Sicherheitsdienst Sisällysluettelo Toinen maailmansota | Johtajat | Suomi | Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKparantamallaTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGestapo ei pitänyt koko Saksaa kauhun vallassa vaan sai innokasta apua – historioitsija murtaa viisi myyttiäTörni, Lauri (1919–1965)m

SicherheitsdienstToisen maailmansodan sotarikoksetSuomen sotahistoriaTiedusteluVakoilu


suom.natsi-SaksanSSReinhard HeydrichSaksan kansallissosialistisen työväenpuolueenAbwehriaAdolf Hitlerin murhayrityksenagenttijärjestöntiedonantajiasaks.GestapoValtakunnan pääturvallisuusvirasto RSHAGestapoKriminalpolizeiHeinrich HimmlerinEinsatzgruppenitärintamanjuutalaisiakommunistejaromaneitaälymystönmielenvikaisiaErnst KaltenbrunnerNürnbergissähirttämälläPetter Forsström


















Sicherheitsdienst

SD:n miehistöä Puolassa.
SD:n miehistöä Puolassa.
Toiminnassa
1932–1945
Valtio
Saksa
Aselajit
SS
Allgemeine SS
Rooli
tiedustelupalvelu
Osa joukkoa
RSHA
Tukikohta
Berliini, Saksa
Infobox OK


SD-univormun hihamerkki.




SD:n joukkoja hirttämässä neuvostovirkamiehiä 1941.


Sicherheitsdienst (suom. turvallisuuspalvelu), lyhyemmin SD, oli natsi-Saksan SS-organisaation tiedustelupalvelu.[1]


Sicherheitsdienstin perusti viestiupseeri Reinhard Heydrich vuonna 1932 SS:n vastavakoilun järjestämiseksi. Se nousi SS:n tiedusteluorganisaatioksi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen noustua valtaan 1933. Se ei kyennyt syrjäyttämään kilpailijaansa Abwehria ennen vuoden 1944 Adolf Hitlerin murhayrityksen jälkipuhdistuksia. SD:n tehtävänä oli tunnistaa varsinaiset tai mahdolliset natsihallinnon vastustajat ja poistaa heidän aiheuttamansa uhka hallinnolle. Tämän tehtävän täyttämiseen SD loi agenttijärjestön ja hankki tiedonantajia ympäri valtakuntaa ja myöhemmin myös valloitetuilta alueilta. Järjestö koostui muutamasta sadasta täysipäiväisestä agentista ja muutamasta tuhannesta tiedonantajasta.[2]


Vuonna 1936 poliisivoimat jaettiin kahteen organisaatioon: Ordnungspolizei (järjestyspoliisi) ja Sicherheitspolizei (turvallisuuspoliisi). Sicherheitspolizei koostui rikospoliisista (saks. Reich Kriminalpolizei, Kripo) ja salaisesta valtiollisesta poliisista (Geheime Staatspolizei, Gestapo). Heydrichistä tuli turvallisuuspoliisin ja SD:n johtaja.




Sisällysluettelo





  • 1 Toinen maailmansota


  • 2 Johtajat


  • 3 Suomi

    • 3.1 Muita SD:n yhteyshenkilöitä Suomessa



  • 4 Lähteet

    • 4.1 Viitteet





Toinen maailmansota |


SD nousi keskeisimmäksi tekijäksi kun Valtakunnan pääturvallisuusvirasto RSHA perustettiin. SD:n operatiivisista osista muodostettiin Amt III (paitsi ulkomaan tiedustelun osalta, joka sijoitettiin Amt VI:een), Gestaposta Amt IV ja Kriposta vastaavasti Amt V. SD oli tiedonhankintavirasto, Gestapo ja Kriminalpolizei olivat poliittisen poliisijärjestelmän toimeenpanevia virastoja. SD antoi tarvittaessa taustatukea Gestapolle. Sekä SD ja Gestapo olivat vankasti Heinrich Himmlerin hallinnan alaisena hänen toimiessaan Saksan poliisivoimien johtajana. Myöhemmin vuonna 1944 useimmat osat sotilaallisen tiedustelun Abwehr-organisaatiosta liitettiin Amt VI:een.


Vuodesta 1941 SD perusti valloitetuille alueille erityisiä ihmisten surmaamisryhmiä, Einsatzgruppen (toimintaryhmät), virallisesti Einsatzgruppen der Sicherheitspolizei und des SD. Tarkoitus oli surmata natsihallinnon ei-toivotuksi määrittelemä väestö (Untragbaren Elemente) itärintaman valloitetuilta alueilta. Päätehtävä oli etsiä ja tappaa juutalaisia ja kommunisteja, mutta kohteeksi joutui myös romaneita, älymystön edustajia ja mielenvikaisia.





Johtajat |


Heydrich oli turvallisuuspoliisin ja SD:n (RSHA) johtaja salamurhaamiseensa asti vuonna 1942, jonka jälkeen tehtävässä toimi Ernst Kaltenbrunner. Kaltenbrunner otti viran vastaan 30. tammikuuta 1943 ja pysyi johdossa sodan loppuun asti.


Sodan jälkeen SD:n korkeinta johtoa joutui oikeuteen sotarikoksista Nürnbergissä. Organisaation johtajana Ernst Kaltenbrunner todettiin syylliseksi rikoksiin ihmiskuntaa vastaan. Hänen kuolemantuomionsa toteutettiin hirttämällä.



Suomi |


Jatkosodan loppuvaiheissa natsi-Saksan ja Suomen välirikon lähestyessä ja Suomen pyrkiessä erillisrauhaan vuorineuvos Petter Forsström osallistui elokuussa 1944 Saksan tiedustelupalvelu SD:n organisoimaan kokoukseen, jossa perustettiin saksalaismielinen vastarintaliike Suomeen.[3] Forsström osaltaan rahoitti organisaation toimintaa muun muassa ostamalla moottoriveneitä, joilla hoidettiin etappikuljetuksia Ruotsiin.[4][5][6]Organisaation paljastumisen jälkeen Forsström sai kuuden vuoden kuritushuonetuomion, josta hän kärsi käytännön mukaan puolet.



Muita SD:n yhteyshenkilöitä Suomessa |





Broom icon.svg


Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Massiivinen taulukko siirrettävä omaksi artikkeliksi, siihen linkki (Pääartikkeli: Luettelo SD:n yhteyshenkilöistä Suomessa) ja korjattava viitteet.)

Nimiluettelo
































































































































































































































SD:n yhteyshenkilö
Arvo, ammatti, tehtävä
Nimi
Lähde
amiraaliGustav von Schoultz
[7][8][9][10][11]
kenraalieverstiLothar Rendulic
[12][13]
kenraalimajuriHarald Roos[14]
everstiAladár Paasonen[15]
sotakirjailijaNiilo Lappalainen
everstiluutnanttilaivanvarustajaRagnar Nordström
[16][17][18]
Carl Lindh
[19][20]
Johan Fabritius
[21][22][23][24][25]
komentajakapteeniFregattenkapitänAlexander Cellarius
[26][27][28][29][30][31][24][32][33][34][35][36]
majuriSturmbannführerAlarik Bross
[37][38][39][40][41][24][42][43][44][45]
kaukopartio-osaston
johtaja		Pauli Marttina[46]

Harri Paarma (ent. Paatsalo, Osasto Paatsalo)
[47]
sukellusveneen kapteeniHauptsturmführer”N. N. Pancken” (myös ”A. Alava”, ”der Alte” ja ”Karl-Wilhelm Pancke”)

