Kriitinä Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko65°55′15″N, 34°40′0″E65°55′15″N, 34°40′0″EInfobox OKVirheellinen NIMI-arvoGeneralnyi plan Kuzemskogo selskogo poselenija: Materialy po obosnovaniju. Tom IV: Pojasnitelnaja zapiskaTeoksen verkkoversioTšislennost naselenija v razreze selskih naseljonnyh punktov Respubliki Karelija po sostojaniju na 1 janvarja 2013 godaObjekty istoriko-kulturnogo nasledija KareliiKriitinä Karjalan tasavallan matkailusivustollaKriitinälle omistettu sivusto

Kemin piirin asutut paikat


ven.Karjalan tasavallanKemin piirinKuusemanVenäjälläVienanmereenpomorilaiskyläSolovetskin luostarinVenäläistenRukajärvenPaanajärvenpogostoistakarjalaisiaporonhoitoaPonkamanvolostiinkyläkunnanNeuvostoaikanakyläneuvostoKalkalahdenJenkijärvelletsasounastagrobuineenkivikautinensaamelaisten






















Kriitinä
Гридино, Gridino





Kriitinä





Koordinaatit: 65°55′15″N, 34°40′0″E


Valtio
Venäjä
Tasavalta
Karjalan tasavalta
Piiri
Kemin piiri
Kunta
Kuusema
Hallinto
 – Asutustyyppi
kylä
Väkiluku (2013)
72

Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo






















Kriitinä[1] (ven. Гри́дино, Gridino) on kylä Karjalan tasavallan Kemin piirin Kuuseman kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Vienanmereen laskevan Gridinka-joen suussa 65 kilometriä Kuusemasta linnuntietä pohjoiseen. Kylässä on 72 asukasta (vuonna 2013)[2].


Kriitinän pomorilaiskylä on saanut alkunsa Solovetskin luostarin vuonna 1622 perustamasta suolankeittämöstä. 1600-luvun lopulla sieltä mainitaan kaksi perhettä. Venäläisten lisäksi kylässä asui Rukajärven ja Paanajärven pogostoista 1700-luvulla siirtyneitä karjalaisia, jotka venäläistyivät 1900-luvun alkuun mennessä.[3] Asukkaat harjoittivat kalastusta, hylkeen- ja valaanpyyntiä sekä poronhoitoa. Tärkeimpänä kulkuyhteytenä toimi Vienanmeri.[4]


1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Kriitinä muodosti Ponkaman volostiin kuuluneen kyläkunnan. Vuonna 1905 siellä oli 62 taloa ja 471 asukasta.[5]Neuvostoaikana perustettiin Kemin piiriin kuulunut Kriitinän kyläneuvosto. Vuonna 1933 kyläneuvostossa, johon kuului myös Psjatšihan sääasema, oli 383 asukasta. Yhtä lukuun ottamatta he olivat kaikki venäläisiä.[6]Kalkalahden, Kriitinän ja Kuuseman kylähallintoalueet yhdistettiin 2000-luvun alun kunnallishallintouudistuksessa Kuuseman maalaiskunnaksi.


Kylästä on tieyhteys Jenkijärvelle[7]. Palveluihin kuuluvat kulttuurikeskus museoineen, lääkintäasema ja kauppa[8]. Lähistöllä sijaitsee Kriitinän rauhoitusalue[9].


Kriitinä on rakennuskannaltaan poikkeuksellisen hyvin säilynyt pomorilaiskylä, jossa on myös karjalaisia piirteitä. Se koostuu kallioille pystytetyistä hirsitaloista ja talousrakennuksista, joita yhdistävät puiset kävelysillat. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat 1800-luvun puolivälissä pystytetystä tsasounasta 1900-luvun alussa remontoitu Pyhän Nikolaoksen kirkko sekä joukko vanhoja asuintaloja, aittoja ja saunoja. Kylän luoteispuolella on hautausmaa grobuineen ja erikoisine hautamuistomerkkeineen. Lähistöllä sijaitsee Rybnojen kivikautinen asuinpaikka. Sonrutšjan suussa on saamelaisten hautapaikka 1100–1400-luvuilta.[3][10]



Lähteet |


  • Generalnyi plan Kuzemskogo selskogo poselenija: Materialy po obosnovaniju. Tom IV: Pojasnitelnaja zapiska 2013. Sankt-Peterburg: GeoInformProjekt. Viitattu 14.8.2015. (venäjäksi)


Viitteet |



  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 63. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.8.2015).


  2. ↑ Tšislennost naselenija v razreze selskih naseljonnyh punktov Respubliki Karelija po sostojaniju na 1 janvarja 2013 goda webcitation.org. Viitattu 14.8.2015. (venäjäksi)


  3. ↑ ab Karelija: entsiklopedija. Tom 1, s. 279. Petrozavodsk: PetroPress, 2007. ISBN 978-58430-0123-0.


  4. ↑ Generalnyi plan, s. 14.


  5. ↑ Spisok naseljonnyh mest Arhangelskoi gubernii k 1905 godu, s. 188–189. Arhangelsk: Arhangelski gubernski statistitšeski komitet, 1907.


  6. ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 16–17. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.


