Eero Rydman Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKEero RydmanRydman, Eero (1889–1963)8563
Kansallisen Edistyspuolueen poliitikotHelsingin kaupunginjohtajatHelsingin kaupunginvaltuutetutKansanedustajatSuomen sisällissodan valkoisetVuonna 1889 syntyneetVuonna 1963 kuolleetKansallisen Edistyspuolueen puheenjohtajatSuomalaiset juristitKelan pääjohtajat
19. elokuuta1889Turku15. kesäkuuta1963HelsinkipoliitikkoKansallisen EdistyspuolueenKansaneläkelaitoksenHelsingin kaupunginjohtajanapresidentinvaaleissa 1956Turun suomalaisesta klassisesta lyseostavaratuomarinHeikki RitavuorinuorsuomalainenK. J. StåhlberginPekka TarjanneLiberaalisen KansanpuolueenK.-A. FagerholmUrho KekkonenEino KilpiJuho Kusti PaasikiviEero RydmanSakari TuomiojaRalf Törngren
| Eero Rydman | |
|---|---|
 | |
| Helsingin kaupunginjohtaja | |
1944–1956 | |
| Edeltäjä | Antti Tulenheimo |
| Seuraaja | Lauri Aho |
| Kansanedustaja | |
2.9.1927–31.7.1929 1.9.1933–31.8.1936 | |
| Ryhmä/puolue | Kansallinen Edistyspuolue |
| Vaalipiiri | Uudenmaan läänin vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. elokuuta 1889 Turku |
| Kuollut | 15. kesäkuuta 1963 (73 vuotta) Helsinki |
| Arvonimi | ylipormestari (1949) |
| Tiedot | |
| Puolue | Edistyspuolue |
| Koulutus | lakitieteen lisensiaatti (1947) |
| Infobox OK | |
Hjalmar Erik (Eero Hjalmar) Rydman (19. elokuuta 1889 Turku – 15. kesäkuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen poliitikko. Hän toimi Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustajana 1927–1929 ja 1933–1936.[1] Rydman oli Kansaneläkelaitoksen ensimmäinen pääjohtaja 1937–1944, minkä jälkeen hän toimi Helsingin kaupunginjohtajana 1944–1956. Hän oli ehdolla presidentinvaaleissa 1956.[2]
Rydman valmistui ylioppilaaksi Turun suomalaisesta klassisesta lyseosta 1906, filosofian kandidaatiksi 1909 ja filosofian maisteriksi 1910.[2] Lakitieteen kandidaatiksi hän valmistui 1914 ja sai varatuomarin arvon 1917. Lakitieteen lisensiaatiksi Rydman valmistui vuonna 1947.[1]
Rydmanin veli Heikki Ritavuori (1880–1922, vuoteen 1905 Rydman) oli nuorsuomalainen poliitikko ja sittemmin edistyspuolueen murhattu sisäministeri, presidentti K. J. Ståhlbergin läheinen työtoveri. Ritavuoren tyttärenpoika professori Pekka Tarjanne oli Liberaalisen Kansanpuolueen poliitikko.
Lähteet |
↑ ab Eero Rydman Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
↑ ab Kolbe, Laura: Rydman, Eero (1889–1963) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 27.3.2016.
 | Edeltäjä: Antti Tulenheimo | Helsingin kaupunginjohtaja 1944–1956 | Seuraaja: Lauri Aho |
 | Edeltäjä: - | Kelan pääjohtajat 1937–1944 | Seuraaja: Atte Arola |
K.-A. Fagerholm (SDP) | Urho Kekkonen (ML) | Eino Kilpi (SKDL) | Juho Kusti Paasikivi (Kok.)
Eero Rydman (KP) | Sakari Tuomioja (VL) | Ralf Törngren (RKP)
|