Hjdcti

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Jäsentely. Tässä pitäisi ensin olla yleisesti tyhjää äänestämisestä ja sitten erikseen Suomen käytännöstä vaaleissa ja eduskunnassa sun muissa.

Tyhjä ääni tarkoittaa äänestyksessä tai vaalissa annettua ääntä, joka ei ilmaise kannatusta yhdellekään vaihtoehdolle tai ehdokkaalle ja jota ei voida laskea kenenkään hyväksi. Tyhjän äänen antaja ei katso voivansa kannattaa yhtäkään tarjolla olevista vaihtoehdoista ja se on usein tarkoitettu protestiääneksi. Samassa tarkoituksessa on lisäksi mahdollista pidättäytyä kokonaan äänestyksestä.^lähde?

Yleensä kaikissa äänestyksissä on mahdollisuus "tyhjän" äänestämiseen. Lippuäänestyksessä tyhjä ääni annetaan yleensä jättämällä tyhjä äänestyslippu, koneäänestyksissä se edellyttää muunlaisia järjestelyitä.^lähde? Esimerkiksi Suomen eduskunnassa kansanedustajilla on kolme äänestyspainiketta: "jaa", "ei" ja "tyhjää". Joissakin maissa myös valtiollisissa vaaleissa on mahdollista äänestä vaihtoehtoa "kaikkia vastaan".^selvennä Ääntenlaskennassa tyhjät äänet voidaan ilmoittaa erikseen. Suomen valtiollisissa vaaleissa tyhjiä ääniä ei kuitenkaan ilmoiteta erikseen, vaan ne luetaan hylättyjen äänten joukkoon yhdessä virheellisten ja sopimattomia merkintöjä sisältäneiden äänestyslippujen kanssa.^lähde?

Salaiseksi säädetyissä vaaleissa, joita ovat esimerkiksi lippuäänestyksellä toteutetut yleiset vaalit Suomessa, vaalisalaisuus tulee säilyttää myös jätettäessä tyhjä ääni.^[1] Tämä tarkoittaa, ettei äänestäjä ei saa esimerkiksi suoraan äänestyslipun saatuaan mennä pudottamaan sitä äänestysuurnaan, sillä tällöin paikalla olevat vaalivirkailijat ja muut äänestäjät saisivat tietää, että äänestäjä antaa tyhjän äänen, joka menettely rikkoo vaalisalaisuutta.

Jos tuomioistuimessa pitää äänestää päätöksestä, tuomioistuimen jäsen ei saa äänestää "tyhjää" vaan hänen on lausuttava jokaisesta esillä olevasta kysymyksestä.^[2]

Lähteet |

Aiheesta muualla |

Oikeuskäytäntöä |

Seuraavat korkeimman hallinto-oikeuden päätökset käsittelevät Suomen kunnallisessa päätöksenteossa järjestettyjen vaalien ääntenlaskentaa, kun äänestyksessä on annettu tyhjiä ääniä:

• KHO 1932 I 71, Wikiaineistossa
  


• KHO 1996 A II 7, Wikiaineistossa
  

Kirjallisuutta |

Suomalaisten yhdistysten kokouskäytäntöä ja menettelyä ääntenlaskennassa käsittelee

• Riitesuo, Risto: Yhdistyksen kokousmenettely, s. 427–428. Helsinki: Talentum, 2004. ISBN 952-14-0809-X.