Georg Krutelew Lähteet | NavigointivalikkoGeorg Krutelewin muistokirjoitus Helsingin SanomissaGeorg Krutelew on poissaErotuomareiden ottelut miesten käsipallon pääsarjassa 1955-

Suomalaiset jalkapallotuomaritSuomen venäläisetVuonna 1928 syntyneetVuonna 2008 kuolleet


13. lokakuuta1928Terijoki16. syyskuuta2008HelsinkiFIFAUEFASuomen PalloliitonSM-sarjanMestaruussarjanSM-sarjatasollaSuomalaisen jalkapalloilun Hall of Fameen




Georg Krutelew (13. lokakuuta 1928 Terijoki – 16. syyskuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen jalkapalloerotuomari.


Häntä pidetään Suomen merkittävimpänä jalkapalloilun erotuomaritoiminnan kehittäjänä. Lisäksi Krutelew tuomitsi myös käsi-, kori-, ja jääpalloa. Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n erotuomarina hän oli vuosina 1970–1978. Tuomarinuransa jälkeen Krutelew toimi vielä pitkään Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n erotuomaritarkkailijana. Lisäksi hän vaikutti Suomen Palloliiton erotuomarivaliokunnassa 1990-luvulle asti. [1]


Erotuomarina työskentelyn Krutelew aloitti vuonna 1952 lopetettuaan samoihin aikoihin oman pelaajauransa. Kirjanpitonsa mukaan hän vihelsi lähes 3 500 jalka- ja käsipallo-ottelua aina junioripeleistä A-maaotteluihin. Virallisten tilastojen mukaan Krutelew tuomitsi uransa aikana 206 Käsipallon SM-sarjan ja 76 jalkapallon Mestaruussarjan ottelua. [2][3]


Ennen erotuomariksi ryhtymistään Krutelew oli harrastanut useita eri palloilulajeja. Pisimmälle hän pääsi koripallossa, jota Krutelew pelasi SM-sarjatasolla. Alemmilla sarjatasoilla hän pelasi lisäksi muun muassa jalka- ja käsipalloa.


Työuransa Krutelew teki yksityisyrittäjänä. Hänellä oli oma maahantuontiyritys, jota Krutelew johti 1980-luvun loppuun saakka.


Suomalaisen jalkapalloilun Hall of Fameen Georg Krutelew valittiin vuonna 2010.



Lähteet |


  • Georg Krutelewin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa


Viitteet |



  1. Georg Krutelew on poissa 10.10.2008. Suomen Palloliitto. Viitattu 27.12.2012.


  2. Erotuomareiden ottelut miesten käsipallon pääsarjassa 1955- 1.8.2012. Suomen käsipalloerotuomarikerho. Viitattu 27.12.2012.


  3. Lahtinen, Esko S; Malmberg, Kirsti; Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1992. Suomen Palloliitto, 1992. ISSN 0787-7188.







Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko