Argoksen talo Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoOsa 42, Gaselli, Tavaratalo täytti koko Gasellin korttelinJohn SettergrenSigurd Frosterus
Helsingin entiset rakennukset ja rakennelmatKluuviStockmann
HelsingissäPohjoisesplanadinMannerheimintienjulkisivutStockmannin tavaratalonGrahnin, Hedmanin ja WasastjernanJohn SettergrentiilestähiekkakivestäjugendtyylisiäTukholmassaStrandvägeninIsak Gustaf ClasoninBünsowin talostaWulffinStockmannStockmannin tavarataloaSigurd FrosteruksenKristian GullichseninErkki KairamonTimo Vormalanparvekkeet
Argoksen talon julkisivu. Kuva vuodelta 2012.
Argoksen talon esikuvana toiminut Bünsowin talo Tukholman Strandvägenillä.
Argoksen talo oli Helsingissä Pohjoisesplanadin ja Mannerheimintien (alk. Itäinen Henrikinkatu) kulmassa sijainnut viisikerroksinen rakennus, joka valmistui vuonna 1897. Siitä on nykyisin jäljellä vain julkisivut; sisätilat purettiin vuosina 1986–1987 Stockmannin tavaratalon laajennuksen tieltä.[1]
Talo rakennettiin alun perin asuintaloksi.[2] Julkisivun suunnitteli Grahnin, Hedmanin ja Wasastjernan arkkitehtitoimistossa työskennellyt John Settergren.[3] Rakennuksen tieltä purettiin paikalla aiemmin sijainnut, vuonna 1843 rakennettu kaksikerroksinen Staudingerin talo.[4]
Argoksen talon runsaasti koristeltu, tiilestä ja ruotsalaisesta hiekkakivestä rakennettu julkisivu oli Helsingin ensimmäisiä jugendtyylisiä julkisivuja[5], ja se on lähes tarkka kopio Tukholmassa Strandvägenin varrella sijaisevasta, Isak Gustaf Clasonin suunnittelemasta Bünsowin talosta.[3]
Jo talon valmistumisvuonna sen alakertaan perustettiin Wulffin paperikauppa. Se toimi paikalla vuoteen 1965 saakka, jolloin valmistui yhtiön uusi toimitalo Mannerheimintien toisella puolella.[6] Tämän vuoksi tämä keskeisellä paikalla Helsingin keskustassa sijainnut rakennus tuli yleisesti tunnetuksi ”Wulffin kulman” nimellä.[5]
Stockmann osti Argoksen talon vuonna 1919.[1] Tämän jälkeen rakennus oli vuosikymmenestä toiseen purku-uhan alainen, sillä samaan kortteliin rakennettua Stockmannin tavarataloa oli tarkoitus myöhemmin laajentaa koko korttelin suuruiseksi. Sigurd Frosteruksen suunnitelmaa tavaratalon laajentamiseksi ei kuitenkaan koskaan toteutettu.[7] Tavarataloa ryhdyttiin laajentamaan vasta 1980-luvulla, ja tällöin järjestetyn arkkitehtikilpailun voittaneen, Kristian Gullichsenin, Erkki Kairamon ja Timo Vormalan laatiman suunnitelman mukaisesti Argoksen talon julkisivut jätettiin pystyyn, mutta sisätilat purettiin ja rakennettiin kokonaan uudestaan.
Uudisrakennus valmistui vuonna 1989.[1] Samalla julkisivu, josta välillä oli poistettu parvekkeet ja muut koristeet[5], palautettiin alkuperäiseen asuunsa.[1]
Lähteet |
↑ abcd Osa 42, Gaselli, Tavaratalo täytti koko Gasellin korttelin Helsingin Sanomat. Viitattu 23.5.2013.
↑ Juha Ilonen: Kolmas Helsinki: kerroksia arjen arkkitehtuurissa, s. 96–97. AtlasArt, 2013. ISBN 978-952-5671-51-3.
↑ ab John Settergren Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 23.5.2013.
↑ Asmo Alho: Helsinki ennen meitä, s. 86–87. Otava, 1962.
↑ abc Matti ja Sari Vesikansa: Kantakaupunkimme – ajatuksia Helsingin keskusta-alueen kehittämisestä, s. 148–149. Helsinki-Seura, 1978. 951-9418-01-6.
↑ Kaisa Ollila, Kirsi Toppari: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 86–87, 129. Helsingin Sanomat, 1998. ISBN 951-9134-69-7.
↑ Sigurd Frosterus Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 23.5.2013.
Aiheesta muualla |
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Argoksen talo Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Argoksen talo Wikimedia Commonsissa
