Hjdcti

Virvoitusjuomia kaupan hyllyllä

Virvoitusjuoma on yleinen nimitys eri tavoin valmistetuille alkoholittomille tai vain vähän (enintään 2,8 %) alkoholia sisältäville juomille.^[1] Niitä voidaan nauttia sekä ruoan kanssa että sellaisenaan janon tyydyttäjänä. Virvoitusjuomia ovat esimerkiksi kivennäisvedet, hedelmämehu- ja esanssilimonaatit, alkoholittomat viinit ja kalja.^[2] Monet virvoitusjuomat koostuvat pääasiassa vedestä, sokerista ja aromeista.^[3] Virvoitusjuomissa on usein mukana myös erilaisia happoja, kuten fosforihappoa, hiilihappoa ja sitruunahappoa.^[4] Light- eli kevytvirvoitusjuomissa käytetään sokerin sijasta keinotekoisia makeutusaineita, kuten aspartaamia ja asesulfaamia.^[3][5][6]

Tunnettuja virvoitusjuomamerkkejä ovat muun muassa Coca-Cola, Dr Pepper, Mountain Dew, Sprite, 7 Up, Pepsi ja Fanta.^[7]

Kofeiinipitoisia virvoitusjuomia kutsutaan energiajuomiksi, vaikka ne eivät varsinaisesti sisällä energiaa muita virvoitusjuomia enempää.^[8] Energiajuomamerkkejä ovat esimerkiksi Red Devil, ED, Mad Croc, Teho ja Red Bull.^[9]

Virvoitusjuomia myydään yleensä tölkeissä tai pulloissa, baareissa myös laseittain niin että tiskillä yhdistetään vesi, makusiirappi ja hiilihappo. Yhdysvaltalaiset juovat virvoitusjuomansa usein jäiden kanssa, ja tapa on levinnyt yhdysvaltalaistyylisiin hampurilaispaikkoihin.

Kulutus |

Suomalaiset juovat vuodessa hiilihapollisia virvoitusjuomia keskimäärin noin 60 litraa, norjalaiset noin 115 ja ruotsalaiset noin 75 litraa.^[10] Sokerittomat kevytvirvoitusjuomat ovat Suomessa enemmän naisten kuin miesten suosiossa.^[11]

Terveysvaikutukset |

Sokeripitoiset virvoitusjuomat sisältävät runsaasti energiaa, mutta energian saaminen niiden välityksellä ei aiheuta vastaavaa kylläisyyden tunnetta kuin kiinteän ruoan nauttiminen. Lisäksi virvoitusjuomissa on hyvin vähän tai ei ollenkaan ravintoaineita.^[12] Maailman syöpärahaston yhteenvetotutkimuksen mukaan korkeasti sokeroitujen juomien kulutusta tulisi vähentää, koska ne lihottavat ja kohottavat näin ollen syöpäriskiä.^[13]

Kevytjuomissa käytettyjen makeutusaineiden turvallisuudesta käydään säännöllisesti julkista keskustelua.^[14] Niiden vaikutuksia hampaisiin on myös tutkittu ja havaittu, että aspartaami ei aiheuta reikiä. Happamuutensa takia kevytjuomat aiheuttavat kuitenkin haittoja hampaiden kovakudokselle.^[5]

Historiaa Suomessa |

Virvoitusjuomien myynnin voidaan katsoa Suomessa alkaneen 1865, kun August Ludvig Hartwall perusti Helsinkiin kivennäisvesikioskeja, joissa myytiin myös makeisiin mehuihin sekoitettua mineraalivettä (sekä Koskenkorva-viinan^lähde? ja kivennäisveden sekoituksen, "kossuvissyn" esiastetta). Vuoden 1865 kesä oli kuuma ja kaivovesien laatu Helsingissä oli huono, joten juomat tekivät kauppansa. Suomen ensimmäisiä pullotettuja virvoitusjuomia olivat Omenapore ja Sitruunasooda. Virallisesti Coca-Cola tuli Suomeen Helsingin olympialaisissa vuonna 1952, tosin Helsingin Stockmannilla Coca-Colaa oli saatavilla jo 1930-luvulla.^[15]

Virvoitusjuomat yleistyivät Suomessa vasta 1950-luvulla ja pysyivät juhlajuomina 1970-luvulle asti.^lähde?

Muuta |

Ranskalaisen 60 Millions de Consommateurs -lehden teettämässä laboratoriotutkimuksessa tarkasteltiin Ranskan 19 suosituinta virvoitusjuomaa. Tutkituista juomista kymmenessä todettiin olevan pieniä määriä alkoholia. Coca-Colan ja Pepsin alkoholipitoisuus oli noin 0,001 prosenttia.^[16][17]

Katso myös |

• Sitruunasooda

Lähteet |

• Olvi


• Kansainvälinen virvoitusjuomien tutkimuslaitos (englanniksi)
  

Viitteet |