Jalkaväkirykmentti 49 (jatkosota) Sisällysluettelo Perustaminen | Keskittäminen | Komentaja(t) | Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKlaajentamalla

Jatkosodan suomalaiset jalkaväkirykmentitSavon prikaati2. divisioona (jatkosota)


ylimääräisistä kertausharjoituksistaPieksämäkiSulkavaPuumalaJuvaKangasniemiVirtasalmiHaukivuori2. divisioonaanjatkosodantalvisodanmäärävahvuuksiaII armeijakunnan18. divisioonalle














Jalkaväkirykmentti 49

Rykmentin komentaja eversti Wahlbeck (edessä oikealla) ja hänen tykistökomentajansa everstiluutnantti Swendelin (Wahlbeckin takana) I pataljoonan komentopaikalla Äyräpään sillanpääasemassa.
Rykmentin komentaja eversti Wahlbeck (edessä oikealla) ja hänen tykistökomentajansa everstiluutnantti Swendelin (Wahlbeckin takana) I pataljoonan komentopaikalla Äyräpään sillanpääasemassa.
Toiminnassa
1941–1944
Valtio
 Suomi
Puolustushaarat
Maavoimat
Aselajit
Jalkaväki
Infobox OK

Jalkaväkirykmentti 49 (JR 49) oli Saimaan suojeluskuntapiirin perustama rykmentti. Se perustettiin 17. kesäkuuta 1941 annetun yleisen kutsun ylimääräisistä kertausharjoituksista jälkeen. Reserviläisistä muodostetun rykmentin perustamispaikkoina toimivat Pieksämäki, Sulkava, Puumala, Juva, Kangasniemi, Virtasalmi ja Haukivuori. JR 49 kuului 2. divisioonaan.




Sisällysluettelo





  • 1 Perustaminen


  • 2 Keskittäminen


  • 3 Komentaja(t)


  • 4 Lähteet

    • 4.1 Viitteet





Perustaminen |


Jalkaväkirykmentti 49 perustettiin seuraavasti:


  • Rykmentin esikunta

  • Esikuntakomppania


  • I Pataljoona (kapteeni Esko Vahla) perustettiin 17.-18. kesäkuuta seuraavasti[1]:
    • Esikunta ja esikuntakomppania, 1. ja 2. Komppania Sulkavan Tuonilahden alueella

    • 3. Komppania ja Konekiväärikomppania perustettiin Puumalan Vesiniemen parakkialueella

    • Kranaatinheitinjoukkue perustettiin Haukivuorella



  • II Pataljoona (kapteeni Verner Vaherma) perustettiin 17.-19. kesäkuuta Juvalla lukuun ottamatta Haukivuorella perustettua kranaatinheitinjoukkuetta.[2]


  • III Pataljoona (majuri Lasse Varko) perustettiin 17.-19. kesäkuuta seuraavasti[3]:
    • esikunta, esikuntakomppania, 9. ja 12. komppania eli konekiväärikomppania Kangasniemellä

    • 10. ja 11. komppania Virtasalmella

    • kranaatinheitinjoukkue Haukivuorella


  • 13. Komppania

  • 14. Komppania

  • Rykmentin kolonna perustettiin Sulkavan Tuonilahden alueella[1]

Puolustusvoimien materiaalitilanne oli jatkosodan alkaessa huomattavasti parempi kuin talvisodan alussa, mutta aivan kaikilta osin ei rykmentin määrävahvuuksia saavutettu.



Keskittäminen |


Sodan alkaessa JR 49 määrättiin II armeijakunnan reserviksi ja rykmentti taistelikin sodan alkupuolen erillään muusta divisioonasta alistettuna mm. 18. divisioonalle.



Komentaja(t) |




Osasto W:n alias Jalkaväkirykmentti 49:n komentaja eversti Ragnar Wahlbeck.


  • jääkärieverstiluutnantti Eino Ilmari Järvinen

  • jääkärieversti Frans Ragnar Wahlbeck 1943 - 4. heinäkuuta 1944 kaatui Vuosalmella

  • everstiluutnantti Eino Vänttinen väliaikaisena komentajana 5.heinäkuuta 1944 - 9. elokuuta 1944

  • everstiluutnantti Tapio Peitsara väliaikaisena komentajana 9. elokuuta 1944 - marraskuu 1944


Lähteet |


  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.

  • Olavi Antila jne.: 2. Divisioonan historiikki. Pori: Etelä-Suomen kustannus OY, 1975. ISBN 951-9064-08-7.

  • Peitsara Tapio et al: 2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44. Hämeenlinna: JR 49:n Historiatoimituskunta, 1982. ISBN 951-99317-8-3.


Viitteet |



  1. ab 2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44 s. 41


  2. 2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44 s. 57


  3. 2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44 s. 65



Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.






Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko