Ben Renvall Sisällysluettelo Henkilöhistoria | Julkiset veistokset | Jussi-patsaan tekijä | Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKtaidemuseo.fiarkistolinkkiRenvall, Ben (1903 - 1979)WorldCat Identities12051471407066310000 0000 7736 26841288no200817649031827219

Suomalaiset kuvanveistäjätPro Finlandia -palkitutSuomen sisällissodan valkoisetVuonna 1903 syntyneetVuonna 1979 kuolleet


3. huhtikuuta1903Suomusjärvi9. huhtikuuta1979HelsinkikuvanveistäjäAunuksen retkeenSuomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussaterrakottaveistostenWäinö AaltosenHirvensalossaHämeensillan veistostenNMKYKulosaarenSuomen Taideakatemian koulussaLallukan taiteilijakotiinEssi RenvallPirkko LantonSimo RistaSeppo RenvallPro FinlandiaRoomaVenetsian biennaalinSalonJussi-patsaatAnnikki ArniPaula Talaskiven
















Ben Renvall

Ben Renvall vuonna 1941
Ben Renvall vuonna 1941
Henkilötiedot
Syntynyt
3. huhtikuuta 1903
Suomusjärvi
Kuollut
9. huhtikuuta 1979 (76 vuotta)
Helsinki
Kansallisuus
suomalainen
Taiteilija
Ala
kuvanveisto
Infobox OK

Tancred Benjamin ”Ben” Renvall (3. huhtikuuta 1903 Suomusjärvi – 9. huhtikuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.




Sisällysluettelo





  • 1 Henkilöhistoria


  • 2 Julkiset veistokset


  • 3 Jussi-patsaan tekijä


  • 4 Lähteet

    • 4.1 Viitteet





Henkilöhistoria |


Koulunsa päätettyään Ben Renvall lähti sotaan ja osallistui Aunuksen retkeen 1919. Sen jälkeen hän aloitti työn höyrylaivan lämmittäjänä. Sittemmin Renvall opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1927–1932 ja aloitti terrakottaveistosten valun ja polton. Hän toimi samalla vuosina 1927–1934 kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen apulaisena. Hän avusti Turun Hirvensalossa Tampereen Hämeensillan veistosten figuurissa Eränkävijä, sitten NMKY:n talossa sijaitsevassa työhuoneessa Veronkantajan ja Aaltosen uudessa Kulosaaren ateljeessa Kauppiaan ja Suomen neidon tekoa. Hän on myös veistänyt Kulosaaren sankaripatsaan Kuoleva Soturi Helsingin Leposaaressa v. 1941[1].


Renvallin teoksia oli ensi kertaa esillä 1930. Hän toimi kuvanveiston opettajana Suomen Taideakatemian koulussa 1941–1953. Renvall muutti Lallukan taiteilijakotiin 1959.


Renvallin ensimmäinen vaimo oli kuvanveistäjä Essi Renvall (o.s. Lähde). Toisen avioliiton hän solmi taidemaalari Pirkko Lanton kanssa. Ben Renvallilla oli ensimmäisestä avioliitostaan kolme lasta ja toisesta neljä. Hänen lapsiaan ovat muun muassa valokuvaaja Simo Rista, mediataitelija Markus Renvall ja taiteilija Seppo Renvall.[2]


Renvallille myönnettiin Pro Finlandia -palkinto 1953 ja Cavaliere al Merito della Republica Italiana (Rooma 1960). Taiteilijaeläkkeen hän sai 1961. Renvall on ollut kahteen otteeseen Venetsian biennaalin Suomen osaston komissaari.



Julkiset veistokset |


Salon kaupungissa Jokirannassa Vilhonkadun päässä on pronssiveistos Seppä Lauri vuodelta 1963. Perimätiedon mukaan seppä Lauri on ensimmäinen nimeltä tunnettu Salon asukas. Kun kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1960, käynnistettiin patsashanke sepän kunniaksi. Kustannuksia katettiin lahjoituksilla ja vastaperustetun kaupungin määrärahoilla.
[3]



Jussi-patsaan tekijä |





Jussi-patsas ja sen muotoilija Ben Renvall.


Renvall valmisti vuonna 1944 ensimmäiset suomalaisille elokuvan tekijöille jaettavat Jussi-patsaat.[4] Elokuvatoimittaja Annikki Arni muisteli vuosia myöhemmin, että Jussi-palkinnon perustamisvaiheessa Elokuvajournalistit lähetti toimittaja Paula Talaskiven kertomaan patsasideasta Renvallille. Hän lupautui tekemään alkuperäispatsaan ja muotin ilmaiseksi.[5]



Lähteet |


  • Otavan Iso Fokus, Kertovasti kuvitettu 8-osainen tietosanakirja, Osa 6, s. 3489, Otava 1974 ISBN 951-1-01236-3


Viitteet |



  1. ↑ taidemuseo.fi[arkistolinkki]


  2. ↑ Liisa Lindgren: Renvall, Ben (1903 - 1979) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.


  3. ↑ http://www.salontaidemuseo.fi/kokoelmat/julkisetveistokset/#Sepp__Lauri


  4. ↑ Otavan Iso Fokus, s. 3489


  5. ↑ Arni, Annikki: Jussin päivänä. Elokuvaaitta, 12/1968, s. 24.




Auktoriteettitunnisteet

  • WorldCat Identities

  • Elonet: 1205147

  • GND: 140706631

  • ISNI: 0000 0000 7736 2684

  • Kansallisbiografia: 1288

  • LCCN: no2008176490

  • VIAF: 31827219


-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more