[48][24]
kapteeniSeppo Veli Heikkilä
[49][50][51][52][24][53]
Jouko Itälä
[54][55][56]
Lauri Törni
[57][58][59][60][61][62][63][64][24][65][66][67][68]
Karl-Erik Ladau
[69][70]
kapteeniPentti Railio
[71][72][73][74][75]
ratsumestariVaaranniemi[76]
luutnanttiObersturmführerAntti Aaltonen
[77][78]
Veikko Lavola[79]
Hans Seidl
[80][81][82]
Raski[83]
Appel[84]
Korpela[85]
Jalo Solmu Korpela
[86][87][88][24]
UntersturmführerClaes Purjo
[89][90][91][92][93][94]
Kai Laurell
[95][96][97]
Wilhelm Laqua
[98][99]
Matti Autio
[100][101][102]
vänrikkiLarsson[103]
Heikki Valtasaari[104]
Ylikoski[105]
SturmmannMauno Alhainen
[106][107]
Uuno Veli Korpela[108]
ScharführerNiilo Tikanoja
[109][110]
kaukopartiomiesArthur Björklund
[111][112][24][113]
Urho Gunnar Rantala[114]
Kaarlo Sarasalo
[115][116][117]
sotilasasiamiesEdmund Sala[118]
suurlähettiläsT. M. Kivimäki
[119][120]
vapaaherratarRuth Munck
[121][122][123][124][125][126]
diplomaattiHans Metzger
professoriLauri Pihkala[127]
Johannes Öhquist
[128][129][130][131]
tohtoriErkki Osmonsalo
[132][133]
toimitusjohtajaAarne Runolinna
[134][135][136][137][138][139][140]
antropologiYrjö von Grönhagen
[141][142][143][144]
pankinjohtajaMatts Cygnel[145]

AKS:n puheenjohtaja		Vilho Helanen
[146][147]
diplomi-insinööriThoralf Kyrre
[148][149][150][151][152][153][154][155][156][157][158]
insinööriKarl Sundholm
[159][160][24][161][162]
toimittajaKarl Jansson
[163][164][165][166][167]
Eero Rekola
[168][169]
koodinpurkajaElli Poikonen
[170][171][172][173][174]
liikemiesArne Blom[175]
Unto Boman
[176][177][178][179]

Etsivän keskuspoliisin päällikkö		Arno Anthoni[180]
ylietsiväArvid Ojasti
[181][182]

Valpon apulaispäällikkö		Bruno Aaltonen
etsiväStig Hedman[183]
Urho Rantala
[184][185]
Erkki Räikkönen
[186][187]
Gunnar von Hertzen
[188][189]
Allan Larvia
[190][191]
Richard Swahn
[192][193]
P. H. Norrmén
[194][195]
Örnulf Tigerstedt
[196][197]
opiskelijaTimiö Räihä[198]
lottaIrja Kinnunen
[199][200]



Lähteet |


  • Suomen jääkärien elämäkerrasto: I täydennysosa. 224 sivua. Jääkäriliitto, 1957.

  • Ahto, Sampo: Aseveljet vastakkain. Lapin sota 1944–1945. 322 sivua. Kirjayhtymä, 1980. ISBN 951-26-1726-9.

  • Bath, Matthias: Der SD in Dänemark 1940–1945. Heydrichs Elite und der Gegenterror. 164 sivua. Berlin: Neuhaus, 2015. ISBN 978-3-937294-03-2. (saksaksi)

  • Biddiscombe, Perry: The SS Hunter Battalions: The Hidden History of the Nazi Resistance Movement 1944–5. 447 sivua. Tempus, 2006. ISBN 0752439383. (englanniksi)

  • Ekberg, Henrik: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944. 364 sivua. Schildts, 1991. ISBN 9789515005229. (ruotsiksi)

  • Kaino, Tuokko: 1. Divisioona 1941–1944.. Saarijärvi: JR 56:n ja 60:n Kilta – 1.D:n historiatoimikunta, 1995. ISBN 952-90-6970-7.

  • Lappalainen, Niilo: Aselevon jälkeen. 380 sivua. WSOY, 1997. ISBN 9510218138.

  • Lappalainen, Niilo: Vaarallisilla teillä. 323 sivua. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22665-3.

  • Metzger, Hans: Poliittiset aseveljet: Kolmannen valtakunnan edustajana jatkosodan Suomessa 1941–1944. 279 sivua. Otava, 1986. ISBN 9511091328.

  • Nevakivi, Jukka: 40-vuotta Lapin sodasta. 80 sivua. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, 1984. ISBN 951-9306-11-0.

