Markku Kulmala Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKEva-Mari Aro, Markku Kulmala ja Ilkka Niiniluoto uusia tieteen akateemikoitaSuomen tiedepalkinto professori Markku Kulmalalle6.12.2018 annetut kunniamerkitArtikkelin verkkoversioHY: Akatemiaprof. Markku Kulmala sai kansainvälisen tunnustuspalkinnonSuomalaistutkija ensimmäistä kertaa tieteenalan viitatuimmaksiMarkku Kulmalasta Vuoden professoriHelsingin yliopistolle neljä uutta akatemiaprofessoria ja viisi FiDiPro-professoriaSuomen Akatemia. RahoituspäätöksetSuomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenetJäsenluettelo - Suomen tiedeseuran varsinaiset jäsenetList all members by countryMarkku Tapio KulmalaTiedeykkönen 18.4.2017: Ilmakehätiede on kehittymässä täsmätieteeksi - haastateltavana akateemikko Markku Kulmala (radio-ohjelma, 47 min)Kulmala Helsingin yliopiston sivullaVuoden professorilla jumalasuhde ykkösenäWorldCat Identities909462261731044520000 0000 2969 086Xn906836020000-0003-3464-7825I-7671-201615928953X237236550

AkatemiaprofessoritAkateemikotHelsingin yliopiston professoritSuomalaiset fyysikotVuonna 1958 syntyneetSuomalaiset professoritViitatuimmat tutkijat Clarivate Analyticsin mukaan


30. lokakuuta1958ForssaakatemiaprofessoriHelsingin yliopistonaerosoliprofessoriilmakehänilmastonmuutostaProfessoriliittoakatemiaprofessorinatieteen akateemikoksiSuomalaisen TiedeakatemianSuomen TiedeseuranAcademia Europæan




















Markku Kulmala

Markku Kulmala tammikuussa 2009.
Markku Kulmala tammikuussa 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt
30. lokakuuta 1958 (ikä 60)
Forssa
Kansallisuus
Suomen lippu Suomi
Ammatti
professori, akatemiaprofessori (2004–2009, 2011–2015 ja 2017–2021), tieteen akateemikko (10.3.2017–)[1]
Koulutus ja ura
Instituutti
Helsingin yliopisto
Tutkimusalue
ympäristöfysiikka
Palkinnot
Suomen tiedepalkinto (2003)[2], Suomen Leijonan I lk:n komentaja (2018)[3]
Infobox OK

Markku Tapio Kulmala (s. 30. lokakuuta 1958 Forssa)[4] on akatemiaprofessori sekä Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori.[5] Hän on ilmakehän koostumusta ja ilmaston muutosta tutkivan kansallisen ja pohjoismaisen huippuyksikön johtaja. Tutkimuksella pyritään löytämään mekanismeja, jotka ovat yhteydessä ilmakehän aerosolihiukkasten syntymiseen, ja kehittämään saatujen tietojen avulla ilmastonmuutosta koskevaa ymmärrystä.[6] Kulmala on ollut kirjoittajana yli 500:ssa tieteellisissä lehdissä julkaistussa artikkelissa.


Markku Kulmala oli geotieteiden viitatuin tutkija 1. toukokuuta 2011 tiedemaailman viittauksia seuraavan Thomson ISI Web of Knowledge Essential Science Indicatorsin mukaan.[7]


Kulmala on toiminut vuodesta 2009 lähtien kansainvälisen ilmakehän ja globaalimuutoksen tutkimusprojektin iLEAPSin puheenjohtajana. Hänen toimikautensa kestää kolme vuotta. Hän johti iLEAPSin tieteellistä johtokuntaa 2010–2012.


Professoriliitto valitsi Kulmalan Vuoden professoriksi 2012.[8]


Professori Kulmala on toiminut akatemiaprofessorina kausina 2004–2009, 2011–2015 ja 2017–2021.[9][10][11] Hänet nimitettiin tieteen akateemikoksi 10. maaliskuuta 2017.[1]


Professori Kulmala on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2004[12], Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 2006 [13] ja Academia Europæan jäsen vuodesta 2012.[14]



Lähteet |



  1. ↑ ab Eva-Mari Aro, Markku Kulmala ja Ilkka Niiniluoto uusia tieteen akateemikoita 10.3.2017. Suomen Akatemia, aka.fi. Viitattu 11.3.2017.


  2. ↑ Suomen tiedepalkinto professori Markku Kulmalalle 18.11.2003. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 2.11.2016.


  3. ↑ 6.12.2018 annetut kunniamerkit 6.12.2018. Suomen Leijonan ritarikunta. Viitattu 1.2.2019.


  4. ↑ Kuka kukin on 2007, Otava 2006


  5. ↑ Leppänen, Veli-Pekka: Tšernobyl antoi sykäyksen tieteelle. Helsingin Sanomat, 30.10.2018, s. B 11. Artikkelin verkkoversio.


  6. ↑ HY: Akatemiaprof. Markku Kulmala sai kansainvälisen tunnustuspalkinnon 18.4.2007. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.2.2011.


  7. ↑ Suomalaistutkija ensimmäistä kertaa tieteenalan viitatuimmaksi Iltalehti. 4.5.2011. Viitattu 4.5.2011.


  8. ↑ Markku Kulmalasta Vuoden professori HS.fi. 13.1.2012. Viitattu 2.11.2016.


  9. ↑ Heikkilä, Hannu: Suomen Akatemian historia III: 1989–2003: kilpailu ja yhteistyö, s. 286–292. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-608-0.


  10. ↑ Helsingin yliopistolle neljä uutta akatemiaprofessoria ja viisi FiDiPro-professoria 11.6.2010. helsinki.fi. Viitattu 11.3.2017.


  11. ↑ Suomen Akatemia. Rahoituspäätökset (Päätöspäivämäärä 21.6.2016: Akatemiaprofessorit 2017–2021) Suomen Akatemia. Viitattu 11.3.2017.


  12. ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 16.5.2017. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 22.5.2017.


  13. ↑ Jäsenluettelo - Suomen tiedeseuran varsinaiset jäsenet (pdf) 23.1.2017. Suomen Tiedeseura, scientiarum.fi. Viitattu 22.5.2017.


  14. ↑ List all members by country (Markku Tapio Kulmala) Academia Europaea - the Academy of Europe, ae-info.org. Viitattu 16.5.2017. (englanniksi)



Aiheesta muualla |



  • Tiedeykkönen 18.4.2017: Ilmakehätiede on kehittymässä täsmätieteeksi - haastateltavana akateemikko Markku Kulmala (radio-ohjelma, 47 min) (yle.fi)

  • Kulmala Helsingin yliopiston sivulla

  • Savela, Sari: Vuoden professorilla jumalasuhde ykkösenä Seurakuntalainen. 20.3.2012.





Auktoriteettitunnisteet

  • WorldCat Identities

  • BIBSYS: 90946226

  • GND: 173104452

  • ISNI: 0000 0000 2969 086X

  • LCCN: n90683602

  • ORCID: 0000-0003-3464-7825

  • ResearcherID: I-7671-2016

  • SUDOC: 15928953X

  • VIAF: 237236550


-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more