Suomen pienviljelijäin puolue Lähteet | Navigointivalikko

Suomalaiset agraaripuolueetEntiset suomalaiset puolueet


1929Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolueenTampereella12. toukokuuta1929Eino YliruusiIkaalisistavaaleissa 1929seuraavan vuoden vaaleissaMaalaisliittoaSuomen sosialidemokraattista puoluettapopulistinenradikaalivasemmistonherravihakonservatiivisiakommunisminSuomen kommunistisen puolueenKansanpuoluevuoden 1936 vaalejaPienviljelijäin ja maalaiskansan puoluePulatoimikuntien keskustoimikunta




Suomen pienviljelijäin puolue (SPP) oli 1929 perustettu vähäosaisten talonpoikien etupuolue. SPP yhdistyi 1936 kahden muun pienpuolueen kanssa muodostaen Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolueen.


SPP perustettiin Tampereella 12. toukokuuta 1929 pidetyssä kokouksessa. Jo alkuvuodesta oli perustettu Suomen pienviljelijä-lehti, jossa uutta puoluetta hahmoteltiin. Perustamista aikaisti eduskunnan hajottaminen huhtikuussa. Puheenjohtajaksi valittiin lehteäkin päätoimittanut Eino Yliruusi Ikaalisista.[1] SPP ei saanut kansanedustajia ensimmäisellä yrittämällä vaaleissa 1929, mutta puolue nousi eduskuntaan seuraavan vuoden vaaleissa.


SPP kritisoi perustettaessaan etenkin Maalaisliittoa ja Suomen sosialidemokraattista puoluetta pienviljelijöiden asioiden unohtamisesta. Puolueen ohjelma oli populistinen ja osin radikaali. Talousohjelmassa SPP kannatti vasemmiston perinteisesti suosimia keinoja ja jäsenistössä eli vahvana niin sanottu "herraviha", mutta monet puolueen kannattajat olivat arvoissaan varsin konservatiivisia. Vuonna 1930 puolueessa vaadittiin kommunismin hävittämistä maasta ja SPP:n ainoa kansanedustaja äänesti "kommunistilakien" hyväksymisen puolesta.[1]


Puolueeseen liittyi myös vasemmistotaustaisia pienviljelijöitä ja nämä toivotettiinkin tervetulleiksi. Tämä suuntaus ja radikaalit puheet saivat monet syyttämään SPP:tä kommunistien ja venäläisten kätyreiksi. Mitään suurta vaikutusta ei kommunisteilla kuitenkaan puolueen toimintaan ollut ja Suomen kommunistisen puolueen (SKP) asenne sitä kohtaan pysyi kielteisenä 1930-luvun alun. Joitakin SPP:n osastoista, joita sillä oli yli 200, kieltäydyttiin hyväksymästä yhdistysrekisteriin kommunistilakeihin vedoten.[1]


Vuodesta 1933 oli eduskunnassa myös kilpaileva pienviljelijäpuolue Kansanpuolue (KP). SPP ja KP neuvottelivat yhdistymisestä pitkään ja hartaasti ennen vuoden 1936 vaaleja, mutta päätyivät lopulta erillisiin listoihin, mikä johti molemminpuolisiin menetyksiin. Tappiot antoivat yhdistymishankkeelle uutta puhtia ja se toteutui loppuvuodesta 1936. Uuden puolueen nimeksi päätettiin antaa Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolue. Mukana perustamisessa oli SPP:n ja KP:n lisäksi Pulatoimikuntien keskustoimikunta.[1]






Eduskuntavaalit



















Vuosi
Edustajia
Kannatus

1929
--
10 154
1,08%

1930
2
20 883
1,85%

1933
3
37 544
3,39%

1936
1
23 159
1,97%
 

Presidentinvaalit











Vuosi
Valitsijamiehiä
Kannatus

1931
2
11 772
1,41%

1937
?
13 883
1,25%


Lähteet |



  1. abcd Matti Lackman: Taistelu talonpojasta. Suomen Kommunistisen Puolueen suhde talonpoikaiskysymykseen ja talonpoikaisliikkeisiin 1918-1939 (Pohjoinen 1985), sivut 284–305.







Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko