Hjdcti

Herttoniemen mäkikeskus
Sijainti
Paikkakunta	Helsinki, Suomi
Koordinaatit	60°12′42″N, 25°01′59″E
Avattu	1930[1]
Remontoitu	1936, 1962, 1976, 1993
Seura	Helsingin Mäkihyppääjät
Herttoniemen hyppyrimäki
K-piste	46 metriä
Mäkiennätys	49,0 metriä Toni Nieminen
Kesämäkiennätys	48,0 metriä Kasperi Siitari Artti Aigro Teemu Summanen Mico Ahonen
Naisten kesämäkiennätys	42,0 metriä Hannele Eronen (21.5.2006)
Avattu	24.1.1936
Remontoitu	1993
Suljettu	2015
Purettu	1.4.2019
Muovitus	Kyllä
Tornin korkeus	30 m
K22
K-piste	22 metriä
Mäkiennätys	21,0 metriä Eetu Suontama Joona Forsgren Eetu Kytösaho (18.3.2008)
Naisten mäkiennätys	18,0 metriä Olga Tervahartiala (18.3.2008)
Kesämäkiennätys	23,0 metriä Artti Aigro (16.5.2010)
Naisten kesämäkiennätys	21,0 metriä Julia Kykkänen (2.10.2005)
Avattu	1930
Muovitus	Kyllä
K15
K-piste	15 metriä
Mäkiennätys	17,0 metriä Toni Nieminen
Kesämäkiennätys	13,0 metriä Artti Aigro (20.5.2007)
Naisten kesämäkiennätys	12,0 metriä Julia Kykkänen (2.10.2004)
Avattu	1930
Muovitus	Kyllä
Infobox OK

Herttoniemen mäkikeskus on nykyisin kahden muovitetun hyppyrimäen muodostama mäkikeskus Helsingissä, Herttoniemen liikuntapuistossa noin kilometrin etäisyydellä Siilitien metroasemalta. Se on Suomen eteläisin hyppyrimäki ja maan käytetyimpiä mäkihyppypaikkoja.

Mäkikeskuksessa on muovitetut K22- ja K15-hyppyrimäet. Aikaisemmin siellä on ollut myös K46-hyppyrimäki, mutta se suljettiin vuonna 2015 ja purettiin vuonna 2019. Paikalla on myös lämmin suksikoppi, tuomaritorni ja pukeutumistilat. Mäkiä ylläpitää urheiluseura Helsingin Mäkihyppääjät.

Yleistä |

Herttoniemen mäkikeskuksessa on kaksi hyppyrimäkeä: K22 ja K15 sekä lämmin suksikoppi, tuomaritorni ja pukeutumistilat.^[2] Niitä ylläpitää Helsingin Mäkihyppääjät.^[3] Hyppyrimäki on Suomen käytetyimpiä.^[4] Aikaisempi K46-mäki purettiin vuonna 2019.

Herttoniemen mäkikeskus on myös maan eteläisin hyppyrimäki ja ainoa paikka pääkaupunkiseudulla, jossa voi harrastaa mäkihyppyä, sillä seuraavaksi lähimmät mäet sijaitsevat Lahdessa ja Paimiossa.^[5][6] Herttoniemen K46-mäen hyppytorni oli kauas näkyvä maamerkki. Sen korkeus oli noin 30 metriä maan pinnasta ja 70 metriä merenpinnasta.^[5]

Hyppyrimäkiä käyttävien Helsingin mäkihyppääjien määrä oli suurimmillaan 1960-luvulla. Heitä oli vuonna 2016 muutamia kymmeniä. Hyppäämiselle asetetut tuulirajat ovat niin tiukat, että hyppääminen on sallittua vain lähes tyynessä säässä.^[7]