  • Nordström, Ragnar: Voitto tai kuolema. Jääkärieverstin elämä ja perintö. Suomentanut ja huomautuksin varustanut Raimo-Ragnar Nordström. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21250-4.

  • Pohjonen, Juha: Maanpetturin tie. Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945–1972 tuomitut. 543 sivua. Otava, 2000. ISBN 9511169947.

  • Silvennoinen, Oula: Salaiset aseveljet. Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933–1944. 477 sivua. Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21501-1.

  • Silvennoinen, Oula: Suomalaiset fasistit, Mustan sarastuksen airuet. 504 sivua. WSOY, 2016. ISBN 9789510401323. Teoksen verkkoversio (PDF).

  • Simola, Matti: Isänmaan puolesta – Suojelupoliisi 50 vuotta. 227 sivua. Gummerus, 1999. ISBN 51-20-5477-9.

  • Uola, Mikko: ”Suomi sitoutuu hajottamaan…” – Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella. 288 sivua. SHS, 1999. ISBN 951-710-119-8.

  • Uola, Mikko: Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953. Minerva, 2013. ISBN 9789524928168.

  • Vertanen, Anu: Rintamalta Ratakadulle. Suomalaiset SS-miehet kommunistisen Valpon kohteina 1945–1948. Suomen historian Pro gradu -tutkielma. 106 sivua. Jyväskylän yliopisto, 28.8.2005. Teoksen verkkoversio (PDF).

  • Westerlund, Lars: Itsetehostuksesta nöyryyteen: suomensaksalaiset 1933–46. 436 sivua. Helsinki: Kansallisarkisto, 2011. ISBN 978-951-53-3348-3. Teoksen verkkoversio (PDF).


  • Westerlund, Lars: Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa: Ulkomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948 Osa II. 321 sivua. Nord Print, 2011. ISBN 978-951-53-3348-3 978-951-53-3350-6. Teoksen verkkoversio (PDF). selvennä


Viitteet |



  1. ↑ Søren Prien (päätoim.): Kolmas valtakunta: Historian käännekohtia 2, s. 58. Bonnier, 2011. ISBN 978-82-535-3199-1.


  2. ↑ Ortamo, Simo: Gestapo ei pitänyt koko Saksaa kauhun vallassa vaan sai innokasta apua – historioitsija murtaa viisi myyttiä Yle Uutiset. 26.8.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 4.2.2017.


  3. ↑ Lappalainen 1997, s. 107


  4. ↑ Lappalainen 1997, s. 110


  5. ↑ Pohjonen 2000, 29


  6. ↑ http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm


  7. ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092


  8. ↑ Ekberg 1991


  9. ↑ von Schoultz, Gustaf Uppslagsverket Finland. Viitattu 28.2.2015.


  10. ↑ Uola 2013 s. 214–215


  11. ↑ Westerlund 2011 s. 170


  12. ↑ Lappalainen 1997, s. 112


  13. ↑ Westerlund 2011


  14. ↑ Lappalainen 1997, s. 120


  15. ↑ Lappalainen 1997, s. 110–111


  16. ↑ http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm


  17. ↑ Lappalainen 1997, s. 107–108, 110


  18. ↑ Nordström 1996


  19. ↑ Lappalainen 1997, s.106, 107, 109–111, 116–118


  20. ↑ Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996


  21. ↑ Lappalainen 1997, s. 107, 116–119


  22. ↑ Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996


  23. ↑ http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm


  24. ↑ abcdefghi Salomaa, Markku: Törni, Lauri (1919–1965) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 1.3.1998 (päivitetty 15.6.2015). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.


