Jalkaväkirykmentti 49 (jatkosota) Sisällysluettelo Perustaminen | Keskittäminen | Komentaja(t) | Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKlaajentamalla
Jatkosodan suomalaiset jalkaväkirykmentitSavon prikaati2. divisioona (jatkosota)
ylimääräisistä kertausharjoituksistaPieksämäkiSulkavaPuumalaJuvaKangasniemiVirtasalmiHaukivuori2. divisioonaanjatkosodantalvisodanmäärävahvuuksiaII armeijakunnan18. divisioonalle
Jalkaväkirykmentti 49 | |
---|---|
Rykmentin komentaja eversti Wahlbeck (edessä oikealla) ja hänen tykistökomentajansa everstiluutnantti Swendelin (Wahlbeckin takana) I pataljoonan komentopaikalla Äyräpään sillanpääasemassa. | |
Toiminnassa | 1941–1944 |
Valtio | Suomi |
Puolustushaarat | Maavoimat |
Aselajit | Jalkaväki |
Infobox OK |
Jalkaväkirykmentti 49 (JR 49) oli Saimaan suojeluskuntapiirin perustama rykmentti. Se perustettiin 17. kesäkuuta 1941 annetun yleisen kutsun ylimääräisistä kertausharjoituksista jälkeen. Reserviläisistä muodostetun rykmentin perustamispaikkoina toimivat Pieksämäki, Sulkava, Puumala, Juva, Kangasniemi, Virtasalmi ja Haukivuori. JR 49 kuului 2. divisioonaan.
Sisällysluettelo
1 Perustaminen
2 Keskittäminen
3 Komentaja(t)
4 Lähteet
4.1 Viitteet
Perustaminen |
Jalkaväkirykmentti 49 perustettiin seuraavasti:
- Rykmentin esikunta
- Esikuntakomppania
I Pataljoona (kapteeni Esko Vahla) perustettiin 17.-18. kesäkuuta seuraavasti[1]:- Esikunta ja esikuntakomppania, 1. ja 2. Komppania Sulkavan Tuonilahden alueella
- 3. Komppania ja Konekiväärikomppania perustettiin Puumalan Vesiniemen parakkialueella
- Kranaatinheitinjoukkue perustettiin Haukivuorella
II Pataljoona (kapteeni Verner Vaherma) perustettiin 17.-19. kesäkuuta Juvalla lukuun ottamatta Haukivuorella perustettua kranaatinheitinjoukkuetta.[2]
III Pataljoona (majuri Lasse Varko) perustettiin 17.-19. kesäkuuta seuraavasti[3]:- esikunta, esikuntakomppania, 9. ja 12. komppania eli konekiväärikomppania Kangasniemellä
- 10. ja 11. komppania Virtasalmella
- kranaatinheitinjoukkue Haukivuorella
- 13. Komppania
- 14. Komppania
- Rykmentin kolonna perustettiin Sulkavan Tuonilahden alueella[1]
Puolustusvoimien materiaalitilanne oli jatkosodan alkaessa huomattavasti parempi kuin talvisodan alussa, mutta aivan kaikilta osin ei rykmentin määrävahvuuksia saavutettu.
Keskittäminen |
Sodan alkaessa JR 49 määrättiin II armeijakunnan reserviksi ja rykmentti taistelikin sodan alkupuolen erillään muusta divisioonasta alistettuna mm. 18. divisioonalle.
Komentaja(t) |
- jääkärieverstiluutnantti Eino Ilmari Järvinen
- jääkärieversti Frans Ragnar Wahlbeck 1943 - 4. heinäkuuta 1944 kaatui Vuosalmella
- everstiluutnantti Eino Vänttinen väliaikaisena komentajana 5.heinäkuuta 1944 - 9. elokuuta 1944
- everstiluutnantti Tapio Peitsara väliaikaisena komentajana 9. elokuuta 1944 - marraskuu 1944
Lähteet |
- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
- Olavi Antila jne.: 2. Divisioonan historiikki. Pori: Etelä-Suomen kustannus OY, 1975. ISBN 951-9064-08-7.
- Peitsara Tapio et al: 2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44. Hämeenlinna: JR 49:n Historiatoimituskunta, 1982. ISBN 951-99317-8-3.
Viitteet |
↑ ab 2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44 s. 41
↑ 2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44 s. 57
↑ 2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44 s. 65