Biologian historia Sisällysluettelo Taksonominen tutkimus | Solubiologia | Evoluutioteoria | Molekyylibiologia | Lähteet | NavigointivalikkoTieteen ja ajattelun historiaa 1830–1900Tieteen ja ajattelun historiaa 1800–1960

Biologian historia


Näennäistieteen historiaCharles DarwininGregor MendelinbiologiaJean LamarckCarl von Linnétaksonomiallekaksiosaisilla tieteellisillä nimilläSolumikroskooppisytologianKarl Ernst von BaerhedelmöittymisessäHMS BeaglenAlfred Russel Wallacen1. heinäkuuta1858Lajien syntyRobert TriverskromosomienmutaatioitageenienDNALinus PaulingMaurice WilkinsRosalind FranklinFrancis CrickJames Watson25. huhtikuuta1953





Tieteen historia



Florinus Astronomy 1705.jpg



Yleistä


  • Teoriat

  • Historiankirjoitus




Jako aikakausittain


  • Esihistoriallinen aika

  • Antiikin tiede

  • Keskiajan tiede

  • Renessanssin tiede

  • Tieteellinen vallankumous

  • Valistusajan tiede

  • Tiede teollisen vallankumouksen aikana

  • 1900-luvun tiede




Jako aloittain


  • Matematiikka

  • Filosofia


  • Luonnontieteet
    • Tähtitiede

    • Biologia

    • Kemia

    • Ekologia

    • Maantiede

    • Geologia

    • Fysiikka



  • Yhteiskuntatieteet
    • Taloustiede

    • Kielitiede

    • Valtiotiede

    • Psykologia

    • Sosiologia

    • Uskontotiede



  • Tekniikka
    • Maataloustiede

    • Sähkö ja elektroniikka

    • Rakennustekniikka

    • Arkkitehtuuri

    • Kartografia

    • Kemiantekniikka

    • Tietokoneteknikka

    • Tietojenkäsittelytiede

    • Materiaalitiede


  • Lääketiede

Katso myös: Näennäistieteen historia





Biologian historia on varsin lyhyt, sillä alaa pidetään varsin nuorena.[1] Se oli pitkään pelkkää eliöiden luokittelua, ja kehittyi biologisten ilmiöiden selittämiseen pyrkiväksi kokeelliseksi tieteeksi vasta 1800-luvulla Charles Darwinin evoluutioteorian ja Gregor Mendelin perinnöllisyystieteen vaikutuksesta. Esimerkiksi järjestelmällinen merentutkimus alkoi vasta vuonna 1872, kun Atlantin pohjalle lasketut puhelinkaapelit vaativat merenpohjan tuntemusta.[2]




Sisällysluettelo





  • 1 Taksonominen tutkimus


  • 2 Solubiologia


  • 3 Evoluutioteoria


  • 4 Molekyylibiologia


  • 5 Lähteet




Taksonominen tutkimus |


Sanan biologia (oppi elämän tutkimuksesta) otti 1800-luvun alussa käyttöön ranskalainen Jean Lamarck.[1] Jo tätä ennen oli ruotsalainen Carl von Linné luonut pohjan taksonomialle ja hän pyrki nimeämään eliölajit kaksiosaisilla tieteellisillä nimillä ja suurelta osalta myös toteutti kasvien, eläinten ja kivien taksonomian, vaikka tuolloin ei vielä tunnettu evoluutioteoriaa eikä eliölajien keskinäisiä sukulaissuhteita.[3]



Solubiologia |


Solu on monella tavoin keskeinen biologian tutkimuskohde. Solukalvot tunnettiin 1600-luvulta lähtien, kun mikroskooppi tuli tutkijoiden käyttöön. Solun toiminta ja merkitys opittiin ymmärtämään kuitenkin vasta 1800-luvulla. Menetelmien kehittyminen mahdollisti soluopin eli sytologian ja solufysiologian synnyn.[1] Baltiansaksalainen Karl Ernst von Baer selitti vuonna 1827 nisäkkään munasolun toiminnan hedelmöittymisessä.[4]



