Hjdcti

Thaksin Shinawatra
Thaimaan pääministeri
9. helmikuuta 2001 – 19. syyskuuta 2006
Edeltäjä	Chuan Leekpai
Seuraaja	Surayud Chulanont
Henkilötiedot
Syntynyt	26. heinäkuuta 1949 (ikä 69) San Kamphaeng,Chiang Mai
Ammatti	liikemies
Puoliso	Potjaman Shinawatra (1980–2008)
Tiedot
Puolue	Thai Rak Thai
Uskonto	buddhalaisuus
Allekirjoitus
Infobox OK

Thaksin Shinawatra (thaiksi ทักษิณ ชินวัตร) (s. 26. heinäkuuta 1949) oli Thaimaan pääministeri 2001–2006 ja populistisen Thai Rak Thai -puolueen ("thait rakastavat thaita") johtaja.

Liikemiesura |

Thaksin syntyi Sankamphaengissa Chiang Main provinssissa. Hänen isoisoisänsä Seng Sae Khu oli hakkakiinalainen, joka muutti Guangdongista Siamiin 1860-luvulla, mutta suku otti vuonna 1938 kiinalaisvastaisten vainojen aikana thaisukunimen Shinawatra. Isoisä keräsi feodaaliherrana omaisuuden, ja jo Thaksinin isän aikana Shinawatran suku oli maan rikkaimpia ja vaikutusvaltaisimpia.

Thaksin opiskeli poliisikoulussa ja liittyi kuninkaalliseen poliisiin 1973. Hän suoritti rikosoikeuden ylemmän korkeakoulututkinnon Eastern Kentucky Universityssa Yhdysvalloissa 1975 ja tohtorin tutkinnon Sam Houston State Universityssa Texasissa. Thaksin lähti poliisista 1980. Hän ryhtyi liike-elämään ja toi ensimmäisenä Thaimaahan kaapeli-tv:n, hakulaitteet ja matkapuhelimet.

Thaksin on nykyisin yksi Thaimaan rikkaimmista kansalaisista, tosin nimellisesti hänen omaisuutensa on perheenjäsenten nimissä. Hänen perustamaansa Shin Corp -yhtiöön kuuluu mm. Thaimaan suurin matkapuhelinoperaattori Advanced Info Service (AIS). Thaksin perheineen myi Shin Corp:n vuoden 2006 alussa singaporelaiselle Temasek-valtionyhtiölle 1,6 miljardilla eurolla. Häntä syytettiin kansallisomaisuuden myynnistä, ja erityisesti suuttumusta herätti se, ettei kauppahinnasta maksettu lainkaan veroa.

Kesäkuussa 2007 Thaksin osti jalkapalloseura Manchester Cityn^[1] ja myi sen pois syksyllä 2008.^[2]

Ura poliitikkona |

Thaksin lähti politiikkaan 1994 ulkoministeriksi Palang Dharma -puolueen hallitukseen. Hänestä tuli puolueen johtaja 1995 ja varapääministeri Banharn Silpa-Archan hallitukseen. Puolue kuitenkin menetti täysin asemansa 1996 vaaleissa. Hänet nimitettiin taas 1997 varapääministeriksi Chavalit Yongchaiyudhin lyhytaikaiseen hallitukseen, jossa häntä syytettiin sisäpiiritietojen saamisesta ennen 1997 Aasian talouskriisiä. Näitä syytöksiä ei kuitenkaan ole näytetty toteen. Chavalitin hallituksen kaaduttua Thaksin perusti oman Thai Rak Thai -puolueensa 1998 ja alkoi syyttää muita poliitikkoja korruptiosta.

Hänen puolueensa voitti murskavoiton 2001, jolloin Thai Rak Thai sai 248 paikkaa 500-paikkaisessa parlamentissa. Hän suoritti nelivuotisen kautensa loppuun ensimmäisenä Thaimaan historiassa, ja helmikuun 2005 vaaleissa hänet valittiin uudelleen äänivyöryllä, jolloin TRT sai jo 377 viidestäsadasta paikasta.^[3]

Thaksin nousi pääministeriksi lähinnä köyhien ja maalaisten äänivyöryllä ja aloitti monia suosittuja uudistuksia, kuten matalakorkoiset lainat maatalouteen, tuettu yleinen terveydenhuolto, infrastruktuurin kehittäminen ja koulujen informaatiotekniikka.
Thaksinin hallinnon päätös hajauttaa verotusta ja paikallispalveluja herätti vastustusta etenkin opettajissa, jotka olivat vaarassa menettää virkamiesasemansa, kun opetustoimi oli määrä siirtää opetusministeriöltä Tambon-paikallishallinnolle.

Thaksinin aikana bruttokansantuote kasvoi 38 % henkeä kohti ja maa maksoi lainansa kansainväliselle valuuttarahastolle kaksi vuotta etuajassa ja köyhien määrä laski 21,3 %:sta 11,3 %:iin. Etenkin köyhimmällä maaseudulla tulot kasvoivat 40 %. Kansainväliset valuuttapiirit seurasivat Thaksinin toimia huolestuneena ja syyttivät häntä keynesiläisyydestä.

Thaksin käytti liiketoimiaan pelotellakseen hänen kriittisesti suhtautuvaa mediaa ja aloitti kampanjan huumeita vastaan, mikä johti 2700 surmaan lain ulkopuolella. Hänen kannatuksensa laski etenkin etelässä tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen.

Vastustusta ja mustamaalausta |

10. huhtikuuta 2005 Thaksin johti seremoniaa Smaragdibuddhan temppelissä Suuren palatsin alueella. Lokakuussa 2005 Phoochatkarn-lehti syytti Thaksia kuninkaan tehtävien viemisestä. Tämän jälkeen mediamoguli Sondhi Limthongkul alkoi käyttää Thaksinin väitettyä kuningasvastaisuutta lyömäaseenaan. Hallituksen edustajien mukaan kuningas oli kuitenkin antanut luvan seremonian suorittamiseen ja oikeus määräsi lopettamaan vallananastussyytökset. Tämän jälkeen Sondhi syytteli Thaksia sananvapauden rajoittamisesta. Myös armeijan kenraali Ruengroj Mahasaranond varoitti Sondhia kuninkaan käyttämisestä poliittisena aseena.

Vuodesta 2005 lähtien järjestyi ns. PAD-liike lähinnä Sondhi Limthongkulin viikoittaisen talk-show’n Muang Thai Rai Sapda kuvausten yhteydessä. Syyskuussa 2005 kanavan 9:n julkaisija MCOT lakkautti show’n siinä esitettyjen kiistanalaisten väitteiden vuoksi. Sondhi vetosi jälleen sananvapauden rajoittamiseen ja ohjelma siirtyi satelliittikanaville ja nettilähetyksiin. Sondhi kuvasi show'taan Thammasatin yliopistolla ja Lumphinin puistossa, jossa tapahtuma keräsi kymmeniätuhansia katsojia.

Syyskuussa 2005 Phoochatkarn Daily julkaisi munkki Luang Ta Maha Buan saarnan, jossa mm. maalailtiin suuren demonin (ตัวยักษ์ใหญ่) pyrkivän nielemään maan ja pyrkivän presidentiksi.

21. maaliskuuta 2006 27-vuotias, aiemmin mielenterveysongelmista kärsinyt Thanakorn Pakdeepol meni Erawanin temppeliin Bangkokissa ja hyökkäsi vasaralla Brahman patsaan kimppuun ja tuhosi sen. Tuhotyön jälkeen väkijoukko hakkasi hänet kuoliaaksi. Seuraavana päivänä Sondhi väitti talk-show’ssaan, että Thaksin oli järjestänyt hyökkäyksen korvatakseen Brahman kanssaan liitossa olevalla "mustalla voimalla" khmeriläisten šamaanien avulla.

Toukokuusta 2006 lähtien Sondhin Manager Daily -lehti julkaisi sarjan artikkeleita, joissa kuvattiin ns. suomisalaliitto, jonka mukaan Thaksin oli tehnyt 1999 salaliiton syrjäyttääkseen kuninkaan, kaapatakseen vallan ja tehdäkseen Thaimaasta johtamansa yksipuoluetasavallan.

Thaksinin vastaiset mielenosoitukset |

Pian hänen toisen kautensa alussa hallitukseen kohdistui korruptiosyytöksiä.
Maaliskuussa 2006 häntä vastaan suunnattiin jo joukkomielenosoituksia, minkä seurauksena Thaksin määräsi uudet vaalit 2. huhtikuuta 2006.^[4] Oppositiopuolueet kuitenkin boikotoivat vaaleja, minkä seurauksena oikeusistuin hylkäsi ne ja kriisi syveni. 4. huhtikuuta 2006 Thaksin Shinawatra ilmoitti eroavansa pääministerin tehtävästä. Myöhemmin hän kuitenkin palasi väliaikaisen hallituksen johtoon.^[5] Uudet vaalit määrättiin marraskuulle 2006.

Armeijan vallankaappaus 19. syyskuuta 2006 |

19. syyskuuta 2006 Thaimaan armeija kaappasi vallan maassa pitkään jatkuneiden poliittisten kiistelyjen jälkeen. Armeija oli tuonut panssarivaunuja kadulle sen jälkeen, kun New Yorkissa oleillut pääministeri Thaksin erotti armeijan sotilaskomentajan kenraali Sonthin. Thaksin osallistui tuolloin New Yorkissa YK:n yleiskokoukseen. Armeija julisti sotatilalain voimaan koko maassa, ja maan parlamentti ja hallitus hajotettiin ja perustuslaki kumottiin. Pääministerin tehtävät otti hoitaakseen kenraali Sonthi. Maan kuninkaan Rama IX:n oletetaan tukeneen vallankaappausta, ja armeija osoitti kuninkaalle uskollisuuttaan. Maa oli sen jälkeen vajaat kaksi viikkoa hätätilassa, kunnes lokakuun alussa hallinto siirtyi armeijan hallinnassa olevalle siviilihallitukselle.

Vallankaappaushallinto kielsi yli viiden ihmisen poliittisen toiminnan ja joitakin mielenosoittajia vangittiin. Mediaa kiellettiin julkaisemasta juntan vastaisia tai kriittisiä mielipiteitä. Euroopan unioni, Yhdysvallat, ja monet muut maat tuomitsivat vallankaappauksen tarpeettomana ja demokratian vastaisena, mutta eivät vaatineet vaaleissa valitun hallituksen palauttamista.

Thaksin ilmoitti 21. syyskuuta Lontoosta käsin vetäytyvänsä syrjään politiikasta "ansaitulle levolle".^[6] Shinawatran syrjäyttäminen ei tullut Thaimaan valtaeliitille suurena yllätyksenä, sillä hänen hallintonsa oli hyvin epäsuosittu sen keskuudessa.

Vuoden 2010 mielenosoitukset |

Vuonna 2010 Thaksin Shinawatran kannattajat järjestivät Bangkokin keskustassa kuukausia jatkuvia mielenosoituksia uutta hallitusta vastaan.^[7]

Myöhemmin Thaksin on oleskellut Montenegrossa ja saanut myös maan kansalaisuuden.^[8]

Lähteet |