Historia |

Liian pieneksi käyneen Alppilan hyppyrimäen korvannut^[3] Herttoniemen vanha hyppyrimäki rakennettiin Majavatien päähän vuosina 1935–1936. Virallisesti se otettiin käyttöön 24. tammikuuta 1936, jolloin Helsingin Hiihtäjät järjestivät avajaiskilpailun. Herttoniemessä toimi Helsingin Hiihtäjien lisäksi talvisin toinenkin urheiluseura, Helsingin Työväen Hiihtäjät. Hypyt vanhassa mäessä olivat pisimmillään noin 50 metriä, ennätys oli Veikko Kankkosen 1960-luvulla hyppäämä 55 metriä. Mäki purettiin 1960-luvulla, mutta Fastholman suuntaan viettävä alastulorinne on yhä paikoillaan.^[8]

Seuraava hyppyrimäki valmistui vuonna 1962 Herttoniemen urheilukentän länsipuoliselle kalliolle, jolle rakennettu mäki oli hieman edellistä pienempi. Hypyt olivat tiettävästi ainakin 40-metrisiä, mutta mäkeä ei koskaan voitu käyttää kilpailuissa ja se purettiin vuonna 1976. Mäen viereiselle half-pipe-paikalle oli rakennettuna Spede Pasasen kehittämä linkomäki, jossa hypyt olivat jopa 65-metrin mittaisia.^[8]

Uusi mäki rakennettiin Siilitien urheilupuistoon,^[8] ja se valmistui vuonna 1976.^[9] Mäki oli muovitettu, joten sitä voitiin käyttää myös kesäisin. Mäkiennätyksen on hypännyt Toni Nieminen.^[8]

Elokuun 2015 onnettomuus |

Hyppyrimäen alastulorinne.

Hyppyrimäellä tapahtui 29. elokuuta 2015 onnettomuus, jossa 16-vuotias tyttö kuoli sekä 16- ja 17-vuotiaat tytöt ja yksi poika loukkaantuivat, kun he olivat iltaa viettäessään kello 23:n jälkeen laskeneet istualtaan K46-hyppyrimäen alastulorinnettä alas. Kuollut tyttö oli valaisemattomassa rinteessä törmännyt sen keskivaiheilla poikittain olleeseen teräsvaijeriin, joka oli osunut häntä kaulaan. Myös loukkaantuneet saivat vaijerista vammoja kaulan ja kasvojen alueelle.^{[10][11][12][13]} Mäkikeskus on suosittu nuorison illanviettopaikka, ja vaijeri oli asennettu siellä jatkuvasti tapahtuvan ilkivallan vuoksi.^[14][15] Alueella on varoituskylttejä vaijereista, mutta tytöt kertoivat, etteivät nähneet niitä.^[13]

Tapauksesta nostettiin joulukuussa 2016 kolmea liikuntapaikoista vastaavaa kaupungin työntekijää ja kahta Helsingin Mäkihyppääjät ry:n aktiivia vastaan syytteet, joiden nimikkeinä olivat kuolemantuottamus ja kaksi vammantuottamusta.^[16][17][18] Tapauksen käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa tammikuussa 2018. Kaikki syytetyt kiistivät syyllistyneensä rikoksiin.^[19] Käräjäoikeus tuomitsi heidät syytteiden mukaisista teoista sakkorangaistuksiin kesäkuussa 2018. Lisäksi yksi kaupungin työntekijä tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Ratkaisu ei ollut yksimielinen.^[20] Eriävän mielipiteen mukaan syyte tuli kokonaisuudessaan hylätä siksi, että nuoret olivat omalla varomattomalla menettelyllään myötävaikuttaneet heille aiheutuneisiin seurauksiin, eikä rikosvastuuta siksi olisi syntynyt.^[18] Enemmistö kuitenkin katsoi, ettei onnettomuutta olisi tapahtunut, mikäli vaijeri olisi poistettu, jätetty virittämättä tai merkitty selkeästi.^[21]

Poliisin tekemässä esitutkinnassa selvisi, että 2010-luvulla mäen alastulorinteessä on tapahtunut kaksi muutakin teräsvaijerin aiheuttamaa onnettomuutta, joista toisessa loukkaantui seitsemänvuotias poika vuonna 2011 ja toisessa 16-vuotias poika vuonna 2014. Turvallisuusriskistä oli varoitettu mäkihyppy-yhdistystä ja kaupunkia. Yhdistys oli kuitenkin sitoutunut alueen puhtaanapitoon vain määriteltyinä aikoina, muulloin kunnossapidosta ja turvallisuudesta on vastannut Helsingin kaupunki. Kuolemaan johtanutta onnettomuutta edeltäneenä päivänä mäen vaarallisuudesta mainittiin keskustelussa poliisin kanssa.^[22]

Herttoniemen hyppyrimäen purku |

Vuonna 2015 sattuneen onnettomuuden vuoksi K46-mäki asetettiin käyttökieltoon.^[23] Pienemmissä mäissä sen sijaan sai edelleen hypätä.^[7] Kiellosta huolimatta myös isoimmasta mäestä hypättiin vielä elokuussa 2018.^[23]

Vuonna 2016 K46-mäelle tehtiin kuntotarkastus. Sen perusteella todettiin, että mäki jouduttiin todennäköisesti purkamaan, koska rakenteissa huomattiin ongelmia, joiden korjaamista pidettiin liian kalliina, ja halvempaa olisi rakentaa uusi mäki. Tukirakenteet olivat niin heikkokuntoisia, että tornin tukia olisi jouduttu vahvistamaan entisestään. Lisäksi pultteja ei pystytty kiristämään ruosteen takia.^[7] Hyppytorni oli korjattu vuonna 1993.^[2] Mäkeä käyttäneiden hyppääjien mukaan mäki kuitenkin oli hyvässä kunnossa, eikä elokuussa 2015 tapahtunut onnettomuus antanut aihetta purkamiseen.

Lopullinen päätös K46-mäen purkamisesta tehtiin syyskuussa 2018. Purkamisen kustannukset olivat vuonna 2015 tehdyn arvion mukaan 150 000 euroa. Uusi teräsrakenteinen mäki maksaisi 300 000 euroa^[23], mutta Helsingin kaupungin investointiesitykseen ei sisälly sellaisen rakentaminen.^[24] Lisäksi uusi mäki vaatisi arvioiden mukaan maanrakennustöitä ja rakenteiden perusparannuksia.^[9]

Helsingin kaupunginmuseo ilmoitti, että hyppyrimäen purkamiselle ei ollut kulttuurihistoriallista estettä. Harrastajien mukaan mäen purkaminen käytännössä lopettaa mäkihypyn harrastamisen Helsingissä. Pienemmät K22- ja K15-mäet olivat jääneet yli 12-vuotiaille liian pieniksi, ja Helsingin Mäkihyppääjien harrastajat olivat vuoteen 2018 mennessä siirtyneet hyppäämään Lahteen.^[25]

Herttoniemen hyppyrimäki purettiin kaivinkoneella 1. huhtikuuta 2019.^[23]

Tilastoja |

Herttoniemen hyppyrimäki |

Mäkiennätyksen kehittyminen |

Mäkiennätyksen 49,0 metriä on hypännyt Toni Nieminen.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
1960-luku	Veikko Kankkonen	55,0 m		1. mäen mäkiennätys
	Toni Nieminen	49,0 m

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet) |

Kesämäkiennätyksen 48,0 metriä ovat hypänneet Kasperi Siitari, Artti Aigro, Teemu Summanen ja Mico Ahonen.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
16.5.2004	Matias Tuominen	26,0 m	XXIV Helsingin mäkikarnevaalit
	Ossi-Pekka Valta Toni Paukkunen	33,5 m
	Mikke Leinonen	37,0 m
	Nico Ravantti	40,0 m
	Jori Routo	40,5 m
	Jesse Kykkänen	41,0 m
	Miikka Koskensaari	42,0 m
	Kim Havukainen	43,0 m
	Mikko Mäkitalo	43,5 m
	Mika Kulmala Kari Nurmi	44,0 m
	Jari Putkinen	45,5 m
3.10.2004	Ossi-Pekka Valta Mats Piho Mikko Mäkitalo Jari Putkinen	47,0 m	Ruskarieha
16.5.2005	Sebastian Klinga		XXV Helsingin mäkikarnevaalit
2.10.2005			Ruskarieha
20.5.2007	Juuso Kaisko		XXVII Helsingin mäkikarnevaalit
7.10.2007	Juuso Kaisko Janne Tervahartiala		Ruskarieha
5.10.2005	Kasperi Siitari	48,0 m
2.10.2011	Artti Aigro
18.5.2014	Teemu Summanen		XXXIV Helsingin mäkikarnevaalit
5.9.2014	Mico Ahonen		Ruskarieha

