuonna näytelmästä Cobra. Tuottaja David Belasco kiinnitti Andersonin, joka näytteli vuosina 1924–1926 näytelmässä The Dove, joka nosti Andersonin tähden asemaan.[1][2]


Andersonin hienostunut tyyli, silkkinen ääni ja taito melodramaattisiin suorituksiin toivat hänelle useita hohdokkaita Broadway-rooleja. Hän näytteli vuosien 1928–1934 aikana muun muassa Eugene O’Neillin, Luigi Pirandellon, Luigi Chiarellin ja Clemence Danen näytelmissä. Andersonin ensimmäinen elokuvarooli oli vuonna 1933 valmistuneessa elokuvassa Blood Money.[1]


Teatterituottaja-ohjaaja Guthrie McClintic kutsui Andersonin näyttelemään vuonna 1934 Divided by Three -näytelmään. Anderson esiityi tämän jälkeen useissa McClinticin johtamissa tuotannoissa. Hän näytteli Deliaa Old Maidissa (1935) ja Gertrudea Hamletissa (1936).[1]



Myös elokuviin |




Judith Anderson elokuvassa Kymmenen käskyä.


Andersonin tunnetuin elokuvarooli oli Alfred Hitchcockin Rebekassa, jossa hän esitti pahansuopaa taloudenhoitaja Danversia. Hän sai roolista parhaan naissivuosan Oscar-ehdokkuuden. Andersonin elokuvaura oli monipuolinen, ja hän näytteli myöhemmin muun maussa Salomessa (1953) kuningatar Herodiaasta ja Mies hevosena -elokuvassa (1970) intiaaninaista.[3] Anderson piti kuitenkin teatteria uransa keskeisempänä näyttämönä ja elokuvarooleja vain keinona rahoittaa teatteriuraansa.[1]


Näyttelijä-manageri Maurice Evansin kanssa Anderson teki yhteistyötä muun muassa Macbethissä vuonna 1941 sekä kahdessa televisiotuotannossa 1954 ja 1960. Runoilija Robinson Jeffers oli kuitenkin Andersonin tärkein kumppani. Jeffers kirjoitti Andersonille version Euripideen Medeiasta.[1] Andersonin raivoisa suoritus Medeiana, joka lähtee kostamaan uskottomalle miehelleen Iasonille, keräsi runsaasti huomiota. Teatterikriitikko Brooks Atkinson kirjoitti The New York Timesiin, että rooli oli teatterihistorian merkkipaaluja.[3] Anderson palkittiin näytelmästä parhaan naispääosan Tony-palkinnolla.[4]



Televisio ja viimeiset vuodet |


Andersonin televisioura liittyi erityisesti ohjaaja-tuottaja George Schaeferin antologiasarjaan Hallmark Hall of Fame. Hänelle myönnettiin Emmy-palkinto vuosina 1955 ja 1961 tuotetuista Macbeth-televisioelokuvista.[1]


Anderson palasi vuonna 1982 Medeian rooliin näyttämöllä.[1] Hän sai suorituksestaan Tony-ehdokkuuden.[4] 1980-luvulla Anderson näytteli myös elokuvassa Star Trek III: Spockin paluu[1] ja television saippuasarjassa Santa Barbara.[3]



Yksityiselämä |


Anderson omisti elämänsä pääasiassa uralleen, mutta hän oli kahdesti naimisissa. Kumpikin liitoista oli lyhyt. Hän oli vuosina 1937–1939 naimisissa englanninkielen professorin Benjamin Lehmanin kanssa ja 1946–1951 tuottaja Luther Greenen kanssa.[1]



Lähteet |



  1. abcdefghijkl Deacon, Desley: Dame Frances Margaret (Judith) (1897–1992) Australian Dictionary of Biography. 2016. National Centre of Biography, Australian National University. Viitattu 16.4.2018. (englanniksi)


  2. Peter Weston. Ibdb.com


  3. abc Pace, Eric: Dame Judith Anderson Dies at 93; An Actress of Powerful Portrayals NYTimes.com. 1992. The New York Times Company. Viitattu 16.4.2018. (englanniksi)


  4. ab Judith Anderson Tony Awards Info - Browse by Nominee broadwayworld.com. Viitattu 16.4.2018. (englanniksi)



Aiheesta muualla |



  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Judith Anderson Wikimedia Commonsissa

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko