Matilda Kaihosalo Lähteet | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioKansallisarkistoVozvraštšonnyje imena: Blokada, 1941–1944, Leningrad: Kniga PamjatiAatteelle omistettu elämä – Eva Korhosen tapaus

SSTP:n poliitikotSuomalaiset toimittajatSuomen sisällissodan punaisetVuonna 1885 syntyneetVuonna 1942 kuolleet


29. helmikuuta1885Tamperehuhtikuu1942LeningradFrenckellin paperitehtaanPaperiteollisuustyöväen liitonSisällissodanSKP:nSuomen AmmattijärjestönpilalehtiNeuvostoliittoonKustannusliike KirjanLeningradin piirityksen




Matilda Kustaava ”Tintti” Kaihosalo (alkuperäinen sukunimi Ylen,[1]29. helmikuuta 1885 Tampere[2] – huhtikuu 1942 Leningrad[3]) oli suomalainen toimittaja ja työväenliikkeen aktivisti.


Frenckellin paperitehtaan työmiehen perheeseen syntynyt[4] Matilda Kaihosalo liittyi työväenliikkeeseen vuonna 1905[1]. Hän osallistui Paperiteollisuustyöväen liiton perustamiskokoukseen huhtikuussa 1906 ja tuli valituksi sen liittotoimikuntaan. Tamperelainen Kaihosalo oli mukana työväenliikeen nais- ja nuorisotoiminnassa ja tuli tunnetuksi aktiivisena työväenasian puolestapuhujana.[4] Vuosina 1915–1916 hän oli palvelijattarien ammattiosaston johtokunnan jäsen[1]. Kaihosalo toimi Tampereen vallankumouksellisen keskusneuvoston jäsenenä talvella 1917–1918 ja keväällä 1918 hän työskenteli Kansan Lehden toimituksessa[4]. Sisällissodan jälkeen hän sai kahden vuoden vankilatuomion[1].


Vapauduttuaan vankilasta syksyllä 1918 Kaihosalo toimi SKP:n äänitorvena Tampereella[4]. 1920-luvulla hän työskenteli ensin Suomen Ammattijärjestön toimitsijana ja sitten Työläisnaisen ja pilalehti Paukun toimittajana. Kaihosalo siirtyi 1930-luvulla Neuvostoliittoon,[1] jossa hän työskenteli Kustannusliike Kirjan Leningradin osastossa[5]. Hän kuoli Leningradin piirityksen aikana[1].



Lähteet |



  1. ↑ abcdef Lähteenmäki, Maria: Maрdollisuuksien aika: Työlaisnaiset ja yhteiskunnan muutos 1910-30-luvun Suomessa, s. 197. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1997. ISBN 951-710-014-0. Teoksen verkkoversio.


  2. ↑ Kansallisarkisto narc.fi. Viitattu 14.2.2018.


  3. ↑ Vozvraštšonnyje imena: Blokada, 1941–1944, Leningrad: Kniga Pamjati visz.nlr.ru. Viitattu 6.12.2015.


  4. ↑ abcd Aatsinki, Ulla; Lampi, Mika ja Peltola, Jarmo: Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela: Luokka, liike ja yhteiskunta 1918-1944: Vasemmistolainen työväenliike Pirkanmaalla II, s. 67. Tampere: Tampere University Press, 2007.


  5. ↑ Aatteelle omistettu elämä – Eva Korhosen tapaus veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi. Viitattu 6.12.2015.







-

Popular posts from this blog

Jet Time Laivasto | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoJet Time - The CompanyThe CompanyManagementJet Time aloittaa lauantaina Suomi-rekisterissä olevalla Boeing 737 -koneellaJettime Finland Fleet Details and HistoryJettime Fleet Details and HistoryRegional Jet OÜ takes over ATR production for SASJet Time Returns To Its Core BusinessYhtiön kotisivutlaajentamalla

Image
Tanskalaiset lentoyhtiöt IATAICAOtanskalainenlentoyhtiötilauslentojaICAOScandinavian Airlinesin Yhtiön pääkonttori Kastrupissa. Jet Time (IATA: JO , ICAO: JTG , kutsukoodi: JETTIME ) on tanskalainen vuonna 2006 perustettu lentoyhtiö. [1] Se lentää tilauslentoja kuljettaen erityisesti pakettimatkalaisia. Lisäksi se tarjoaa koneitaan muiden lentoyhtiöiden käyttöön ACMI-vuokrasopimuksilla ( Aircraft, Crew, Maintenance, Insurance ). Se on suurin tanskalaisomisteinen lentoyhtiö. [2] Yhtiön toimitusjohtaja on Jørgen Holme. [3] Jet Time perusti vuonna 2014 Suomeen tytäryhtiö Jet Time Finlandin (ICAO: JTF , kutsukoodi: JETFIN ), jotta voisi liikennöidä Suomesta Turkkiin. [4] Yhtiöllä on yksi Boeing 737-700 kone (OH-JTZ) Suomen rekisterissä. [5] Laivasto | Boeing 737-700 Lokakuussa 2017: [6] 1 ATR 72-500 2 ATR 72-600 3 Boeing 737-300 5 Boeing 737-700 (1 Jet Time Finland...
Read more

Olympian arkeologinen museo Sisällysluettelo Historia ja rakennus | Kokoelmat | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko37°38′36″N, 21°37′46″EInfobox OKArchaeological Museum of Olympia: HistoryArchaeological Museum of Olympia: DescriptionΜουσείο Ιστορίας των Ολυμπιακών Αγώνων της Αρχαιότητας: ΙστορικόArchaeological Museum of Olympia

Image
Olympian arkeologinen museo kreik.arkeologinenmuseoOlympianArchaía OlympíanKreikassaantiikinOlympian kisojenOlympian kisojen historian museoOlympian kaivausten historian museouusklassisessamaanjäristyksissäMelína MerkoúriAteenan vuoden 2004 olympialaisiavestibyyliesihistorialliseltavarhaiskristilliselleKreikan klassisen kaudenvotiivilahjojaPraksiteleen HermesPraksiteleenDionysosHermestäPaionioksen NikePaionioksenNikeäZeuksen temppelinpäätykolmiokoristelujenmetooppienApolloniaHeran temppelinMetrooninHerodes Atticuksen NymfaioninZeustaGanymedestäMiltiades nuoremmanMarathonin taistelussavotiivilahjojaZeuksen alttariltaMiltiades nuoremmanMarathonin taistelustaZeusGanymedesPaionioksen NikeFeidiaanoinokhoeFeidiaan työpajastaZeuksen temppelinHerakleen urotöitäHesperidien omenaPraksiteleen HermesNymfaionistaOlympian kisojen Olympian arkeologinen museo Αρχαιολογικό ...
Read more

Äpy Sisällysluettelo Äpyt kautta historian | Esimerkkejä Äpy-huumorista | Katso myös | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | Navigointivalikkowww.äpy.fi

Image
TeekkarikulttuuriVappulehdet teekkarienvappulehtijouluna1948Apu19481953195819601964196619671983Vappuna2009saunojenspeksien Finnish Design Äpy 2007 Äpy (kirjoitettuna myös ) on Suomen vanhin teekkarien vappulehti. Äpy-lehti syntyi jouluna 1948 Lönnrotinkadun Polilla. Ensimmäinen Äpy yhdisti humorististen joululehtien perinteen ja työttömien myymän Apu-lehden. Aluksi Äpy ilmestyi epäsäännöllisesti vuosina 1948, 1953, 1958, 1960, 1964, 1966 ja 1967. Tämän jälkeen Äpy on ilmestynyt parittomina vuosina ja sen ulkoasu on ollut aina erikoinen ja erilainen. Erikoisin lienee Äpyfoni (1983), joka oli sekä lehti, äänilevy että levysoitin. Vappuna 2009 ilmestyneen UniikkiÄpyn jokainen myyntikappale erosi sisällöltään muista. Äpyn julkaisijana toimii Suomen Äpy-lehtien Liitto ry. Äpyn tuotoilla on kautta aikain tuettu monenlaista teekkarit...
Read more