Duisburg Sisällysluettelo Historia | Maantiede | Väestö | Urheilu | Hallinto | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko51°25′49″N, 6°45′5″E51°25′49″N, 6°45′5″EInfobox OKVirheellinen NIMI-arvoCitypopulation.deContainer Cranes for the Port of DuisburgduisbergArkistoituStadt Duisburg - Die StadtbezirkeLandleer, Mark: "After Lifetime in Germany, Turks Still Alone and Torn."Statd Duisburg - SportStadt Duisburg - StädtepartnerschaftenDuisburgin kaupungin kotisivut
Duisburg
Ruhrin alueenNordrhein-WestfaleninSaksassaReininRuhrinnormannitSaksan keisariLothar IIIHansaliittoonGerhardus MercatoryliopistonBrandenburginPreussinKruppienFranz HanielhöyrylaivojatelakanDüsseldorfistaDortmundinMindeniinEnsimmäisen maailmansodanVersailles’n rauhansopimuksensotakorvauksetHamborninRuhrin alueenkemikaalirautaterästeollisuuttatoisessa maailmansodassaliittoutuneidenBritannianengl.tornadoWorld GamesLove Paradesattuneessa onnettomuudessasaks.saks.turkkilaistasaksaamoskeijaEUNordrhein-WestfaleninEV DuisburgMSV DuisburgFCR 2001 DuisburgDuisburg DockersillaOSC RheinhausenillaAachenBielefeldBochumBonnBottropDortmundDuisburgDüsseldorfEssenGelsenkirchenHagenHammHerneKölnKrefeldLeverkusenMönchengladbachMülheimMünsterOberhausenRemscheidSolingenWuppertalAachenin kaupunkialueBorkenCoesfeldDürenEnnepe-Ruhr-KreisEuskirchenGüterslohHeinsbergHerefordHochsauerlandHöxterKleveLippeMärkischer KreisMettmannMinden-LübbeckeOberbergischer KreisOlpePaderbornRecklinghausenRheinisch-Bergischer KreisRhein-Erft-KreisRhein-Kreis NeussRhein-Sieg-KreisSiegen-WittgensteinSoestSteinfurtUnnaViersenWarendorfWesel
Duisburg Kreisfreie Stadt Duisburg | |
---|---|
Duisburgin satama | |
vaakuna | |
Duisburg | |
Koordinaatit: | |
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
Hallintoalue | Düsseldorf |
Varhaisin historiallinen maininta | 883 |
Hallinto | |
– Ylipormestari | Adolf Sauerland |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 232,82 km² |
Korkeus | 31 m |
Väkiluku (2008) | 494 920 |
– Tiheys | 2 125,8 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Suuntanumero(t) | 0203 |
http://www.duisburg.de | |
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo |
Duisburg [.mw-parser-output .IPAfont-family:"Chrysanthi Unicode","Doulos SIL",Gentium,GentiumAlt,Code2000,"TITUS Cyberbit Basic","DejaVu Sans","Bitstream Cyberbit","Arial Unicode MS","Lucida Sans Unicode","Hiragino Kaku Gothic Pro","Matrix Unicode";font-family:inherit.mw-parser-output .IPA a:link,.mw-parser-output .IPA a:visitedtext-decoration:noneˈdyːsbʊɐ̯k] on Ruhrin alueen länsilaidalla Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Saksassa sijaitseva kaupunki.
Kaupungissa oli 496 665 asukasta vuonna 2007. Se on edelleen Saksan 12. suurin kaupunki, vaikka sen väkiluku pienentyi 2000-luvulla.[1] Duisburg on tärkeä kauppa-, kulttuuri- ja teollisuuskaupunki. Erityisesti terästeollisuus on huomattavaa. Siellä on maailman suurin jokisatama Reinin ja Ruhrin yhtymäkohdassa ja kaupunki onkin Saksan sisäliikenteen keskus.[2]
Sisällysluettelo
1 Historia
1.1 Roomalaisaika
1.2 Keskiaika
1.3 Uuden ajan alussa
1.4 Teollistuminen
1.5 Duisburg toisessa maailmansodassa
1.6 Sodan jälkeen
2 Maantiede
2.1 Osa-alueet
3 Väestö
3.1 Duisburgin turkkilaiset
3.2 Väkiluvun kehitys
4 Urheilu
5 Hallinto
5.1 Ystävyyskaupungit
6 Lähteet
7 Aiheesta muualla
Historia |
Roomalaisaika |
Arkeologisten tietojen mukaan Duisburg on ollut Duisburgin nykyisen kauppatorin paikalla on käyty kauppaa jo ensimmäisellä vuosisadalla, ja 400-luvulla siitä tuli varsin merkittävä kauppapaikka. Kaupunki sijaitsi tärkeän kauppareitin varrella Reinin ylityspaikan kohdalla.