Evoluutioteoria |


Charles Darwin sai osittain sattumalta 1830-luvun alussa kutsun osallistua Britannian laivaston tutkimusalus HMS Beaglen monivuotiselle tutkimusretkelle. Vuosina 1831–1836 tehty matka oli biologian historian käännekohta. Darwin ei kuitenkaan keksinyt evoluutioteoriaa matkan aikana, vaan evoluution käsite oli tuolloin jo vuosikymmeniä vanha.[2] Jean Lamarck esitti ajatuksen vuonna 1809. Hänen ajattelussaan oli kuitenkin virhe, sillä se sisälsi hankittujenkin ominaisuuksien periytymisen.[1] Dawin alkoi hahmotella ideaa vuonna 1842, mutta unohti sen luonnosvaiheessa kymmeneksi vuodeksi. Kun hän vuonna 1858 sai luettavakseen Alfred Russel Wallacen samansuuntaisen teoksen, hän heräsi esittelemään omansa. Darwinin teoria julkistettiin 1. heinäkuuta 1858 ja teos Lajien synty marraskuussa 1859.[2] Yksi 1900-luvun evoluutioteoreetikko on amerikkalainen Robert Trivers.



Molekyylibiologia |


Solubiologia pystyi mikroskooppien kehittyessä tunkeutumaan solunsisäiseen elämään. Perintötekijöiden siirtyminen sukupolvelta toiselle pystyttiin selittämään 1800-luvun lopulla ilman kromosomien tuntemusta. Kromosomit kuitenkin havaittiin vuonna 1888. Banaanikärpästen risteytyskokeilla saatettiin tuottaa kärpäsiin halutunlaisia mutaatioita. Lopullinen alan läpimurto oli kuitenkin geenien ja niiden rakennusaineena toimivan DNA:n toiminnan selvittäminen. Tiedettiin, että jokin kromosomeihin liittyvä ilmiö ohjasi solujen kopioitumista. Asiaa tutkinut Nobel-palkittu Linus Pauling erehtyi kuvaamaan DNA:n rakenteen kolmikierteiseksi, eikä onnistunut tutkimuksissaan. Sen sijaan läpimurron teki Britanniassa työskennellyt tutkijanelikko Maurice Wilkins, Rosalind Franklin, Francis Crick ja James Watson. Kolmikierteisen sijasta DNA olikin kaksikierteinen. Asiaa koskeva selvitys julkaistiin Nature-lehdessä 25. huhtikuuta 1953. Siinä esitetty teoria oli rohkea, eikä sen kaikkia osia voitu osoittaa todeksi. Silti se vähitellen “muuttui kohtalaisen oikeasta todennäköisesti oikeaksi - - ja edelleen lähes varmasti oikeaksi.”[2] Molekyylibiologiasta muodostui oma tieteenhaaransa.[5]



Lähteet |



  1. ↑ abcd Otavan Suuri Ensyklopedia, Osa 1 (aakkoset-Cicero). Artikkeli Biologia, s. 612–613.


  2. ↑ abcd Bill Bryson: Lyhyt historia lähes kaikesta, s. 297, 412–419, 433–439. Suomentanut Markku Päkkilä (alkuteos A Short History of Nearly Everything, Transworld Publishers/Doubleday 2003). WSOY, 2005. ISBN 951-0-30972-9.


  3. ↑ Aarrekammion järjestäjä. Yliopisto, 2007, nro 5, s. 27.


  4. ↑ Reijo Rasinkangas. Tieteen ja ajattelun historiaa 1830–1900. Viitattu 24.1.2015.


  5. ↑ Reijo Rasinkangas. Tieteen ja ajattelun historiaa 1800–1960. Viitattu 24.1.2015.








-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more