  25. ↑ Suupohjan Sanomat 25.07.1946


  26. ↑ Lappalainen 1997, s. 106, 116–118


  27. ↑ Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996


  28. ↑ Alava 1978, s. 178–179


  29. ↑ Westerlund 2011


  30. ↑ http://paber.ekspress.ee/Arhiiv/1999/39/Aosa/Elu30.html


  31. ↑ http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm


  32. ↑ Westerlund 2011


  33. ↑ http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm


  34. ↑ Pohjonen 2000, 33


  35. ↑ http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm


  36. ↑ Suupohjan Sanomat 25.07.1946


  37. ↑ Metzger 1986, s. 64-66, 92


  38. ↑ http://www.foia.cia.gov/sites/default/files/document_conversions/1705143/BROSS,%20ALARICH%20ALFONS%20JOHANN_0086.pdf


  39. ↑ Lappalainen 1998 s. 103-104


  40. ↑ Lappalainen 1997, s. 106, 112, 116–118


  41. ↑ Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996


  42. ↑ Westerlund 2011


  43. ↑ http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm


  44. ↑ Pohjonen 2000, 33


  45. ↑ http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm


  46. ↑ Lappalainen 1997, s. 110–111


  47. ↑ Lappalainen 1997, s. 110–111


  48. ↑ http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm


  49. ↑ Lappalainen 1997, s. 106, 109–111, 116–118


  50. ↑ Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996


  51. ↑ http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm


  52. ↑ http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm


  53. ↑ http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm


  54. ↑ Suomalaisten Waffen-SS vapaaehtoisten matrikkeli 1941–1943. - Veljesapu, 1999


  55. ↑ http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm


  56. ↑ Vaarallisilla teillä : viimeiset suomalaiset SS-miehet. - WSOY, 1998


  57. ↑ Lappalainen 1997, s.112-119


  58. ↑ Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996


  59. ↑ http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm


  60. ↑ Kallonen, Sarjanen 2002, s. 177-178, 182–186.


  61. ↑ Alava 1978, s. 172-175, 178–182.


  62. ↑ Jokipii 2002: 161.


  63. ↑ Cleverley 2003.


  64. ↑ Vertanen 2005, s. 64


  65. ↑ http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm


  66. ↑ Pohjonen 2000, 33


  67. ↑ http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm


  68. ↑ Suupohjan Sanomat 25.07.1946


  69. ↑ http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers


  70. ↑ Vertanen 2005


  71. ↑ Ahto 1980


  72. ↑ Nevakivi 1984


  73. ↑ Kaino 1995


  74. ↑ Syd-Österbotten 3.09.1946


  75. ↑ Suupohjan Sanomat 23.09.1946


  76. ↑ Suupohjan Sanomat 23.9.1946


  77. ↑ http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers


  78. ↑ Vertanen 2005


  79. ↑ Suupohjan Sanomat 23.09.1946


  80. ↑ Biddiscombe 2006


  81. ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092


  82. ↑ Ekberg 1991


  83. ↑ http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm


  84. ↑ http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm


  85. ↑ http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm


  86. ↑ Lappalainen 1997, s. 116–118


  87. ↑ Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996


  88. ↑ Suupohjan Sanomat 25.07.1946


  89. ↑ http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers


  90. ↑ Vertanen 2005


  91. ↑ Westerlund 2011


  92. ↑ Uola 2013 s. 214–215


  93. ↑ Westerlund 2011


  94. ↑ Vertanen 2005


  95. ↑ Biddiscombe 2006


  96. ↑ Suupohjan Sanomat 23.09.1946


  97. ↑ Vertanen 2005


  98. ↑ Lappalainen 1997, s. 112


  99. ↑ Vertanen 2004, s. 67


  100. ↑ http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo065s.htm


  101. ↑ http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers


  102. ↑ Vertanen 2005


  103. ↑ http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm


  104. ↑ Suupohjan Sanomat 23.09.1946


  105. ↑ http://www.mikrokamari.fi/veteraanit/Liljavaara_Juho_diary.htm


  106. ↑ http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo065s.htm


  107. ↑ Vertanen 2005


  108. ↑ Vertanen 2005


  109. ↑ http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo065s.htm


  110. ↑ Vertanen 2005 s.33


  111. ↑ Lappalainen 1997, s. 106, 109–111


  112. ↑ http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm


  113. ↑ Suupohjan Sanomat 25.07.1946


  114. ↑ Simola 1999 s. 54


  115. ↑ http://www.axishistory.com/axis-nations/137-germany-military-other/foreign-volunteers/8850-finnish-waffen-ss-officers


  116. ↑ Kallonen, Sarjanen 2002, s. 182–186


  117. ↑ Vertanen 2005


  118. ↑ McKay, s. 245


  119. ↑ Lappalainen 1997, s. 116–118


  120. ↑ Syd-Österbotten 31.07.1946


  121. ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092


  122. ↑ Ekberg 1991


  123. ↑ Suomen jääkärien elämäkerrasto : I täydennysosa, s. 114.


  124. ↑ Virtanen, Elina: Ruth Munck. Historia-lehti, 2013, nro 4, s. 50-55. Somero: Storia. ISSN 1795-4215.


  125. ↑ Uola 2013 s. 214–215


  126. ↑ Westerlund 2011


  127. ↑ Lappalainen 1997, s. 120


  128. ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092


  129. ↑ Ekberg 1991


  130. ↑ Uola 2013 s. 214–215


  131. ↑ Westerlund 2011


  132. ↑ Lappalainen 1997, s. 107


  133. ↑ Syd-Österbotten 14.09.1946


  134. ↑ Lappalainen 1997, s. 106, 107 109–111, 116–118


  135. ↑ Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996


  136. ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092


  137. ↑ Ekberg 1991


  138. ↑ Pohjonen 2000, 33


  139. ↑ http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm


  140. ↑ Suupohjan Sanomat 25.07.1946


  141. ↑ Pringle 2009, s. 366


  142. ↑ Westerlund 2011


  143. ↑ Uola 2013 s. 214–215


  144. ↑ Westerlund 2011


  145. ↑ http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm


  146. ↑ Lappalainen 1997, s. 106–111, 116–118


  147. ↑ Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996


  148. ↑ Lappalainen 1997, s. 112–113


  149. ↑ http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm


  150. ↑ Pohjonen 2000, 25


  151. ↑ Simola 1999 s. 54


  152. ↑ Pohjonen 2000, 26


  153. ↑ http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm


  154. ↑ Pohjonen 2000, 40


  155. ↑ http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm


  156. ↑ Suupohjan Sanomat 27.06.1946


  157. ↑ Suupohjan Sanomat 25.07.1946


  158. ↑ Suupohjan Sanomat 4.08.1946


  159. ↑ Pohjonen 2000, 35


  160. ↑ http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm


  161. ↑ http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm


  162. ↑ Suupohjan Sanomat 25.07.1946


  163. ↑ Lappalainen 1997, s. 106, 109–111, 116–118


  164. ↑ Helsingin Sanomat 27.6.1946/1996


  165. ↑ http://web.archive.org/web/20060113002438/http://www.kaapeli.fi/tutki/cronvall99.htm


  166. ↑ http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm


  167. ↑ Suupohjan Sanomat 25.07.1946


  168. ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092


  169. ↑ Ekberg 1991


  170. ↑ http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/27.lokakuu/nord4300.htm


  171. ↑ Silvennoinen 2016


  172. ↑ Westerlund 2011


  173. ↑ http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm


  174. ↑ Pohjonen 2000, 26


  175. ↑ Lappalainen 1997, s. 110–111


  176. ↑ Vettenniemi 2004, s. 360, 362–368.


  177. ↑ Ekberg 1991


  178. ↑ Vertanen 2005


  179. ↑ Uola 1999 s. 17–1.


  180. ↑ Lappalainen 1997, s. 110–111


  181. ↑ Silvennoinen 2008, 307, 319


  182. ↑ Suupohjan Sanomat 23.09.1946


  183. ↑ Vertanen 2005


  184. ↑ Silvennoinen 2008, 307, 319 ||


  185. ↑ Simola 1999 s. 54


  186. ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092 ||


  187. ↑ Ekberg 1991


  188. ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092 ||


  189. ↑ Ekberg 1991


  190. ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092


  191. ↑ Ekberg 1991


  192. ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092


  193. ↑ Ekberg 1991


  194. ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092


  195. ↑ Ekberg 1991


  196. ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353053983092


  197. ↑ Ekberg 1991


  198. ↑ Suupohjan Sanomat 25.07.1946


  199. ↑ http://www.elsokilta.net/index.php?page=artikkeli-10


  200. ↑ Suupohjan Sanomat 23.09.1946






















-