Kehrääjämäiset Sisällysluettelo Piirteitä | Suomessa tavattavat heimot | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKSuomalaisten kehrääjämäisten perhoslajien levinneisyys EuroopassaTree of Life Web Project

Kehrääjämäiset


Wikispecies-logo.svgKehrääjämäiset WikispeciesissäCommons-logo.svgKehrääjämäiset Commonsissaaitoperhosiinperhostenkarvakehrääjientympanaalielinpistesilmätchaetosematkiitäjätfrenulum-retinaculumEupterotidaeLemoniidaeMirinidaesilkkiämulperiperhosen





























Kehrääjämäiset

Pääkallokiitäjä
Pääkallokiitäjä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Eläinkunta Animalia
Pääjakso:
Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso:
Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka:
Hyönteiset Insecta
Lahko:
Perhoset Lepidoptera
Alalahko:
Glossata
Osalahko:
Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo:
Kehrääjämäiset
Bombycoidea
Latreille, 1802
Heimot


  • Apinakehrääjät Eupterotidae


  • Brahmakehrääjät Brahmaeidae

  • Carthaeidae


  • Kiitäjät Sphingidae


  • Kirjokehrääjät Endromidae


  • Maitiaiskehrääjät Lemoniidae

  • Mirinidae


  • Riikinkukkokehrääjät Saturniidae


  • Silkkikehrääjät Bombycidae

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kehrääjämäiset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kehrääjämäiset Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OK

Kehrääjämäiset (Bombycoidea) on aitoperhosiin kuuluva perhosten yläheimo. Siihen kuuluu maailmassa noin 3500 lajia. Kehrääjämäiset-nimen ryhmä on saanut toukan tavasta kehrätä itselleen koteloa ympäröivä kotelokoppa vahvasta kuidusta, joskaan piirre ei ole perhosten keskuudessa ainutlaatuinen. Aikaisemmin ryhmään kuulunut karvakehrääjien eli lehtikehrääjien heimo (Lasiocampidae) on nykyisin erotettu omaksi yläheimokseen.




Sisällysluettelo





  • 1 Piirteitä


  • 2 Suomessa tavattavat heimot


  • 3 Lähteet


  • 4 Aiheesta muualla




Piirteitä |


Kehrääjämäisillä perhosilla on tukeva ja karvainen ruumis ja leveät siivet joita monet lajit pitävät lepotilassa kattolaskuisesti, mutta hieman levällään. Kooltaan lajit ovat vaihtelevat keskikokoisista erittäin suuriin ja yläheimoon lukeutuu maailman suurikokoisimpia perhosia. Keskeisinä yläheimoa yhdistävinä tuntomerkkeinä toimivat siipisuonituksen rakenne sekä koirasgenitaaleihin liittyvä lihaksisto. Myös täysikasvuisen toukan jaloissa on yhdistäviä tuntomerkkejä. Äänen tuottamiseen tarkoitettu tympanaalielin puuttuu, samoin puuttuvat päälean pistesilmät ja chaetosemat. Etu- ja takasiiven välillä on ampleksiforminen kytkentä eli takasiiven tyviosa on laajalti kosketuksessa etusiipeen. Poikkeuksen tekevät kiitäjät, joilla siivet kytkeytyvät toisiinsa frenulum-retinaculum-rakenteen avulla.[1]


Toukat ovat useimmissa heimoissa karvattomia, mutta heimoissa Eupterotidae, Lemoniidae sekä Mirinidae toukalla on karvapeite.[1]


Osa lajeista on taloudellisesti merkittäviä. Esimerkiksi silkkiä saadaan erään kehrääjälajin, mulperiperhosen (Bombyx mori), koteloista.



Suomessa tavattavat heimot |


Yläheimoa edustaa Suomessa neljä heimoa ja niistä on tavattu yhteensä 21 lajia.[2]



  • kiitäjät Sphingidae


  • kirjokehrääjät Endromidae


  • maitiaiskehrääjät Lemoniidae


  • riikinkukkokehrääjät Saturniidae


Lähteet |



  1. ab Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 153


  2. http://www.luomus.fi/elaintiede/hyonteiset/perhoset/5.htm



Aiheesta muualla |


  • Suomalaisten kehrääjämäisten perhoslajien levinneisyys Euroopassa

  • Tree of Life Web Project


Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko