Vuorovesilukkiutunut planeetta Sisällysluettelo Vuorovesilikkiutunut jättiläisplaneetta | Kuuma vuorovesilikkiutunut planeetta | Asuinkelpoinen vuorovesilukkiutunut planeetta | Vuorovesilukkiutuneen Mustan Maan lämpötiloja | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoStabilizing Cloud Feedback on Tidally Locked PlanetsHow would winds behave on a tidally locked planet?Gliese 581g as a scaled-up version of Earth: atmospheric circulation simulationsHabitability Still a Go on Tidally Locked Terrestrial ExoplanetsExo-oceanography, climate, and habitability of tidal-locking exoplanets around M-dwarfsRole of ocean heat transport in climates of tidally locked exoplanets around M dwarf starsLife on a tidally­locked planetPhysics World: Exoplanets could avoid ‘tidal locking’ if they have atmospheresio9.gizmodo.com: Dark Side of the Earth: What would happen if our planet became tidally locked?

Astrobiologia


planeettakeskustähteäänkuumat jupiteritneptunuksetktooniset planeetatMerkuriusoransseillapunaisilla kääpiötähdilläMerkuriustaVenustaIoaVuorovesilukkiutuneen






Kuuma jupiter, jollaiset ovat luultavasti monesti vuorovesilukkiutuneita.


Vuorovesilukkiutunut planeetta on planeetta, joka kääntää aina saman puolensa kohti keskustähteään. Tämä johtuu lähellä olevan tähden suuresta vetovoimasta. Planeetalla on pimeä ja valoisa pallonpuolisko. Tämänkaltaisen planeetan näkyvä pinta voi olla kiinteä, nestemäinen tai kaasumainen. Planeetan auringon alla oleva piste on hyvin kuuma Maata vastaavalla etäisyydelläkin, ja pimeä puoli erittäin kylmä.


Suurimassaisilla tähdillä vuorovesilukkiutunut planeetta ei ole edes teoriassa asuinkelpoinen, koska on niin kuuma. Ns kuumat jupiterit, neptunukset ja ktooniset planeetat ovat monestikin vuorovesilukossa. Täyden vuorovesilukkiutumisen sijasta planeetta voi pyöriä esim. 2/3-resonassissa niin kuin Merkurius.
Auringolla kevyemmillä oransseilla ja punaisilla kääpiötähdillä uskotaan olevan asuinkelpoisessa vyöhykkeessä vuorovesilukkiutuneita planeettoja. Näillä uskotaan vallitsevan laajalti siedettäviä lämpötiloja, jos kaasukehän kaasua, vettä ja/tai pilviä on riittävästi.




Sisällysluettelo





  • 1 Vuorovesilikkiutunut jättiläisplaneetta


  • 2 Kuuma vuorovesilikkiutunut planeetta


  • 3 Asuinkelpoinen vuorovesilukkiutunut planeetta


  • 4 Vuorovesilukkiutuneen Mustan Maan lämpötiloja


  • 5 Lähteet

    • 5.1 Viitteet



  • 6 Aiheesta muualla




Vuorovesilikkiutunut jättiläisplaneetta |


Ns kuumat jupiterit ja neptunukset ovat elämälle sopimattomia. Kuumat pilvet kiertävät niiden ympäri. Myös alla olevat nestemäisen vaipan virtaukset tasaavat planeetan lämpötiloja.



Kuuma vuorovesilikkiutunut planeetta |


Kuuma vuorovesilukkiutunut planeetta saattaa muistuttaa Merkuriusta, Venusta ja tuliperäistä Jupiterin kuuta Ioa. On spekuloitu planeetasta, jonka päivänpuoli olisi sulaa laavaa ja yöpuoli
kiveä.



Asuinkelpoinen vuorovesilukkiutunut planeetta |


Vuorovesilukkiutuneen planeetan lämpötila Auringon alla Maan etäisyydellä on noin +120 °C:een luokkaa. Koko yöpuoli on teoriassa hyvin kylmä. Planeetan elinkelpoinen alue rajoittuu näin ollen kapealle vyöhykkeelle lähelle planeetan valon ja varjon rajaa.


Paksu kaasukehä, meri ja pilvet tasaavat laajoja alueita planeetasta lämpötilaltaan elinkelpoiseksi. Tällöinkin planeetan yöpuolella on joko merijäätä tai suuri mannerjäätikkö. Luultavasti Auringon alla pisteen ympäristössä on runsaasti pilviä[1] ja/tai suuri hurrikaani. Koska planeetta kiertää keskustähtensä ympäristönsä nopeasti, coriolis-voimilla on suuri vaikutus tuuliin.[2][3]
Vuorovesilukkiutuneessa vesimaailmassa on esim. yli 5 metriä paksu merijää yönpuolella. Jää lohkeilee päivänpuolella jäävuoriksi ja sulaa. Uutta jäätä syntyy päivänpuolelta tulevasta kosteudesta.[4] Hieman kylmemmässä maailmassa jää ulottuu päivänpuolelle, ja merivirrat muotoilevat nuolimaiseksi teoreettisesti pyöreän jäättömän meren.[5][6]



Vuorovesilukkiutuneen Mustan Maan lämpötiloja |


Jos Maa olisi musta, kaasukehätön ja vuorovesilukkiutunut, Auringon alla olisi +120 °C:n lämpötila.[7]


















Leveysaste
Lämpötila
120 °C
15°116 °C
30°106 °C
45°87 °C
60°57 °C
75°7 °C
90°−273 °C


Lähteet |


  • Mustelin, Nils: Elämää maailmankaikkeudessa. Porvoo: WSOY, 1980. ISBN 951-0-09051-4.


Viitteet |



  1. Koh Xuan Yang: Stabilizing Cloud Feedback on Tidally Locked Planets Beyond Earthly Skies. 6.5.2014. Viitattu 28.04.2018.


  2. How would winds behave on a tidally locked planet? Worldbuilding Stack Exchange. 2014. Viitattu 28.04.2018.


  3. ng, Kevin: Gliese 581g as a scaled-up version of Earth: atmospheric circulation simulations INSPIRE-HEP. 24.10.2010. Viitattu 28.04.2018.


  4. Haynes, Korey: Habitability Still a Go on Tidally Locked Terrestrial Exoplanets Astrobites. 7.11.2014. Viitattu 28.04.2018.


  5. Jiang, Zhang: Exo-oceanography, climate, and habitability of tidal-locking exoplanets around M-dwarfs 13.1.2014. Peking University. Viitattu 28.04.2018.


  6. Hu, Yongyun & Yang, Jun: Role of ocean heat transport in climates of tidally locked exoplanets around M dwarf stars PNAS. 22.11.2013. Viitattu 28.04.2018.


  7. Mustelin s.lähde tarkemmin?



Aiheesta muualla |



  • Life on a tidally­locked planet (englanniksi) (pdf)


  • Physics World: Exoplanets could avoid ‘tidal locking’ if they have atmospheres (englanniksi) 


  • io9.gizmodo.com: Dark Side of the Earth: What would happen if our planet became tidally locked? (englanniksi) 


Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko