Masojärvi Sisällysluettelo Maantieto | Historia | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko61°21′50″N, 23°14′49″E61°21′50″N, 23°14′49″EInfobox OKMasojärvi, Tottijärvi, NokiaOIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalveluLehti 2121 10Naturan ulkopuoliset alueetOsakasluettelon vahvistaminen Masojärvellä SastamalassaKoottu kartastokartalle (fc20050771.jpg)Kärppälän kyläsuunnitelma
Kokemäenjoen alueen kuivatetut järvetPiimäsjärven valuma-alueKarkun järvetSuoniemen järvetTottijärven järvet
kuivatettu järviPirkanmaallaSastamalanNokianMasonKokemäenjoen vesistöönKokemäenjoen alueessaPaskolamminKalmbergin kartastossahehtaariaEurajoen vesistöLoimijoen valuma-alueVanajaveden–Pyhäjärven alueNäsijärven–Ruoveden alueIkaalisten reitin valuma-alueKarvianjoen vesistöKokemäenjokiPappilanjärviSammunjokiRuokojärviSammakkajärviLailujärviPikku MurtojärviMurtojärviIso-KuovanenVihdanlammiHanhijärviHouhajärviTattaranjokiLeistilänjärvi
| Masojärvi | |
|---|---|
| Sijainti | Sastamala, Nokia |
| Valtio | Suomi |
| Koordinaatit | |
| Pinnankorkeus | 117 m [1] |
| Laskujoki | Masojoki [1] |
Masojärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
| Infobox OK | |
Masojärvi on kuivatettu järvi, joka sijaitsee Pirkanmaalla Sastamalan ja Nokian rajalla Mason kylässä. Järvi ja siitä kuivatut suot kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön, jossa se sijaitsee Kokemäenjoen alueessa Kuloveden alueen Piimäsjärven valuma-alueeseen.[1][2][3]
Sisällysluettelo
1 Maantieto
2 Historia
3 Lähteet
4 Aiheesta muualla
Maantieto |
Aikaisempi järvi on kuivatettu niin pieneksi lammeksi, että se voidaan käytännöllisesti pitää kuivattuna. Jäljellä on metsäistä suota, avosuota ja luhtaan verrattavaa kosteikkoa. Avovesialueen pituus on 350 metriä ja parikymmentä metriä leveä. Se on kapeimmillaan vain järvialueen läpi virtaavan joen levyinen. Järveen laskee pelto- ja metsäojat, joista yksi on samalla Paskolammin laskuoja. Läpi virtaava joki kulkee entisen järven pohjaa myöten ja kääntyy Masojärvenkorven halki Mason kylän pelloille. Laskujoen nimi on Masojoki, joka muuttuu keskijuoksulla Viiteriojaksi ja alajuoksulla Kärppälänjoeksi. Nykykartassa alemman altaan kohdalla lukee Masojärvi.[1]
Kuivatun järven allas on kuivunut keskeltä metsäksi ja muodostaa siten kaksi syvempää allasta. Kummassakin altaassa on suota ja luhtaa. Jälkimmäiseen luhteikkoon on vuonna 1998 perustettu luonnonsuojelualue, joka kuuluu Natura 2000- verkostoon.[4][5]
Historia |
Kalmbergin kartastossa järven nimi oli kirjoitettu "Masajärvi". Masojärven vedenpinnan korkeutta laskettiin alemmaksi vuonna 1881. Järven historiallista kokoa voidaan arvioida esimerkiksi vuoden 1856 Kalmbergin kartastossa vertaamalla sen rantaviivaa kartan mittakaavaan. Järvi oli piirretty pitkäksi ja kapaeaksi. Järvi oli kaakossa kapeampi ja luoteessa leveämpi. Keskellä sijaitsi lahdelma, joka työntyi koilliseen. Mikäli järvi on piirretty oikein, olisi se ollut noin kilometrin pituinen ja suurimmillaan 200 metriä leveä.[6][7]
1960- ja 1970-luvuilla Masojärven laskussa paljastuneet maa-alueet olivat yhteensä 23 hehtaaria.[3]
Lähteet |
↑ abcd Masojärvi, Tottijärvi, Nokia (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 21.1.2015.
↑ OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 21.1.2015.
↑ ab Maaperäkartta: Lehti 2121 10, 2004, Geologian Tutkimuskeskus
↑ Nokia: Naturan ulkopuoliset alueet
↑ Sukanen, Lea: Osakasluettelon vahvistaminen Masojärvellä Sastamalassa (sisältää vesijätön kartan), Maanmittaushallitus
↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 257. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
Aiheesta muualla |
- Marjamäki, Anne: Kärppälän kyläsuunnitelma, 2003
Kokemäenjoen vesistö (35)
Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |
Kokemäenjoen alue (35.1)
| Rajautuvat vesistöt ja vesistön osat: | Kuutilonojan valuma-alue (83.041) • Pietniemenojan valuma-alue (83.039) • Lahdenojan valuma-alue (83.033) • Harjajuovan–Pinkjärven valuma-alue (83.027) • Eurajoen vesistö (34) • Loimijoen valuma-alue (35.9) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Karvianjoen vesistö (36) • Kellahdenojan valuma-alue (3.046) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kokemäenjoen alaosan alue (35.11) | Kokemäenjoki • Pappilanjärvi | ||||||||||||||||||
| Kokemäenjoen yläosan alue (35.12) |
| ||||||||||||||||||
Kuloveden alue (35.13) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14) | noin 60 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Sarkolanjoen valuma-alue (35.17) |
| ||||||||||||||||||
Sammunjoen valuma-alue (35.18) | Sammunjoki • Ruokojärvi • Sammakkajärvi • Lailujärvi • Pikku Murtojärvi • Murtojärvi • Iso-Kuovanen • Vihdanlammi • Hanhijärvi • Houhajärvi | ||||||||||||||||||
Tattaranjoen valuma-alue (35.19) | Tattaranjoki • Leistilänjärvi (kuivatettu järvi) |