Hjdcti

Lehden nimiötä koristavat Aleksandr Puškinin ja Maksim Gorkin kuvat.

Literaturnaja gazeta (ven. Литерату́рная газе́та, ”Kirjallisuuslehti”) on Moskovassa Venäjällä ilmestyvä kaunokirjallinen ja yhteiskuntapoliittinen sanomalehti.

Lehti on perustettu huhtikuussa 1929. Aluksi se toimi eri kirjallisuusryhmien yhteisenä äänenkannattajana, mutta vuonna 1930 määräävän aseman sai Venäjän proletaarikirjailijoiden yhdistys RAPP.^[1] Vuodesta 1934 lehti oli Neuvostoliiton kirjailijaliiton hallituksen äänenkannattaja. Vuosina 1942–1944 sen tilalla ilmestyi kirjailijaliiton sekä Neuvostoliiton kansankomisaarien neuvoston taide- ja elokuvakomiteoiden yhteinen lehti Literatura i iskusstvo (”Kirjallisuus ja taide”).^[2] Päätoimittajina työskentelivät Aleksandr Fadejev, Aleksei Surkov (1944–1946), Vladimir Jermilov (1946–1950), Konstantin Simonov (1950–1953), Boris Rjurikov (1953–1955), Vsevolod Kotšetov (1955–1959), Sergei Smirnov (1959–1960), Valeri Kosolapov (1960–1962)^[1] ja Aleksandr Tšakovski (1962–1989).^[3] 1960–1980-luvuilla Literaturnaja gazeta oli erityisesti sivistyneistön suosima lehti, jossa julkaistiin myös neuvostoyhteiskuntaa kriittisesti käsitteleviä kirjoituksia.^[3] Vuonna 1973 sen painosmäärä oli 1,5 miljoonaa, 1980-luvun alussa 3 miljoonaa^[1] ja vuosikymmenen lopussa jo yli 6 miljoonaa.^[3]

Nykyään Literaturnaja gazeta ilmestyy kerran viikossa A2-kokoisena ja 16-sivuisena. Lehden painosmäärä on 136 000 kappaletta.^[4] Päätoimittajana työskentelee vuodesta 2001 lähtien Juri Poljakov.^[5] Lehti tunnetaan konservatiivisten ja kansallismielisten ainesten äänitorvena.

Venäjällä on ilmestynyt myös kaksi muuta Literaturnaja gazeta -nimistä lehteä. Pietarissa vuosina 1830–1831 julkaistun kirjallisuuslehden toimittamiseen osallistuivat Aleksandr Puškin ja Pjotr Vjazemski. Toinen samanniminen lehti ilmestyi Pietarissa vuosina 1840–1849.^[2]

Lähteet |

Aiheesta muualla |

• 
  Literaturnaja gazetan sivusto (venäjäksi)