Keskiaika |
Vuonna 883 normannit valloittivat Duisburgin, joka tällöin mainittiin ensimmäisen kerran historiallisessa dokumentissa.
Vuoden 1000 aikoihin Reinin uoma siirtyi Duisburgin kohdalla lännemmäksi kauemmaksi kaupungista. Tämän vuoksi kaupankäynti paikalla hiljeni, ja Duisburg jäi hiljaiseksi pikkukaupungiksi.
Myöhemmin Saksan keisari Lothar III havaitsi kuitenkin Duisburgin sijainnin edulliseksi, ja vuonna 1279 hän myönsi sille vapaan valtakunnankaupungin oikeudet. Pian tämän jälkeen kaupunki liittyi myös Hansaliittoon.
Uuden ajan alussa |
Uuden ajan alussa Duisburg sai tiettyä mainetta oppineisuuden keskuksena (Duisburgum Doctum). Tähän vaikutti 1500-luvulla erityisesti siellä asunut kartantekijä Gerhardus Mercator sekä myöhemmin yliopiston perustaminen kaupunkiin vuonna 1655.
Vuodesta 1666 lähtien Duisburg kuului Brandenburgin vaaliruhtinaskuntaan, joka myöhemmin muutettiin Preussin kuningaskunnaksi.
Teollistuminen |
Tekstiili- ja tupakkateollisuuden vaikutuksesta Duisburg tuli jo 1700-luvulla merkittäväksi teollisuuskeskukseksi. Myöhemmin se sai vielä suuremman merkityksen varsinkin Kruppien rauta- ja terästehtaiden sijaintipaikkana. Tämän vuoksi kaupungin väkiluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1829 Franz Haniel perusti sinne myös höyrylaivoja valmistaneen telakan.
Ensimmäisen rautatieyhteyden Duisburg sai vuonna 1846, jolloin valmistui sinne Düsseldorfista johtanut rautatie. Seuraavana vuonna valmistui rata Düsseldorfista Dortmundin kautta Mindeniin.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranska miehitti Duisburgin vuonna 1921 varmistaakseen, että Versailles’n rauhansopimuksen mukaiset sotakorvaukset maksettaisiin.
Vuonna 1929 Duisburgin ja Hambornin kaupungit yhdistettiin. Näin muodostuneen kaupungin nimi oli aluksi Duisburg-Hamborn, vuodesta 1935 lähtien vain Duisburg.
Duisburg toisessa maailmansodassa |
Koska Duisburg oli Ruhrin alueen keskeisin kaupunki ja sinne oli keskittynyt suuri määrä kemikaali-, rauta- ja terästeollisuutta, se joutui toisessa maailmansodassa liittoutuneiden ilmapommitusten tärkeimpiin kuuluvaksi kohteeksi. Elokuun 12. ja 13. päivien välisenä yönä 1941 Britannian ilmavoimat pudottivat kaupunkiin 445 tonnia pommeja. Myöhemminkin kaupunkia pommitettiin useita kertoja, ankarimmin 14. lokakuuta 1944, jolloin pommeja pudotettiin 2 012 tonnia. Pommitusten yhteydessä lukemattomat ihmiset menettivät henkensä ja 96 000 henkilöä jäi kodittomiksi.
Sodan loppuvaiheessa, huhtikuussa 1945 Duisburg joutui myös ankaran tykistötulen kohteeksi. Huhtikuun 12. päivänä Yhdysvaltojen yhdeksäs armeija miehitti kaupungin.
Sodan päättymisen aikoihin toukokuussa 1945 yhdysvaltalaiset rakensivat Reinin yli ennätysajassa, noin kuudessa ja puolessa päivässä, 860 metrin pituisen rautatiesillan, joka sai nimen Voiton silta (engl. Vidtory Bridge).[3]
Sodan jälkeen |
Toisen maailmansodan pommitukset olivat tuhonneet Duisburgin historiallisen kaupunkikuvan lähes täydellisesti. Kaikista asuinrakennuksista 80 % oli tuhoutunut täysin tai ainakin pahasti vahingoittunut. Kaupunki oli rakennettava lähes kokonaan uudestaan, ja useimmat historialliset maamerkit ovat kadonneet.
