Karjalainen ruokaperinne Sisällysluettelo Karjalaisen ruokakulttuurin ominaispiirteitä | Perinteiset raaka-aineet | Karjalalle tyypillisiä ruoanvalmistustapoja | Karjalaisia ruokia | Karjalaisen ruokakulttuurin leviäminen | Lähteet | Navigointivalikko

Multi tool use
Multi tool use

Karjalainen kansanperinneRuokakulttuuri


Karjalan kulttuuriarinkeliämaitosieniärouskujakarvalaukkuahaaparouskuasuolaamistaKaurakiisselikarjalanpiirakkaKarjalanpaisti






Karjalanpiirakka on ehkä tunnetuin karjalainen perinneruoka.


Karjalainen ruokaperinne on yksi osa Karjalan kulttuuria.




Sisällysluettelo





  • 1 Karjalaisen ruokakulttuurin ominaispiirteitä

    • 1.1 Vieraanvaraisuus


    • 1.2 Pidot



  • 2 Perinteiset raaka-aineet

    • 2.1 Sienet


    • 2.2 Kala


    • 2.3 Maitoruoat



  • 3 Karjalalle tyypillisiä ruoanvalmistustapoja

    • 3.1 Ruuan kypsentäminen


    • 3.2 Säilöntätavat


    • 3.3 Hapattaminen



  • 4 Karjalaisia ruokia

    • 4.1 Piirakat ja kukot


    • 4.2 Karjalanpaisti



  • 5 Karjalaisen ruokakulttuurin leviäminen


  • 6 Lähteet




Karjalaisen ruokakulttuurin ominaispiirteitä |



Vieraanvaraisuus |


Karjalaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudesta. Pöydässä riitti syötävää satunnaiselle kulkijalle niin kuin talonväellekin. Karjalaistalossa ruokaa ja juomaa tarjottiin useaan otteeseen, vieraan täytyy huomata itse minkä verran voi ottaa vieraanvaraisuutta vastaan. Karjalaiset eivät kyläilleet ilman tuomisia.



Pidot |


Pidot ovat olleet aina karjalalaisille suuri tapahtuma. Niitä pidettiin häissä, ristiäisissä, hautajaisissa, syntymäpäivillä, elopäivillä ja lukusilla. Pitokokki oli kiertävä ammattilainen, joka oli hyvin tärkeä henkilö. Karjalaisessa kulttuurissa vietetään rotinoita lapsen syntymän johdosta, jolloin vietiin tuliaisiksi piiraita, rinkeliä, voita ja munia.



Perinteiset raaka-aineet |



Sienet |


Karjala oli ainoa Suomen maakunnista, jossa kansan parissa käytettiin sieniä ravintona. Varsinkin käytettiin maitosieniä ja rouskuja kuten karvalaukkua ja haaparouskua. Ne suolattiin sekasieniksi. Tuoreista sienistä tehtiin kermalla höystettyä sienisalaattia. Lisäksi karjalaisessa ruokataloudessa käytettiin paljon metsämarjoja.



Kala |


Kala on muodostanut aina tärkeän osan karjalaisesta ruokavaliosta. Kalan kuumasavustaminen umpinaisessa peltipöntössä omaksuttiin karjalaisilta kalastajilta.



Maitoruoat |


Maitoruoista tunnettiin lyhyt piimä, kokkeli, jamakka eli paistettu piimä, rahka, uunijuusto ja haudottu maito. Lauantai-illan ruokana tarjottiin usein kokkelipiimää, tai paistettua piimää vastaleivottujen piirakoiden ja maidon kanssa.



Karjalalle tyypillisiä ruoanvalmistustapoja |



Ruuan kypsentäminen |


Yksi karjalaisen ruoanvalmistuksen tunnusmerkki oli ruoan kypsentäminen uunissa. Uuni oli lämmin miltei aina. Suurin osa ruuista valmistui uunissa erilaisissa poteissa ja sukunoissa. Poteiksi kutsuttiin yleensä uuniruukkuja. Sukuna on suusta kapea ruukku, jossa paistit säilyivät mehevinä uunin jälkilämmössä vaikka aamuun asti. Keitot ja kiisselit keitettiin avotulen päällä riippuvassa padassa.



Säilöntätavat |


Karjalaiset käyttivät ruoan säilömiseen hapattamista, kuivattamista ja suolaamista. Etenkin kaloja hapatettiin ja myös hapankaali tunnettiin Kannaksella ja Raja-Karjalassa. Lihan kuivattamista harrastettiin sotavuosiin asti, ja lisäksi kuivattiin kaloja, mustikoita ja tatteja. Suolattu kala, liha, suolasienet ja suolakaali olivat karjalaisten jokapäiväistä ravintoa. Sen sijaan jäädyttäminen ja savustaminen eivät olleet tunnettuja tapoja Karjalassa.



Hapattaminen |


Karjala on happamien ruokien aluetta. Hapattamisen osuus tulee selvästi ilmi karjalaisessa ruokavaliossa, kun sitä verrataan läntiseen, imellyttämistä käyttävään ruokavalioon. Tosin imellyttäminenkin oli Karjalassa tuttua ja sitä vaikkapa marjamämmin tekemiseen. Hapanruokia olivat esimerkiksi hapanlohko, hapanrokka, hapanvelli, hapanletut, ja hapan- eli kaurakiisseli. Kaurakiisseli oli monien karjalaisten mieliruokaa.



Karjalaisia ruokia |



Piirakat ja kukot |


Karjala tunnetaan piirakoistaan. Piirakan ja kukon perusero on siinä, että kukon taikinakansi suljetaan päältä, mutta piirakan sivuilta. Yleisin nykyinen piirakkatyyppi on soikea riisipiirakka eli karjalanpiirakka. Piirakkamallit vaihtelivat alueen, kylän ja jopa talon mukaan. Pohjoisessa ja itäisessä Karjalassa olivat yleisiä sultsinat, tsupukat ja supikkaat, samoin kuin kukkoset ja pyöröt. Etelämpänä leivottiin umpinaisia piirakoita, joita pohjoisessa nimitettiin kukoiksi. Karjalankannaksella ja Etelä-Karjalassa piirakkamalli oli avonainen, pyöreä perunatäytteinen piirakka,vatruska. Etelä-Karjalalle tyypillinen ruokalaji piirakan lisäksi on ohrarieska.



Karjalanpaisti |


Karjalanpaisti on todennäköisesti tunnetuin karjalainen ruoka karjalanpiirakoiden ohella. Karjalanpaistilla on ollut vanhalla valmistusalueellaan useita nimiä: uunipaisti, lihapotti ja ruukkupaisti. Entisaikaan liharuoka ei ollut jokapäiväistä ravintoa, vaan se oli – kuten piirakatkin – pyhänseudun ruokaa.



Karjalaisen ruokakulttuurin leviäminen |


Toisen maailmansodan jälkeen sadat tuhannet siirtokarjalaiset joutuivat sopeutumaan uusiin ympäristöihin ja rakentamaan elämäänsä uudelta pohjalta. Karjalaiset sijoitettiin ympäri maata, kuitenkin niin, että saman paikkakunnan asukkaat sijoitettiin samalle paikkakunnalle jäljelle jääneeseen Suomeen. Heidän mukanaan karjalainen ruokakulttuuri tuli osaksi läntisenkin Suomen elämää. Siirtokarjalaisten mukana sijoituspaikkakuntalaisille ovatkin levinneet karjalanpiirakka, karjalanpaisti, sienten käyttö, kasvisruoat, kalaruoat, palmusunnuntain virpolorut sekä kahvin ja teen runsas käyttö.



Lähteet |


  • Juvonen, Jaana: Karjalan koko kuva -näyttelyn käsikirjoitus 1998

  • Sallinen-Gimpl, Pirkko 1998: Karjalan perinneruokia

  • Vuorela, Toivo 1983: Suomalainen kansankulttuuri.

  • Juvonen, Jaana: Karjalan koko kuva -näyttelyn käsikirjoitus 1998

  • Kivelä, Marjut 1983: Matka Karjalaan

  • Sallinen-Gimpl, Pirkko 1987: Elävä karjalaisuus ja Karjalan perinneruokia

  • Karjala: historia, kansa, kulttuuri. Toimittaneet Pekka Nevalainen ja Hannes Sihvo. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998.


q1XLfMTNg0WH 8ihm6jt9wHM4nb9hk25lH0UVTEMRUlUVmW6DZnx6HY 36YC0p 2AdobT2D RUDVGKaXYWDhw1 NfyGw,qxMFNC,Rp,8,mVP
eojhRwX4VWBZ15x2

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

HP P840 HDD RAID 5 many strange drive faiuresHP SmartArray P400: How to repair failed logical drive?Reusing Raid 5 Drive?reliably and automatically determine connection path of physical position of HDD from /dev/sdX device fileHow to replace failed drive in RAID 5 array in HP DL380 G4 serverQuestions on increasing RAID 5 arrayRaid 10, Logical device are missingHP Code 341 “Physical Drive State: Predictive failure. This physical drive is predicted to fail soon.”HPE 1.92TB SATA 6G Mixed Use SFF SSD very slow compared to SAS HDD HP disksHP drive array “ready for rebuild” (RAID5)Hard Disc Failure or RAID Glitch