Hyaloklastiitti Lähteet | NavigointivalikkoArtikkelin verkkoversioArtikkelin verkkoversioArtikkelin verkkoversioArtikkelin verkkoversiolaajentamalla
Mafiset kivilajitPintakivilajitVulkaniitit
tulivuorenpurkauksissakivilajivulkaanisesta lasistaautigeenisistä mineraaleistabasalttistasideromelaaniksiIslannissaPonzanItaliassapalagoniitiksivesipitoisillesmektiittimineraaleistamineraalejasavimineraalitkalsiittiopaaliklasteistasedimenttiäpalagoniittituffiksiIslannissa
Hyaloklastiittikallio Islannissa.
Hyaloklastiitti on veden- tai jäänalaisissa tulivuorenpurkauksissa muodostunut kivilaji. Se koostuu vulkaanisesta lasista, sen muuttumistuotteista, mineraalifragmenteista ja autigeenisistä mineraaleista. Hyaloklastiittien vulkaaninen lasi on tavallisesti koostumukseltaan basalttista, ja sitä kutsutaan sideromelaaniksi.[1] Happamat hyaloklastiitit ovat harvinaisia, niitä esiintyy ainakin Islannissa ja Ponzan saarella Italiassa. [2]
Vulkaaninen lasi on hyvin epästabiili yhdiste, ja se muuttuu helposti palagoniitiksi altistuessaan vesipitoisille liuoksille. Palagoniitti koostuu useista pääasiassa erilaisista smektiittimineraaleista, mutta se sisältää myös jonkin verran muita mineraaleja. [3] Palagoniitti se on basalttisen lasin ensimmäinen stabiili muuttumistuote. Palagonisaatiossa sideromelaanista häviää tiettyjä komponentteja, jotka voivat kiteytyä, ja muodostaa sekundaarisia, ns. autigeenisiä mineraaleja.[1] Tällaisia mineraaleja ovat esimerkiksi erilaiset savimineraalit, kalsiitti ja opaali. [4]
Hyaloklastiittikalliota lähikuvassa, Islanti.
Hyaloklastiitti koostuu kulmikkaista, vaihtelevankokoisista klasteista, joissa on usein kaasukuplien jättämiä reikiä. Klasteja ympäröi tavallisesti palagoniittinen muuttumisreunus. Hyaloklastiitti on väriltään tummanruskeaa tai lähes mustaa, ja se muistuttaa asultaan iskostunutta sedimenttiä. [1]
Hyaloklastiittia polarisaatiomikroskoopin kuvassa, yhdellä nikolilla. Kuvassa näkyvät hyaloklastiitin klasteja ympäröivä tumma, palagoniittinen reunus. Kuvan leveys on noin 0,3 cm.
Hyaloklastiittia muodostuu, kun basalttista laavaa purkautuu veden- tai jään alla, ja se joutuu kosketuksiin kylmän veden kanssa, jolloin se jähmettyy ja breksioituu hyvin nopeasti. [1]
Sellaista vulkaanisen lasin kerrostumaa, joka on hyvin pitkälle palagonisoitunut, kutsutaan palagoniittituffiksi. [1]
Hyaloklastiitteja ja palagoniittituffeja esiintyy kaikkialla maailmassa, missä tapahtuu veden- tai jäänalaisia tulivuorenpurkauksia. Esimerkiksi Islannissa erilaiset hyaloklastiittimuodostumat ovat hyvin yleisiä. [5]
Lähteet |
↑ abcde http://www.geology.sdsu.edu/how_volcanoes_work/lava_water.html
↑ Furnes, H.; Friedleiffson, F.B.; Atkins, I.B.: Subglacial volcanics - on the formation of acid hyaloclastites. Journal of Volcanology and Geothermal Research, 1980, 8. vsk, nro 1, s. 95-110. Elsiever B.V.. Artikkelin verkkoversio (pdf). Englanti
↑ Stroncik, N.A.; Schminke, H.U.: Palagonite - a review. International journal of Earth sciences, 2002, 91. vsk, nro 4, s. 680-697. Springer Berlin / Heidelberg. Artikkelin verkkoversio (pdf). Englanti
↑ Stroncik, N.A.; Schminke, H.U.: Subglacial Evolution of palagonite: Crystallization, chemical changes, and element budget. Geochemistry, Geophysics, Geosystems, 2001, 2. vsk, nro 7. American Geophysical Union. Artikkelin verkkoversio (pdf). Englanti
↑ Schopka, H.H.; Gudmundsson, M.T.; Tuffen, H.: The formation of Helgafell, southwest Iceland, a monogenetic subglacial hyaloclastite ridge: Sedimentology, hydrology and volcano-ice interaction. Journal of Volcanology and Geothermal Research, 2006, 152. vsk, nro 3-4, s. 359-377. Elsiever B.V.. Artikkelin verkkoversio (pdf). Englanti