Duisburgiin iski tornado 19. heinäkuuta 2004, joka aiheutti tuhoa kaupungin keskustassa ja vahingoitti erityisesti kaupunginteatteria.
Kaupungissa pidettiin seitsemännet World Games -kilpailut vuonna 2005. Love Parade -teknofestivaaleilla sattuneessa onnettomuudessa kuoli ainakin 21 ihmistä heinäkuussa 2010.
Maantiede |
Osa-alueet |
Duisburg jakautuu seitsemään osa-alueeseen (saks. Bezirk). Näistä Mitte, kaupungin keskusta on suurin. Osa-alueet puolestaan jakautuvat edelleen yhteensä 46:een kaupunginosaan (saks. Ortsteile). Osa-alueet ovat: [4]
- Walsum
- Hamborn
- Homberg/Ruhrort/Baerl
- Meiderich/Beeck
- Rheinhausen
- Mitte
- Süd
Väestö |
Duisburgin turkkilaiset |
Duisburgissa asuu nykyään noin 60 000 turkkilaista. Heitä on saapunut kaupunkiin "vierastyöläisinä" 1960-luvulta lähtien, varsinkin fyysisesti raskaisiin ja matalapalkkaisiin töihin. Monet Duisburgin turkkilaiset osaavat varsin huonosti saksaa.[5]
Kaupunkiin on rakenteilla Merkezin moskeija, joka on suurin moskeija sellaisessa maassa, jossa muslimit eivät ole enemmistönä. EU ja Nordrhein-Westfalenin osavaltio tukevat rakennushanketta yhteensä 3,2 miljoonalla eurolla.[6]
Väkiluvun kehitys |
1714 2983 as.
1770 n. 3000 as.
1810 5195 as.
1830 7005 as.
1871 30533 as.
1880 41242 as.
1890 59285 as.
1895 70272 as.
1900 92729 as.
1905 192346 as.
1910 229483 as.
1919 244302 as.
1925 272252 as.
1933 440419 as.
1939 434646 as.
1950 410783 as.
1961 502993 as.
1970 452700 as.
1975 607525 as.
1985 520200 as.
1997 530900 as.
2004 503700 as.
Urheilu |
Urheilun saralla Duisburgia edustavat jääkiekossa EV Duisburg ja jalkapallossa MSV Duisburg sekä naisten osalta FCR 2001 Duisburg. Duisburg Dockersilla on toimintaa baseballissa ja amerikkalaisessa jalkapallossa ja OSC Rheinhausenilla muun muassa käsipallossa.[7]
Hallinto |
Ystävyyskaupungit |
Duisburgilla on kymmenen ystävyyskaupunkia:[8]
| |
|
Lähteet |
↑ Citypopulation.de
↑ Container Cranes for the Port of Duisburg
↑ Jim & Tom Peacock: duisberg Geocities.com. Arkistoitu 23.10.2009. [vanhentunut linkki]
↑ Stadt Duisburg - Die Stadtbezirke Duisburgin kaupunki. Viitattu 11.9.2009. (saksaksi)
↑ Landleer, Mark: "After Lifetime in Germany, Turks Still Alone and Torn." New York Times March 25.3.2007
↑ Quantara.delähde tarkemmin?
↑ Statd Duisburg - Sport Duisburgin kaupunki. Viitattu 11.9.2009. (saksaksi)
↑ Stadt Duisburg - Städtepartnerschaften Duisburgin kaupunki. Viitattu 11.9.2009. (saksaksi)
Aiheesta muualla |
- Duisburgin kaupungin kotisivut
Nordrhein-Westfalenin kaupunkipiirit ja piirikunnat
Aachen · Bielefeld · Bochum · Bonn · Bottrop · Dortmund · Duisburg · Düsseldorf · Essen · Gelsenkirchen · Hagen · Hamm · Herne · Köln · Krefeld · Leverkusen · Mönchengladbach · Mülheim · Münster · Oberhausen · Remscheid · Solingen · Wuppertal
Aachenin kaupunkialue · Borken · Coesfeld · Düren · Ennepe-Ruhr-Kreis · Euskirchen · Gütersloh · Heinsberg · Hereford · Hochsauerland · Höxter · Kleve · Lippe · Märkischer Kreis · Mettmann · Minden-Lübbecke · Oberbergischer Kreis · Olpe · Paderborn · Recklinghausen · Rheinisch-Bergischer Kreis · Rhein-Erft-Kreis · Rhein-Kreis Neuss · Rhein-Sieg-Kreis · Siegen-Wittgenstein · Soest · Steinfurt · Unna · Viersen · Warendorf · Wesel