Säyneinen Sisällysluettelo Kyliä | Väestö | Kirkko | Lähteet | Navigointivalikko63°12′15″N, 028°28′50″E63°12′15″N, 028°28′50″EInfobox OKSäyneisen seurakuntaSuomen tilastollinen vuosikirja 1970Väestönmuutokset 1969Julkaisun verkkoversio (PDF)Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975mlaajentamalla
Säyneinen
ruots.Pohjois-SavossaKaavin19241971JuankoskenJuukaMuuruvesiNilsiäRautavaaraSäyneisen taajamassakirkkomaarekisterissäKaavistaSäyneisen kirkonAlttaritaulun
| Säyneinen Säyneis | |
|---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kuopio | |
 |  |
vaakuna | sijainti |
| Sijainti | |
| Lääni | Kuopion lääni |
| Maakunta | Pohjois-Savo |
| Hallinnollinen keskus | Säyneisen kirkonkylä |
| Perustettu | 1924 |
| Liitetty | 1971 |
| – liitoskunnat | Juankoski Muuruvesi Säyneinen |
| – syntynyt kunta | Juankoski |
| Pinta-ala | km² [1] (31.12.1969) |
| – maa | 186,2 km² |
| Väkiluku | 2 251 [2] (31.12.1969) |
| – väestötiheys | 14,5 as./km² |
| Infobox OK | |
Säyneisen kirkko
Säyneinen (ruots. Säyneis) oli Pohjois-Savossa sijainnut Suomen kunta. Se itsenäistyi Kaavin pitäjästä vuonna 1924 ja liitettiin vuonna 1971 Juankosken kuntaan. Säyneinen on ollut vuoden 2017 alusta alkaen osa Kuopiota.
Säyneisen naapurikunnat olivat Juankoski, Juuka, Kaavi, Muuruvesi, Nilsiä ja Rautavaara.
Kirkonkylällä eli Säyneisen taajamassa on kotiseutumuseo, urheilukenttä, kaukalo, sivuapteekki, kirkko, nuorisoseurantalo ja ulkoilmanäyttämö. Säyneisessä toimi alakoulu kesään 2015 asti, viimeisen lukuvuoden aikana 2014–15 koulussa oli 16 oppilasta.
Sisällysluettelo
1 Kyliä
2 Väestö
3 Kirkko
4 Lähteet
4.1 Viitteet
Kyliä |
Hirvisaari, Koskenala, Likosaari, Siikajärvi, Säyneinen, Tuohisaari, Viitaniemi, Venäänaho, Konttimäki, Pisankoski, Losomäki. Koskenala ja Tuohisaari ovat maarekisterissä olevia termejä, eivät varsinaisia eläviä kyliä.
Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajausten mukaan Säyneisissä ei ollut lainkaan taajamia.[3] Vuosina 1990–2011 Säyneisen kirkonkylä laskettiin taajamaksi, mutta ei enää vuonna 2014.
Väestö |
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Säyneisten väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1930–1960.
Säyneisten seurakunta muodostettiin vuonna 1921 erottamalla Kaavista alue, jolla oli 2 583 asukasta.[4]
Kirkko |
Säyneisen kirkon ovat suunnitelleet Sakari Honkavaara ja Esko Suhonen. Se on rakennettu vuosina 1939–1940. 350-istumapaikkainen Säyneisen kirkko edustaa 1940-luvun funktionalismin romanttista tyylisuuntaa. Alttaritaulun paikalla on risti, mutta myös entisöity vanha alttaritaulu palautettiin vuonna 2002 näkyville kirkkosaliin. Kirkkorakennuksen yhteydessä on myös seurakuntasali.
Lähteet |
- Säyneisen seurakunta
- Kettunen, Risto (toim.), Hörymättä, Säyneisen elämänmenoa ja ihmisiä, MediaWallius Kuopio, 2002. 2. painos.
Viitteet |
↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1970 (PDF) (sivu 20) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
↑ Väestönmuutokset 1969 (PDF) (sivu 14) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
↑ ab Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
| ||||||||