  7. ↑ Generalnyi plan, s. 13.


  8. ↑ Generalnyi plan, s. 40.


  9. ↑ Generalnyi plan, s. 57–58.


  10. ↑ Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Viitattu 14.8.2015. (venäjäksi)



Aiheesta muualla |



  • Kriitinä Karjalan tasavallan matkailusivustolla (venäjäksi)


  • Kriitinälle omistettu sivusto (venäjäksi)


-

Popular posts from this blog

Jet Time Laivasto | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoJet Time - The CompanyThe CompanyManagementJet Time aloittaa lauantaina Suomi-rekisterissä olevalla Boeing 737 -koneellaJettime Finland Fleet Details and HistoryJettime Fleet Details and HistoryRegional Jet OÜ takes over ATR production for SASJet Time Returns To Its Core BusinessYhtiön kotisivutlaajentamalla

Image
Tanskalaiset lentoyhtiöt IATAICAOtanskalainenlentoyhtiötilauslentojaICAOScandinavian Airlinesin Yhtiön pääkonttori Kastrupissa. Jet Time (IATA: JO , ICAO: JTG , kutsukoodi: JETTIME ) on tanskalainen vuonna 2006 perustettu lentoyhtiö. [1] Se lentää tilauslentoja kuljettaen erityisesti pakettimatkalaisia. Lisäksi se tarjoaa koneitaan muiden lentoyhtiöiden käyttöön ACMI-vuokrasopimuksilla ( Aircraft, Crew, Maintenance, Insurance ). Se on suurin tanskalaisomisteinen lentoyhtiö. [2] Yhtiön toimitusjohtaja on Jørgen Holme. [3] Jet Time perusti vuonna 2014 Suomeen tytäryhtiö Jet Time Finlandin (ICAO: JTF , kutsukoodi: JETFIN ), jotta voisi liikennöidä Suomesta Turkkiin. [4] Yhtiöllä on yksi Boeing 737-700 kone (OH-JTZ) Suomen rekisterissä. [5] Laivasto | Boeing 737-700 Lokakuussa 2017: [6] 1 ATR 72-500 2 ATR 72-600 3 Boeing 737-300 5 Boeing 737-700 (1 Jet Time Finland...
Read more

Olympian arkeologinen museo Sisällysluettelo Historia ja rakennus | Kokoelmat | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko37°38′36″N, 21°37′46″EInfobox OKArchaeological Museum of Olympia: HistoryArchaeological Museum of Olympia: DescriptionΜουσείο Ιστορίας των Ολυμπιακών Αγώνων της Αρχαιότητας: ΙστορικόArchaeological Museum of Olympia

Image
Olympian arkeologinen museo kreik.arkeologinenmuseoOlympianArchaía OlympíanKreikassaantiikinOlympian kisojenOlympian kisojen historian museoOlympian kaivausten historian museouusklassisessamaanjäristyksissäMelína MerkoúriAteenan vuoden 2004 olympialaisiavestibyyliesihistorialliseltavarhaiskristilliselleKreikan klassisen kaudenvotiivilahjojaPraksiteleen HermesPraksiteleenDionysosHermestäPaionioksen NikePaionioksenNikeäZeuksen temppelinpäätykolmiokoristelujenmetooppienApolloniaHeran temppelinMetrooninHerodes Atticuksen NymfaioninZeustaGanymedestäMiltiades nuoremmanMarathonin taistelussavotiivilahjojaZeuksen alttariltaMiltiades nuoremmanMarathonin taistelustaZeusGanymedesPaionioksen NikeFeidiaanoinokhoeFeidiaan työpajastaZeuksen temppelinHerakleen urotöitäHesperidien omenaPraksiteleen HermesNymfaionistaOlympian kisojen Olympian arkeologinen museo Αρχαιολογικό ...
Read more

Äpy Sisällysluettelo Äpyt kautta historian | Esimerkkejä Äpy-huumorista | Katso myös | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | Navigointivalikkowww.äpy.fi

Image
TeekkarikulttuuriVappulehdet teekkarienvappulehtijouluna1948Apu19481953195819601964196619671983Vappuna2009saunojenspeksien Finnish Design Äpy 2007 Äpy (kirjoitettuna myös ) on Suomen vanhin teekkarien vappulehti. Äpy-lehti syntyi jouluna 1948 Lönnrotinkadun Polilla. Ensimmäinen Äpy yhdisti humorististen joululehtien perinteen ja työttömien myymän Apu-lehden. Aluksi Äpy ilmestyi epäsäännöllisesti vuosina 1948, 1953, 1958, 1960, 1964, 1966 ja 1967. Tämän jälkeen Äpy on ilmestynyt parittomina vuosina ja sen ulkoasu on ollut aina erikoinen ja erilainen. Erikoisin lienee Äpyfoni (1983), joka oli sekä lehti, äänilevy että levysoitin. Vappuna 2009 ilmestyneen UniikkiÄpyn jokainen myyntikappale erosi sisällöltään muista. Äpyn julkaisijana toimii Suomen Äpy-lehtien Liitto ry. Äpyn tuotoilla on kautta aikain tuettu monenlaista teekkarit...
Read more