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset) |

Kesämäkiennätyksen 42,0 metriä on hypännyt Hannele Eronen.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
16.5.2004	Hannele Eronen	33,5 m	XXIV Helsingin mäkikarnevaalit
2.10.2005		36,5 m	Ruskarieha
		38,0 m
21.5.2006		'42,0 m	XXVI Helsingin mäkikarnevaalit

K22 |

Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet) |

Mäkiennätyksen 21,0 metriä ovat hypänneet Eetu Suontama, Joona Forsgren ja Eetu Kytösaho.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
25.1.2005	Matias Vehkaoja	18,5 m	Helsingin Mäkihyppääjien sarjakilpailut
8.2.2005		20,0 m	Helsingin Mäkihyppääjien seuramestaruuskilpailut 2005
15.2.2005	Otso Laakso Oscar Simula		Helsingin Mäkihyppääjien sarjakilpailut
22.3.2005	Otso Laakso			Kaksi kertaa
	Matias Vehkaoja	20,5 m
18.3.2008	Daniel Okas		Herttoniemen kevätkisat
	Eeli-Pekka Valta	21,0 m		Kaksi kertaa
	Eetu Suontama Joona Forsgren Eetu Kytösaho	21,0 m

Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset) |

Mäkiennätyksen 18,0 metriä on hypännyt Olga Tervahartiala.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
18.3.2008	Olga Tervahartiala	18,0 m	Herttoniemen kevätkisat

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet) |

Kesämäkiennätyksen 23,0 metriä on hypännyt Artti Aigro.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
16.5.2004	Toni Laakso Joni Muurinen Waltteri Wickström	19,0 m	XXIV Helsingin mäkikarnevaalit
	Siim-Tanel Sammelselg	20,0 m
	Ville Oinonen	21,5 m
2.10.2005	Aleksi Salmensuu		Ruskarieha
	Oscar Simula	22,0 m
20.5.2007	Mikko Oja		XXVII Helsingin mäkikarnevaalit
7.10.2007	Sebastian Okas		Ruskarieha
	Anselmi Ilola	22,5 m		Kaksi kertaa
16.5.2010	Artti Aigro	23,0 m	XXX Helsingin mäkikarnevaalit

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset) |

Naisten kesämäkiennätyksen 21,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
3.10.2004	Mikaela Klinga	16,5 m	Ruskarieha
	Julia Kykkänen	19,0 m		Kaksi kertaa
2.10.2005		20,0 m
		21,0 m

K15 |

Mäkiennätyksen 17,0 metriä on hypännyt Toni Nieminen. Kesämäkiennätyksen 13,0 metriä on hypännyt virolainen Artti Aigro 20.5.2007 XXVII Helsingin mäkikarnevaaleilla, naisten kesämäkiennätyksen 12,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen 2.10.2004 Haastekilpailussa.

Lähteet |

• 
  Herttoniemen hyppyrimäki skisprungschanzen.com (englanniksi, saksaksi, puolaksi)
  


• 
  http://www.helsinginmakihyppaajat.fi/^{[vanhentunut linkki]}


• 
  http://www.helsinginmakihyppaajat.fi/Upload/^{[vanhentunut linkki]}

Viitteet |

Aiheesta muualla |

• Yle Elävä arkisto – Herttoniemen hyppyrimäki